“Joulukuussa 2021 koin tervettä ylpeyttä, kun olin tehnyt valtavasti töitä. Olin työparini Aleksi Rantamaan kanssa juontanut ensimmäistä kertaa Linnan juhlien Sohvabileitä.

Kun itsenäisyyspäivänä lähetyksen jälkeen ajelin kotiin päin, minulla oli älyttömän hyvä olo. Olin tehnyt jotain, mistä olin aina unelmoinut. Mietin, mitä uutta haluaisin kokea ja saavuttaa ensi vuonna.

Tajusin, että jos jatkossakin haluan olla ahkera, en voi enää ryypätä entiseen malliin. Tulevaisuus uusien työjuttujen parissa näytti paljon positiivisemmalta kuin tulevaisuus viinan kanssa. Runsaasta juomisesta oli tullut minulle tapa, eikä niin hyvä tapa.

Etsinnässä uusi minä

Juhlissa minun piti aina vetää täysillä. Sitä oli jatkunut siitä asti, kun aloitin juomisen 14–15-vuotiaana.

Aluksi pohdin, pystynkö edes juomattomuuteen. Kuka olen, jos en dokaa ja bailaa? Minun on pitänyt löytää uusi minä. Olen aiemmin ollut juomisessa porukan kapellimestari. Nyt olen joutunut miettimään uudelleen sosiaalista asemaani, mutta se on ollut myös todella tervettä. Jotkut muut saavat olla niitä ”kärkiryyppääjiä”, Katri Ylisen termiä lainatakseni.

Olin ihan loppu. Juominen ei antanut minulle enää mitään. Tuntui, että olin jo kokenut kaikki mahdolliset juhlat. Pyörin kuin luupissa, joka päätyi aina siihen, että minulla oli huono olo.

Julkisesti raitis

Joulukuussa 2022 televisiosta tuli ulos kesällä kuvattu jakso ohjelmastani Rantamaa & Libiso – Retkikunta Jäämerelle. Kerron siinä, että olen seitsemän kuukautta aiemmin lopettanut juomisen. Julkinen kertominen tuntui hurjalta, mutta myös hyvältä. Minun ei enää tarvinnut kantaa salaisuutta.

Olin toki jo aiemmin pikkuhiljaa kertonut absolutismistani lähipiirilleni ja osalle ystävistäni. Muiden suhtautuminen päätökseeni on ollut kannustavaa. Osa lähipiiristäni on ollut jopa huojentunut, että vihdoin tein tämän. Osa on yrittänyt jo aiemmin vihjailla minulle juomisen vähentämisestä, mutta en ole silloin ollut vielä valmis, ja olen vain sivuuttanut tilanteet.

En ole kaikissa tilanteissa jaksanut kertoa, että olen raitistunut ja että alkoholi on ollut minulle aiemmin ongelma. Minulla on ollut juhlissa paljon hyviä ”tekosyitä”, miksi en ole juonut alkoholia. Pystyin aina vetoamaan työkiireisiin tai siihen, että olin liikkeellä autolla.

En ole halunnut lipsua

Nyt olen ollut yli vuoden raittiina, ja haastavin osuus on siis takana. Olen ehtinyt kokea kaikki juhlapyhät ensimmäistä kertaa selvinpäin, ja joululoman ja uudenvuoden jo kaksi kertaa. Sanotaan, että elämänmuutoksissa ensimmäinen vuosi on vaikein.

Raittius on minulle niin tärkeä juttu, että varjelen sitä kaikin tavoin. En esimerkiksi viivy joissakin tilaisuuksissa kauhean myöhään. Minulla ei ole ollut halua lipsua, sillä olen tahtonut elämänmuutosta niin paljon.

Kun pohdiskelin juomisen lopettamista, mietin myös nuuskan poisjättämistä. Alkoholi oli kuitenkin minulle niin iso ongelma, että päätin, että yksi askel kerrallaan. Nuuskan poisjättäminen on toivottavasti vuorossa seuraavaksi.

Juomisen sijaan…

Tapaan nykyisin ystäviäni jopa useammin kuin aiemmin. Elämässäni on ollut myös kavereita, joiden kanssa minulla ei ole ollut oikeastaan muuta yhteistä kuin ryyppääminen. Heitä ei nyt tule oikein nähtyä, kun en enää pyöri kuppiloissa.

Nykyisin minun on helpompi suunnitella etukäteen, mitä teen vaikka lauantaina aamupäivällä tai sunnuntai-iltapäivänä, kun en enää vietä viikonloppuja radalla ja nuku myöhään krapulassa. Minulla on enemmän aikaa ja virtaa sosiaalisille suhteille. Ryyppyiltaan uppoavilla rahoilla voi vaikka syödä Suomen parhaissa ravintoloissa.

Olen käyttänyt vapautuneen ajan itseni hoitamiseen. Käyn läpi syitä, miksi minun piti aiemmin juoda niin paljon. Olen myös esimerkiksi soittanut ihmisille, joille en ole voinut aiemmin soittaa, koska he eivät halua saada kännipuheluita.

Käyn edelleen festareilla

Rankan juomisen mukanaan tuoma ahdistus ja alavire ovat jääneet pois. Minulla on terveempi ja vahvempi olo. Elämänhallintani on parempaa, kun olen oikeasti itseni ohjaksissa vuoden jokaisena päivänä.

Alkoholin lopettaminen tuntuu etukäteen suuremmalta jutulta kuin mitä se lopulta on. Vaikka ryyppääminen jää pois, jäljelle jää vielä paljon kivaa tekemistä.

Yksi kaverini kysyi, mitä sitten teen kesällä festareilla, kun en voi ryypätä. Vastasin, että voin nauttia festareilla hyvästä musiikista, ruoasta ja seurasta. Ihmisten on myös paljon mukavampi lähestyä minua, kun olen selvinpäin ja minulla on virtaa jutella.

Takana: paras työvuosi!

Kuvasin nyt vuoden sisällä kolme televisio-ohjelmaa, tein Suomen kahdeksanneksi kuunnelluinta podcastia Inttistooreja, hostasin prime time -radiota valtakunnallisessa verkossa YleX:llä ja juonsin Provinssirockin päälavan lauantaina. Ne ovat kaikki ihan mielettömiä asioita! Juomisen lopettaminen oli tähänastisen elämäni kirkkaasti paras päätös.

Olen päässyt tekemään hienoja juttuja, koska olen periksiantamaton ja määrätietoinen. Uskon todella vahvasti omaan tekemiseeni. Arvostan myös muita ihmisiä enkä välitä heidän taustoistaan. Kaikki ihmiset ovat minulle samalla viivalla.

Jos haluaa menestyä, pitää olla avarakatseinen ja rohkea. Täytyy olla myös valmis tekemään hommia ja pyrkiä tekemään ne hyvin. Olen äärimmäisen kiitollinen työstäni, ystävistäni, läheisistäni ja diggareistani.”

Teksti Elisa Helenius, kuva YLE