Mieli
Nimimerkki: Miten?
Ikä: 16-18v

Vanhempien reaktio vanhempaan seurustelukumppaniin

Hei! Olen juuri lukion aloittanut tyttö. Aloin kesällä seurustelemaan itseäni reilusti (yli 10 v) vanhemman miehen kanssa. Kun kerroin vanhemmille, he olivat aluksi tosi järkyttyneitä. He ovat tavanneet poikaystäväni muutaman kerran ja vaikka eivät olekaan enää niin epäluuloisia, niin tuntuu etteivät he edelleenkään katso suhdettamme kovin hyvällä. Suhteemme on kuitenkin kaikin puolin tasapuolinen ja terve. Miten voisimme vakuuttaa vanhempani tästä?

Hei ja kiitos viestistäsi.

Vanhempien tärkein tehtävä on pitää huolta lapsistaan, mutta osata päästää myös pienin askelin irti heidän kasvaessaan ja tehdessään omia valintojaan. Aina se ei ole helppoa, sillä luontainen tarve suojella voi olla kova.

Sinun ja poikaystäväsi ikäero voi tuntua heistä suurelta ja aiheuttaa huolta esimerkiksi siitä, oletteko samanlaisessa elämäntilanteessa; ikäero saattaa vaikuttaa esimerkiksi siihen missä vaiheessa ja miten haluaa edetä mahdolliseen yhteen muuttoon tai perheen perustamiseen. Sinun kohdallasi opinnot ovat yhä kesken kun taas poikaystäväsi on mahdollisesti jo pitkällä työelämässä. Voikin olla, että vanhempiasi huolettaa, että tilanne vaikuttaisi ratkaisuihisi oman elämäsi suhteen.

Tärkeintä kuitenkin on (ja kertomasi kuulostaa siltä), että olette jutelleet asiasta poikaystäväsi kanssa ja löytäneet yhteisymmärryksen siinä, mitä pidätte suhteessa tärkeänä ja miten suhteessa edetään. On hienoa, että suhteenne on tasapainoinen ja olet antanut vanhemmillesikin mahdollisuuden tutustua poikaystävääsi. Se, että olet voinut kertoa hänestä vanhemmillesi kertoo siitä, että teillä on hyvä keskusteluyhteys ja sen myötä isoimmat epäluulotkin ovat ilmeisesti jo hälvenneet.

Seurustelusuhteissa tulee lähes aina kurjiakin vaiheita. Jos näitä tulee eteen, olisi tärkeää että saat kotoa tilanteeseen tuen, eikä sinun tarvitse salailla tai teeskennellä, että kaikki on hyvin jotta vanhempiesi epäluulot eivät kasva. Tästäkin syystä olisi hyvä vielä pyrkiä purkamaan huolia. Voisitko vielä avata keskustelun vanhempiesi kanssa ja kysyä heiltä suoraan mitä he mahdollisesti pelkäävät ja lieventää heidän pelkojaan? Kysymällä annat heille mahdollisuuden kertoa tunteistaan ja viestität, että heidän ajatuksillaan ja tunteillaan on sinulle väliä. Voi myös olla hyvä järjestää jatkossakin tilaisuuksia joissa vanhempasi ja poikaystäväsi voivat tavata, mahdollisesti jonkin kivan yhteisen tekemisen äärellä ja tutustua lisää.

Kiirehtiä ei kannata, sillä huolia ei voi pakottaa pois. Pikkuhiljaa ne kyllä hälvenevät kun vanhempasi huomaavat, miten vastuullisesti suhtaudut parisuhteeseesi ja miten haluat rakentaa luottamusta myös vanhempiesi ja poikaystäväsi välille. Tsemppiä teille kaikille osapuolille tilanteen etenemiseen!

Oliko vastauksesta hyötyä?