1. Voiko minulla olla seksitauti?

Jos olet harrastanut seksiä ilman kondomia, niin sinulla voi olla seksitauti. Seksiä on emätinyhdynnän lisäksi myös suuseksin antaminen tai vastaanottaminen sekä anaaliseksi. Toisaalta seksitautia ei voi saada esimerkiksi uimahallista tai vessanpöntöstä.

Seksitauti voi olla täysin oireeton, mutta tarttua silti. Sen voi saada myös jaettujen seksilelujen kautta, eli esimerkiksi dildon päällä on hyvä käyttää omaa kondomia.

Lisää tietoa seksitaudeista ja niiden tarttumisesta.

2. Milloin kannattaa mennä testiin?

Aina, jos on harrastanut suojaamatonta seksiä tai suuseksiä.

Mene testiin aikaisintaan viikon kuluttua tapahtuneesta, sillä esimerkiksi klamydian ja tippurin itämisaika on noin viikko. Hivin, hepatiittien ja kupan itämisaika on pitempi. Siksi saattaa olla, että sinut pyydetään uudelleen testiin joidenkin viikkojen kuluttua.

Vaikka suojaamattomasta seksistä olisi pitkä aika eikä sinulla ole oireita, käy testissä. Muutoin saatat tietämättäsi levittää tautia. Lisäksi esimerkiksi klamydia saattaa aiheuttaa hoitamattomana lapsettomuutta.

3. Miten seksitautitestiin pääsee?

Helpoimmin siten, että soitat omaan terveyskeskukseen. Testi on maksuton. Yliopisto- ja keskussairaaloiden yhteydessä toimii sukupuolitautien poliklinikka, joten jos paikkakunnallasi on sellainen, voit hakeutua sinne. Myös opiskelijaterveydenhuollossa pääsee testiin ilmaiseksi.

4. Ilmoitetaanko vanhemmille, että olen käynyt seksitautitestissä?

Vanhemmille ei ilmoiteta testistä eikä sen tuloksesta. Vanhemmat eivät myöskään näe yli 10-vuotiaan tietoja terveydenhuollon Omakanta-rekisteristä. Lisää tietoa alaikäisen oikeuksista.

Vanhemmilla on kuitenkin oikeus pyytää terveyskeskuksesta tai apteekista tietoja alaikäisen lapsensa resepteistä. Jos sinulle määrätään reseptillä lääkekuuri, etkä halua siitä tietoa vanhemmille, pyydä resepti paperisena.

Harkitse kuitenkin keskustelua vanhemman kanssa – asian salaaminen voi jäädä painamaan mieltä, ja ihan turhaan.

5. Jääkö testeissä käynnistä merkintä jonnekin?

Siitä jää merkintä omiin terveydenhoitotietoihisi, mutta tietoja ei välitetä eteenpäin minnekään. Seksitestissä käymistä voi verrata lääkärissäkäyntiin. Yhtä lailla kun käyt tarkistuttamassa, onko esimerkiksi hampaissa reikiä, kannattaa tarkistuttaa, että ei ole saanut seksitautia.

6. Mitä seksitautitesteissä tapahtuu?

Testaaja on kokenut terveydenhuollon ammattilainen, joka ei arvostele ketään eikä ihmettele. Päinvastoin, hän on iloinen siitä, että huolehdit itsestäsi.

Testin aluksi sinulta kysytään, minkälaista suojaamatonta seksiä (penis-emätinyhdyntä, suuseksi, anaaliyhdyntä) olet harrastanut ja koska – eri taudeilla on erilainen itämisaika. Yleensä otetaan verinäyte ja pissanäyte. Taudit voivat olla myös paikallisia, eli jos olet harrastanut suuseksiä, näyte otetaan suusta. Jos taas olet harrastanut anaaliseksiä, näyte otetaan peräaukosta. Jos sinulla on esimerkiksi näppylöitä sukuelimissä, niistä otetaan näyte pumpulitikulla.

7. Voinko tehdä testin kotona?

Apteekista voi ostaa esimerkiksi tippuri- ja klamydiatestejä. Kannattaa kuitenkin mennä testiin terveysasemalle tai sukupuolitautien poliklinikalle, jotta saat luotettavasti testattua kaikki mahdolliset taudit. Jos sinulla on huolia tai kysymyksiä seksitaudeista voit jutella niistä rauhassa hoitajan kanssa. Lisäksi voitte pohtia, millaista ehkäisyä kannattaa käyttää jatkossa.

8. Voiko seksitauti tarttua suuseksissä ja miten niiltä voi suojautua?

Seksitaudit voivat tarttua myös suuseksissä ja anaaliseksissä. Suuseksisuojia on olemassa, mutta Suomessa niitä on saatavissa huonosti. Kondomista voit tehdä itse suuseksisuojan.

9. Milloin voin jättää kondomin pois ja vaihtaa esimerkiksi pillereihin?

Uudessa suhteessa kannattaa käyttää kondomia ja suuseksisuojaa, kunnes molemmat ovat käyneet testissä. Testiin voi mennä yhdessäkin. Ainoastaan silloin, jos kumpikaan ei ole aiemmin harrastanut suojaamatonta seksiä (myöskään suuseksiä), testejä ei tarvita.

Ellei raskaus ole toiveena, huolehtikaa ehkäisystä ennen kondomin pois jättämistä. Ehkäisystä voitte jutella terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa koululla tai terveysasemalla.

Teksti Johanna Liukkonen, asiantuntija seksuaalikasvattaja Sari Hälinen, Väestöliitto

Joko teit Naimamaisteri-testin?