Viiltely, kiusaaminen ja sukupuolidysforia
Haluaisin eroon dysphoriasta ja viiltelystä!!
Olen 13 ja olen viillellyt jo puoli vuotta mutta jäljet on pieniä ja olen pitänyt taukoa viikon mutta, välillä itken siitä että yritän olla viiltelemättä. Miten pääsen eroon siitä huonosta olosta? Minua kiusattiin entisessä koulussa ja vaihdoin koulua kouluun missä nyt juuri aloitin mutta kiusaaminen jätti arven sydämeen, miten pääsen siitä yli?? Olen kokenut sukupuolidysphoriaa siitä että aluksi yritin vain olla she/her mutta se ei tuntunut oikealta sitten ajattelin että olen trans (he/his) mutta sekin oli väärä oli kauheaa kun valvoin myöhään, viiltelin, olin koko ajan ihan maassa sitten kuulin termin ”non-binary” ja se on tuntunut kodilta mutta sain traumat siitä monen vuoden kiusaamisesta ja dysphoriasta ja pelkään että minua aletaan kiusata uudessa koulussa. Haluaisin kertoa luokalleni että käytän pronounseja They/them mutta miten teen sen
Hei! Tekstistäsi välittyy pidempään jatkunut paha olo ja on hienoa, että kirjoitit meille, etkä jäänyt asian kanssa yksin <3
Kiusaamisen kokemuksista voi mennä pitkään päästä yli, mutta se on mahdollista. Usein pahan olon käsittelyyn tarvitaan kuitenkin aikuisten tukea. Erityisesti viiltelyn tarve kertoo siitä, että asiaan on tärkeä saada aikuisen tuki. Kiusaaminen on jo yksinään iso asia kannettavaksi, mutta kerroit että olet kokenut myös sukupuolidysforiaa. Vaikka matka sinuksi on voinut tuntua pitkältä, on ihanaa, että olet vihdoin löytänyt termin, joka tuntuu sinusta omalta <3 <3 Muille kertominen voi tuntua erityisen vaikealta kiusaamiskokemusten vuoksi. Kokemuksesi saattavat ymmärrettävästi jättää jälkeensä epävarmuutta ja pelkoa siitä, että ne toistuvat.
Onko uudessa koulussa turvallisen tuntuista opettajaa, tai terveydenhoitajaa, jonka kanssa voisit jutella toiveestasi tulla kutsutuksi they/them persoonapronominilla, sekä kertomiseen liittyvistä peloistasi? Aikuinen voisi pohtia yhdessä kanssasi, miten asiasta voisi parhaiten kertoa uusille luokkakavereillesi ilman että asiasta tarvitsee tehdä suurempaa numeroa. Toki voit kertoa asiasta suoraankin, vähän kuin ohimennen, jos eteen tulee sellainen tilanne, että persoonapronominit tulevat puheeksi, mutta se voi tuntua pelottavalta.
Olisi myös tärkeää, että saisit käsiteltyä kiusaamiskokemuksiasi, jotta ne eivät vaikuttaisi enää elämässäsi niin voimakkaasti. Mitä pidempään kannattelet asioita sisälläsi, sen enemmän ne vievät voimiasi. Jos kertominen koulussa tai kotona tuntuu vaikealta, voit laittaa viestiä Sekasin-chattiin, jossa voit nimettömänä jutella aikuisen kanssa ja saada rohkaisua. Voit myös tutustua Sinuiksi-palveluun ja lukea muiden samoja asioita pohtivien nuorten kysymyksiä ja ammattilaisen heille antamia vastauksia tai kysyä vielä lisävinkkejä jos tämä viesti ei auttanut sinua riittävästi.
Avun hakemista ei tarvitse hävetä tai pelätä. Kenenkään ei kuulu kannatella noin isoja asioita yksin ja usein jo ensimmäisellä juttelukerralla oma olo alkaa helpottaa. Tänne kirjoittaminen kertoo myös siitä, että sisälläsi on pahasta olosta huolimatta paljon voimaa ja toivoa voida paremmin. Käsittelemällä kokemuksiasi saat jätettyä ne taaksesi ja aloitettua elämäsi omana, ainutlaatuisena ja arvokkaana itsenäsi. Sinä ansaitset voida hyvin <3
