Faktaruutu
- Alkoholi altistaa monille sairauksille, kuten syöville ja sydän- ja verisuonisairauksille
- Alkoholinkäyttö vaikuttaa negatiivisesti muistiin ja oppimiseen. Pitkällä aikavälillä alkoholinkäyttö voi aiheuttaa jopa rakenteellisia muutoksia aivoihin ja koko hermostoon.
- Alkoholi vaikuttaa raskauden aikana haitallisesti sikiön kehitykseen, minkä vuoksi raskauden aikana ei pitäisi käyttää alkoholia lainkaan
Alkoholi ja sairaudet
Sairaudet ovat alkoholin aiheuttamia pitkän aikavälin haittoja. Sairauksien riski kasvaa, kun alkoholia käytetään usein, usean vuoden ajan. Alkoholi voi vaikuttaa elimistömme toimintaan hyvin monella tavalla. Se vaikuttaa sydämen, verenkiertoelimistön, sisäelinten toimintaan ja se voi vaurioittaa hermostoa sekä aiheuttaa syöpää.
Alkoholi, aivot ja hermosto
Aivot kehittyvät voimakkaasti aina sikiöajasta murrosiän loppuun. Alkoholin käyttö näissä kehitysvaiheissa voi vaikuttaa erittäin negatiivisesti muun muassa muistin, oppimisen ja sosiaalisten taitojen kehittymiseen. Pitkällä aikavälillä alkoholi voi aiheuttaa rakenteellisia muutoksia aivoissa, jotka voivat ilmetä muistiongelmina, persoonallisuuden muuttumisena, uuden oppimisen vaikeutumisena ja pahimmillaan muistamattomuutena eli dementiana.
Alkoholi voi vaikuttaa myös koko hermoston toimintaan. Polyneuropatia eli monihermosairaus, voi ilmetä käsien ja jalkojen tuntohäiriöinä, pistelynä, puutumisena ja yleisenä voimattomuutena, jotka ovat merkkejä alkoholin aikaansaamasta laajamittaisesta solutuhosta ääreishermostossa. Kävely voi vaikeutua, jolloin liikkuminen saattaa vaikuttaa humalaisen kävelyltä, vaikka henkilö ei olisikaan humalassa. Alkoholin käytöstä aiheutuvat aivojen verenkiertohäiriöt voivat aiheuttaa tuntohäiriöitä, puheen tuoton ja ymmärtämisen häiriöitä eli afasiaa, näköhäiriöitä, väsymystä sekä vakavimmillaan aivoverenvuodon tai aivoveritulpan eli aivoinfarktin, joista seurauksena voi olla halvaus tai pahimmillaan kuolema.
Alkoholi ja syövät
Alkoholi lisää syöpien riskiä. Syövät kehittyvät yleensä hitaasti vuosien aikana. Mitä enemmän alkoholia elämänsä aikana käyttää, sitä suurempi on riski sairastua alkoholin aiheuttamaan syöpään.
Alkoholinkäytön tiedetään aiheuttavan ainakin suun, nielun, kurkunpään ja ruokatorven syöpää, maksa-, suolisto- sekä rintasyöpää. Syöpäriski kasvaa myös kohtuullisen alkoholinkäytön seurauksena eli syövän näkökulmasta ei ole olemassa riskitöntä käyttömäärää. Luonnollisestikin riski on pienempi mitä vähemmän ja harvemmin alkoholia käytetään. Erityisen suuri syöpäriski on, mikäli käytetään sekä alkoholia että tupakkaa, koska ne monikertaistavat toistensa vaikutukset.
Alkoholi lisää syöpien riskiä monella eri mekanismille. Alkoholin etanoli on jo itsessään syöpää aiheuttava aine. Etanoli muuttuu elimistössä asetaldehydiksi, joka on syöpävaaralliseksi luokiteltu kemikaali. Alkoholi lisää myös estrogeenin eli naishormonin määrää elimistössä ja epätavallisen korkeiden estrogeenitasojen on todettu lisäävän rintasyövän riskiä. Alkoholin käytön seurauksena elimistön soluissa muodostuu myös haitallisia yhdisteitä, jotka vahingoittavat solujen rakenteita.
Alkoholi ja sydän- ja verenkiertoelimistö
Alkoholin käytöllä on vaikutusta myös useisiin tärkeisiin elintoimintoihin kuten sydän- ja verenkiertoelimistöön. Krapulassa saattaa terveelläkin ihmisellä ilmetä lyhytaikaisia sydämen rytmihäiriöitä, jotka saattavat pidemmän ja runsaamman alkoholinkäytön seurauksena pahentua. Pitkäaikainen runsas alkoholin käyttö vahingoittaa myös sydänlihasta.
Alkoholin kertakäyttö nostaa aluksi verenpainetta, mutta myöhemmässä humalan vaiheessa verenpaine voi laskea jopa normaalia alhaisemmaksi. Pitkäaikainen alkoholinkäyttö taas nostaa verenpainetta pysyvämmin, joka lisää muun muassa aivoverenvuodon ja -veritulpan ja niitä mahdollisesti seuraavan halvauksen riskiä.
Alkoholin vaikutus sisäelimiin
Maksa on ainoa elin, joka poistaa alkoholia elimistöstä. Maksa myös rasittuu erityisesti runsaan alkoholinkäytön seurauksena. Pitkäaikainen, runsas alkoholinkäyttö voi aiheuttaa muun muassa rasvamaksan, alkoholimaksatulehduksen tai maksakirroosin. Näiden kaikkien ehkäisyssä ja hoidossa alkoholinkäytön vähentäminen tai lopettaminen kokonaan on ensiarvoisen tärkeässä roolissa.
Muista sisäelimistä haima voi kärsiä merkittävästi alkoholin käytöstä. Haiman tehtävä on tuottaa useita ruoansulatuskanavaan vaikuttavia hormoneita. Runsas alkoholinkäyttö voi aiheuttaa haimatulehduksen, joka oireilee kovana, vyömäisenä kipuna vasemmalla ylävatsalla. Haimatulehdus ei ole leikin asia, sillä lieväkin haimatulehdus vaatii sairaalaseurantaa. Haimatulehduksesta voi myös seurata 1 tyypin diabetes.
Alkoholi ja diabetes
Noin puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta. Suurin osa sairastaa tyypin 2 diabetesta ja noin 50 000 tyypin 1 diabetesta. Alkoholi ei suoraan aiheuta diabetesta, mutta elintavoilla ja sen kautta myös runsaalla alkoholinkäytöllä on vaikutus tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen.
Diabeetikolla alkoholin käyttö voi huonontaa diabeteksen hoitotasapainoa. Myös yksittäisiin alkoholinkäyttökertoihin liittyy diabeetikoilla huomattavia riskejä lääkehoidon laiminlyömisen, sokeripitoisten alkoholijuomien, epätasaisen ruokailurytmin tai ruokailun poisjäämisen vuoksi. Nämä saattavat yhdessä tai erikseen aiheuttaa liian korkeita tai matalia verensokeriarvoja.
Alkoholi ja raskaus
Raskauden aikana ei pitäisi käyttää alkoholia lainkaan. Raskauden aikana juotu alkoholi ei vaikuta pelkästään raskaana olevaan, vaan se kulkeutuu istukan kautta myös sikiöön ja vaikuttaa haitallisesti sikiön kehityksen. Alkoholi voi aiheuttaa pienipainoisuutta, kasvun hidastumista sekä monenlaisia epämuodostumia ja kehityshäiriötä. Raskauden aikainen alkoholinkäyttö lisää myös riskiä keskenmenoon tai ennenaikaiseen synnytykseen.
