UV-säteily vahingoittaa ihoa

Jos auringossa oleskelee liian pitkään, iho palaa. Jo ihon punoitus on merkki lievästä palamisesta, mutta pahempia oireita ovat esimerkiksi turvotus ja rakkulat.

Varsinkin kovassa paahteessa on tärkeä suojautua auringon säteilyltä. Helppo nyrkkisääntö on, että kun ihmisen varjo on yhtä pitkä tai lyhyempi kuin hän itse, on syytä hakeutua suojaan. Sääntö pätee, vaikka sää olisi puolipilvinen, sillä UV-säteitä pääsee pilvien läpi.

Ihon ominaisuuksista riippuu, miten paljon aurinkoa ihminen sietää. Vaaleaihoinen voi palaa kovassa säteilyssä jo kymmenessä minuutissa.

Palaminen on näkyvä osoitus siitä, että auringon UV- eli ultraviolettisäteilyn aiheuttamat vauriot ovat ylittäneet ihon sietokyvyn. Iho ei karaistu, vaan palamisesta jää aina ihoon muistijälki.

Tarkkaile varjoasi

UV-säteilyn voimakkuuteen vaikuttavat monet asiat: sijainti maapallolla, vuodenaika, kellonaika, säätila, korkeus merenpinnasta ja säteilyn heijastuminen ja hajonta. Keskipäivällä turvallinen säteilyannos tulee täyteen huomattavasti nopeammin kuin aamun tunteina.

Säteily on sitä voimakkaampaa, mitä korkeammalta aurinko paistaa. Mitä lyhyempi oma varjo on, sitä vaarallisemmaksi paahde muuttuu. Pilvisellä säälläkään UV-säteilyn haittoja ei pidä unohtaa, sillä säteilystä jopa 90 prosenttia voi läpäistä ohuen pilven. Myöskään matala vesi ei estä säteilyn haitallisia vaikutuksia.

Varsinkin rannalla, hangella ja veden läheisyydessä suojautumisesta on syytä huolehtia, sillä hiekka, lumi ja vesi heijastavat säteitä ja UV-säteily on erityisen voimakasta.

Kolmenlaista UV-säteilyä

Auringosta saatava lämpöenergia on ultraviolettisäteilyä. Se jakautuu kolmeen osaan, UVA-, UVB- ja UVC-säteilyyn. UVA-säteily tunkeutuu ihon syvempiin kerroksiin.

UVB-säteily leviää ihon pintaosiin ja aiheuttaa ruskettumista ja palamista. UVC-säteily ei yllä maahan asti, vaan jää ilmakehän yläkerroksiin.

Jo pitkään on tiedetty, että UVB-säteily aiheuttaa syöpää. Viime aikoina tutkimustulokset ovat osoittaneet, että myös UVA-säteily voi edistää ihosyövän syntyä.

UV-indeksi 3 on suojautumisen raja

UV-säteilyn voimakkuutta mitataan UV-indeksillä. Mitä korkeampi indeksi on, sitä lyhyemmän ajan voi oleskella auringossa palamatta. Suomessa indeksi voi korkeimmillaan olla 7 keskikesän helteillä Etelä-Suomessa.

Tyypillinen kesäajan UV-indeksi on Etelä-Suomessa keskipäivällä 6, jos sää on kirkas. Säteilyltä pitää suojautua, jos indeksi on vähintään 3. Kesällä raja ylittyy yleensä joka päivä kello 10–17.

Suomessa säteilyn voimakkuus ilmoitetaan kesällä säätiedotusten yhteydessä. Säteilystä varoitetaan, jos indeksi on 6 tai suurempi.

Etelä-Euroopassa ja Thaimaassa UV-säteily on selvästi voimakkaampaa kuin Suomessa. Suosituissa aurinkolomakohteissa UV-indeksi on miltei aina vähintään 3. Kirkkaana keskikesän päivänä indeksi on usein jopa 8–11, mikä tarkoittaa hyvin voimakasta säteilyä.

Jos UV-indeksi on esimerkiksi 9, herkkä iho palaa 14 minuutissa.

Päivän UV-indeksin voit tarkistaa Ilmatieteen laitoksen sivuilta tai Sää-sovelluksesta.

Solarium on aurinkoa vaarallisempi

On virheellistä luulla, että solarium olisi terveellisempi vaihtoehto hankkia rusketus kuin auringossa oleskelu. Solariumissa saatu UV-säteily on tosiasiassa 10–15 kertaa voimakkaampaa kuin Etelä-Euroopassa päivän kuumimpaan aikaan saatu annos.

Syynä on se, että solariumissa iho altistuu selvästi auringonvaloa enemmän UVA-säteilylle ja ruskettuu nopeasti. Samalla UVB-säteilyn ihoa paksuntava vaikutus puuttuu kokonaan eikä iho ehdi suojautua säteilyn aiheuttamilta ihomuutoksilta. Niinpä solariumrusketus suojaa ihoa palamiselta huomattavasti huonommin kuin luonnollinen rusketus.

Solariumrusketus ja ihon toistuva palaminen lisäävät merkittävästi riskiä saada ihosyöpä. Suomessa solariumin käyttö on kielletty alle 18-vuotiailta kokonaan.