Mieli
Nimimerkki: trans poika :3
Ikä: 9-12v

Kaverit jättää yksin koulussa

moikka:\
kaks kaveria jättää yksin koulussa, jos pitää valita pari, ne aina ottaa toisensa (vaikka ollaan trio), sit jos yritän puhua niille niin ne vaan sanoo mulle että ne ei jaksa kuunnella kun valitan (olen siis kertonut tästä ennenkin monesti)
tuntuu vaan ihan hirveen yksinäiseltä ja oudolta, ne molemmat on tyttöjä ja tuntuu että ne ei oo mun kanssa sen takia kun oon poika, tuntuu ihan hirveälle. enkä halua puhua aikuiselle, en vaan tiedä mitä tehdä:( en osaa hankkia uusia kavereita tai mitään… saisinko ideoita mitä tehdä?:(

Moikka! Onpa ikävä tilanne! Ei ole ihme, että sinusta tuntuu yksinäiseltä ja oudolta ❤

On tosi hienoa, että olet sanonut rohkeasti asiasta kavereillesi. Tosi kurja että he eivät kuitenkaan ole suhtautuneet sanomaasi vakavasti eikä tilanne ole muuttunut. Epäilit itse, että tilanne voisi johtua siitä, että olet poika. Murrosiässä tapahtuu hirveästi asioita sekä kehossa että mielessä, jotka voivat tuntua vähän hämmentäviltä. Silloin voi olla joskus helpompi jutella samaa sukupuolta olevan kanssa, jonka tietää käyvän läpi samantyyppisiä juttuja. Murrosiässä on myös tavallista, että kaveripiiri muuttuu, kun itse kasvaa ja voi kaivata erilaisia juttuja kavereilta kuin ennen. Kyse voi olla jommastakummasta näistä, tai sitten jostain ihan muustakin – vain he tietävät vastauksen.

Voisitko kokeilla kysyä heiltä ihan suoraan mikä heidän toimintansa syynä on? Olisi reilua, että he kertovat sinulle mistä on kyse. Jos syynä tosiaan on sukupuoli, niin sille ei harmillisesti oikein voi mitään. Tilanne voi olla ohimenevä, mutta yksin ei ole kiva olla, joten uusien kavereiden seura voisi auttaa. Ystävystyminen tapahtuu usein helpoiten yhteisen tekemisen kautta.

Omasta tilanteesta kannattaa sanoa rohkeasti myös opettajalle. Hän voi pyrkiä järjestämään koulussa esim. pari- tai ryhmätehtäviä niin että pääset tekemään tehtäviä sellaistenkin kanssa, joiden kanssa et ole välttämättä ollut ennen niin paljon tekemisissä. Tai jos kaupungissasi on iltapäiväkerho- tai nuorisotalotoimintaa, voi uusia kavereita löytyä myös sieltä.

Jos vain mahdollista, tilanteesta kannattaa kertoa myös kotona. Vanhemmat usein huomaavat, jos lapsella on mieli maassa ja voivat huolestua kovastikin, jos eivät tiedä mitä sinulla on meneillään. Heillä voi olla myös hyviä ideoita siihen mistä ja miten uusia kavereita voisi saada.

Aikuiselle kertomista ei tarvitse jännittää. Lähes jokainen on jossain vaiheessa elämäänsä tilanteessa, jossa kokee olevansa yksinäinen, joten aikuiset kyllä tietävät mitä käyt läpi ja ymmärtävät varmastikin sinua. Tärkeintä olisi nyt, että et jää pohtimaan asiaa enempää yksin, sillä silloin paha olo kasvaa usein vain isommaksi. Jos suoraan kertominen jännittää, voit käydä juttelemassa asiasta vielä nimettömänä esimerkiksi Apuu-chatissa ja saada lisää vinkkejä.

Pidän peukkuja, että asia ratkeaa pian ja pääset nauttimaan lähestyvästä keväästä vailla tällaisia murheita. Tsemppiä sinulle!

Oliko vastauksesta hyötyä?