Vesipiippu on väline, jossa voidaan polttaa joko tupakkaseoksia tai tupakkaa sisältämättömiä seoksia, niin sanottuja yrttiseoksia. Vesipiipussa voidaan käyttää myös ”höyrykiviä”, jotka ovat huokosta materiaalia ja vapauttavat höyryä kuumentuessaan. Poltettavat seokset sisältävät usein erilaisia mausteita, jotka tekevät vesipiipun hajusta joillekin miellyttävän.
Vesipiipun käyttö on lähtöisin itäisen Välimeren, Lähi-idän ja Aasian alueilta. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vesipiippua käyttävät pääosin nuoret. Suomessa nuorista 8 % on kokeillut vesipiippua, mutta säännöllinen käyttö on hyvin vähäistä.
Vesipiipussa on neljä perusosaa: pesä, säiliö, venttiili ja imuletku. Vesipiipussa käytettävä tupakka- tai yrttiseos lämmitetään laitteen päällä olevan hiilen avulla. Savu suodattuu vedellä täytettyyn kulhoon, josta sitä imetään putken tai letkun päässä olevan suukappaleen avulla.
Vesipiipusta ja sen käytöstä esiintyy erilaisia nimityksiä, kuten hookah, shisha ja hubble-bubble. Myös vesipiipun muoto voi vaihdella. Käyttötarkoitus vesipiipuissa on kuitenkin sama. Vesipiippua käytetään usein seurueessa.
Vesipiipun haitalliset aineet
Vesipiipun polttaminen on jopa haitallisempaa kuin tupakointi. Sekä tupakoinnissa että vesipiipun polttamisessa sekä käyttäjä että savua hengittävä altistuu useille haitallisille aineille. Tupakkaa sisältämättömät yrttiseokset ovat yhtä haitallisia kuin tupakkaa sisältävät poltettavat seokset. Vesipiipun poltossa merkittävä terveydelle haitallinen tekijä on hiili. Hiilimonoksidista (häkä) lähes kaikki ja syöpää aiheuttavista yhdisteistä kolme neljäsosaa syntyy palavan hiilen kautta.
Vesipiippua käytetään pääsääntöisesti kauemman aikaa kerrallaan kuin savuketta. Tunnin vesipiipun käyttö on verrattavissa noin 4-20 savukkeen polttoon. Siihen syynä ovat polttamisessa syntyvien haitallisten yhdisteiden (mm. syöpää aiheuttavat aineet ja tervapitoisuudet) ja häkäatistus. Vesipiipun polttajilla onkin raportoitu esimerkiksi häkämyrkytyksiä. noin 4–20 savukkeen polttoon
Vesipiipun käyttöön liitetään mielikuva, että vesi toimisi tehokkaana haitallisten aineiden suodattajana. Veden suodattava vaikutus on kuitenkin hyvin pieni.
Vesipiipun käytön haitat käyttäjälle
Vesipiipun käytöllä on vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistöön, kuten lisääntynyt sepelvaltimotaudin riski sekä verenpaineen nousu (Bhatnagar ym. 2019). Vesipiipun käyttö lisää keuhkosyövän riskiä ja mahdollisesti myös suu-, vatsa- ja ruokatorven syöpien riskiä (Waziry ym. 2017). Raskaudenaikainen vesipiipun käyttö vaikuttaa lapsen pieneen syntymäpainoon ja on yhdistetty lapsikuolleisuuteen ja vastasyntyneiden hengitysongelmiin. Pitkäaikainen häkäaltistus on syntyvälle lapselle haitallista.
Vesipiipun käyttö vaikuttaa keuhkotoimintoihin ja hengitysoireisiin yhtä paljon kuin savukkeiden poltto. Nikotiinia sisältävät seokset ja nikotiinittomat seokset ovat keuhkosoluille yhtä haitallisia. Vesipiippua polttavilla on todettu suun sairauksia, kuten plakkia, ientulehdusta ja hampaiden kiinnityskudossairautta.
Vesipiipuissa käytettävät tupakkaa sisältävät seokset pitävät sisällään nikotiinia. Nikotiini vaikuttaa sydämen ja verisuonten toimintaan. Vesipiippuriippuvuuteen on liitetty muuhunkin tupakkariippuvuuteen liittyviä oireita, kuten käytön lopettamisen vaikeutta. Lue lisää nikotiinin haitoista, nikotiiniriippuvuudesta ja lopettamisesta.
Vesipiipun savulle altistuminen on haitallista paitsi vesipiippua polttavalle myös lähellä oleville ihmisille. Lue lisää siitä, millaista haittaa vesipiipun savulle altistumisesta on muille.
Vesipiipun käyttäjillä on todettu suurempi todennäköisyys myös tupakointiin tulevaisuudessa. Lue lisää tupakasta.
Vesipiipun savulle altistuminen on haitallista paitsi vesipiippua polttavalle myös lähellä oleville ihmisille. Lue lisää siitä, millaista haittaa vesipiipun savulle altistumisesta on muille.
