Faktaruutu
- Terveelliset elintavat ja säännöllinen arkirytmi ovat tärkeitä tekijöitä mielen hyvinvoinnille
- Uni ja lepo, liikkuminen, terveellinen ravinto ja säännöllinen ruokailu, merkitykselliset ihmissuhteet sekä itselle mieluisa tekeminen vahvistavat mielen hyvinvointia
Mieltä voi treenata, kuten fyysistä kuntoakin. Koska ihmiset ovat kokonaisuuksia, terveelliset elämäntavat ja tasapaino arjen valinnoissa vahvistavat myös mieltä. Tasapainoa arkeen tuo rytmi . Esimerkiksi unesta ja levosta, ravinnosta, liikunnasta, ihmissuhteista, harrastamisesta ja itsensä toteuttamisesta löytyy avaimia myös mielenterveyden vahvistamiseen.
Uni
Uni huoltaa aivoja siivoamalla päivän aikana kertyneitä kuona-aineita eli jätteitä. Aivosolut ikään kuin siirtävät jätteet käytäville odottamaan huoltoa ja kun ihminen nukkuu, nämä käytävät laajenevat, jolloin niitä pystytään siivoamaan. Unitutkimuksissa on havaittu, että aivojen gliasolut siivoavat ahkerasti aivojen hermosoluista pois kuona-aineita ja muuta ongelmajätettä. Sillä on puolestaan merkitystä ihmisen hyvinvointiin. Siksi hyvä uni on myös mielenterveydelle tärkeää.
Liike
Liikunta on tärkeä mielenterveyden suojaava tekijä ja tehokas erityisesti masennuksen hoidossa. Liikunnan avulla voidaan hallita stressiä, parantaa unen laatua ja helpottaa nukahtamista. Paineet, kielteiset tunteet ja ajatukset yleensä helpottavat, kun kehon saa liikkeelle. Omaa kehoa kannattaa käyttää itselle mieluisalla tavalla, mahdollisuuksien mukaan jonkun kivan tyypin kanssa. Oman liikunnallisen vahvuuden ja kiinnostuksen kohteen voi löytää minkä ikäisenä tahansa. Myös uusia liikuntamuotoja kannattaa kokeilla rohkeasti.
Pohdittavaa
Mikä voisi olla sinun juttusi liikunnassa?
Ruoka
Riittävä ja säännöllinen ruokailu on ihmisen toimintakyvyn perusta. Ruoasta saatavat ravintoaineet sekä energia huoltavat paitsi kehoa, myös mieltä. Ruokailurytmikin vaikuttaa tunteisiin ja ajatuksiin. Nälkäisenä on vaikea keskittyä ja olla ihmissuhteissa rakentava. Myös ruokailuhetken herättämillä tunteilla on merkitystä.
Pohdittavaa
Onko ruokailutila rauhallinen vai meluisa? Miltä ruoka näyttää ja tuoksuu? Millaisessa seurassa syö, mistä keskustellaan? Millainen olo syömisestä tulee? Parhaimmillaan ruokailu voi olla tauko, palauttava ja positiivinen hetki päivässä. On selvää, että aina ei jaksa eikä ehdi panostaa ruokailuhetkeen tai ravinnon laatuun. Huono ruokapäivä ei ole katastrofi, kokonaisuus ratkaisee!
Suhteet
Ihmissuhteet ja toisten ihmisten tuki ovat mielenterveyden kulmakiviä. Tärkeää on tunne siitä, että tulee hyväksytyksi omana itsenään, sekä mahdollisuus kuulua johonkin porukkaan tai yhteisöön. Hankaluuksien, pettymysten ja vastoinkäymisten kertominen toiselle, luotettavalle ihmiselle yleensä itsessään keventää huonoa oloa. Toisaalta onnistumisen ja ilon hetket ovat voimakkaampia toisten kanssa jaettuna. On hyvä muistaa, että myös yksin olemiselle ja omalle ajattelulle on oma paikkansa, niin kauan kuin se tuntuu itsestä hyvältä. Lue lisää ihmissuhteista kohdasta minä ja muut.
Pohdittavaa
Kuka on sinulle luottohenkilö, jolle voit jakaa ilojasi ja murheitasi?
Kiva tekeminen
Itselle mieluisten asioiden tekemisen merkitystä ei kannata aliarvioida. Harrastukset ja kiva tekeminen tuovat elämään mielekkyyttä, innostusta ja sisältöä. Ilo, hauskanpito ja seikkailu itsessään ovat tärkeitä ihmiselle. Välillä on hyvä tehdä kivoja asioita niiden itsensä vuoksi liikaa miettimättä “Mitä hyötyä tästä on?”. Oman jutun ja itselle mieluisan tekemisen löytäminen ei välttämättä ole itsestäänselvyys ja voi myös vaatia aikaa.
Vinkki
Tätä ajatellen kannattaa miettiä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Milloin olet parhaimmillasi? Mikä tekeminen saa aikaan huippufiiliksen? Milloin viimeksi pääsit flow -tilaan, jossa ympäröivä maailma ja ajankulu unohtuivat täysin?
