Mikirotta: “Te kysyitte – mä testaan”
Somevaikuttaja Mikirotta kertoo My day -tyylisessä Youtube-videossaan auringon UV-säteilyltä suojautumisesta. Hän ottaa videollaan puheeksi Fressis.fi-sivuston artikkelin, josta löytyy tietoa UV-säteilyn vaikutuksista pidemmällä aikavälillä. Suojaamalla ihosi jo nuorena, vaikutat siis...Moikka! Kiitos kysymyksestäsi.
Emme suosittele aurinkorasvan käyttöä liukuvoiteena. Vaikka sinulle tai kumppanillesi ei ole tullut tuotteesta ärsytysoireita intiimialueen iholle, emme silti suosittele aurinkorasvan käyttöä liukuvoiteena, koska se ei ole siihen käyttöön tarkoitettu tuote. En kuitenkaan usko, että sinun tarvitsee olla huolissasi siitä, että näin pääsi kertaalleen tapahtumaan.
Suosittelemme, että jatkossa käytätte kumppanisi kanssa anaaliseksissä liukuvoidetta, joka on tähän tarkoitukseen tarkoitettu. Niitä on olemassa monenlaisia ja monen hintaisia, ja niitä saa tilattua myös nettikaupoista, jos lähikaupasta ostaminen hävettää, kuten viestissäsi kerroit. Teille sopivimman tuotteen löydätte kokeilemalla. 🙂 Kaikenlaisessa anaaliseksissä erityisen tärkeää on myös huolehtia hygieniasta. Lue lisää liukuvoiteista täältä ja anaaliseksistä täältä.
Mukavaa talven jatkoa!
Moi! Kiitos tärkeästä kysymyksestä! Hienoa, että haluat huolehtia ihosi terveydestä.
Iholla muodostuu D-vitamiinia, vaikka käyttäisitkin aurinkorasvaa. D-vitamiinin muodostuminen on toki hitaampaa kuin ilman rasvaa, mutta jos olet pidempiä aikoja ulkona kesällä, saat kyllä riittävästi D-vitamiinia aurinkorasvan käytöstä huolimatta. Kesällä D-vitamiinin saamiseksi ulkona tarvitsee olla vain n. 15 minuuttia kerrallaan kasvot ja käsivarret paljaina (ilman aurinkorasvaa) keskipäivän aikoihin 2 – 3 kertaa viikossa. Näin ollen voit myös halutessasi joskus piipahtaa ulkona ilman aurinkorasvaa D-vitamiinin saamiseksi. Kuitenkin aina kun aiot olla ulkona pidemmän aikaa, iho kannattaa suojata vaatteilla ja aurinkorasvalla. Lue lisää auringon uv-säteilyltä suojautumisesta Fressiksen artikkelista.
Kannattaa muistaa, että D-vitamiinia saa myös ravinnosta. D-vitamiinia on luontaisesti esimerkiksi kalassa ja moniin maitotuotteisiin on lisätty D-vitamiinia. Jos D-vitamiinin riittävä saanti epäilyttää, myös D-vitamiinivalmisteet ovat hyvä täydennys ruokavalioon. Lue lisää ravinnosta saatavasta D-vitamiinista Fressiksen tietopankista.
Aurinkoista kesää!
Hei,
ja kiitos kysymyksestäsi. Kuulostaa siltä, että sinulla on aurinkovoiteiden käyttö hyvin hallussa. Se on erittäin hieno asia.
Kysymykseesi on hieman hankala antaa täsmälleen oikeaa vastausta. Aurinkorasvat säilyvät parhaiten huoneenlämmössä. Jos rasvat ovat esimerkiksi kulkeneet mukanasi kesän ajan rannoilla tai olleet suorassa auringon paahteessa, voidaan sanoa, että niiden säilyvyys ja laatu on kärsinyt. Tämän kaltaisessa tilanteessa voidaan siis nyrkkisääntönä pitää, että rasvat säilyvät hyvänä noin vuoden säilytystavasta riippumatta. Jos ostit siis tuotteet keväällä, voisit vielä alkukeväästä käyttää niitä pois ja ostaa myöhemmin kesällä uusia tuotteita. Aurinkorasvan käyttö ainakin mm. kasvoilla on suositeltavaa jo talven ja alkukevään auringossa!
Aurinkorasvoissa ominaista on siis se, että niiden suojateho kärsii, mikäli rasvaa on säilytetty auringossa tai samaa rasvapurkkia käytetään yli vuoden. Purkeissa ilmoitetaan se, kuinka kauan tuote säilyy ja sitä päivämäärää on suositeltavaa noudattaa. On valitettavaa, että rasvat ovat tosiaan melko kalliita. Kannattaa kuitenkin käydä esimerkiksi apteekissa kysymässä apua ja suosituksia edullisimmista tuotteista. Suomessa myös edullisemmat aurinkorasvat ovat luotettavia ja vastaavat suojakertoimeltaan purkissa ilmoitettua lukemaa.
Voit lukea vielä lisää auringolta suojautumisesta Fressiksen artikkelista.
Toivottavasti tämä auttoi tilanteessasi edes hieman!
Hei ja kiitos kysymyksestäsi!
Näin aurinkoisina kesäpäivinä kannattaa suojautua auringolta käyttämällä aurinkorasvaa, hakeutumalla varjoon erityisesti keskipäivällä ja suojaamalla ihoa vaatteilla. Yleisesti ottaen, kun UV-indeksi on 3 tai sen yli, on hyvä suojautua auringolta. Tämä on hyvä huomioida myös pilvisellä säällä ja talvella. UV-indeksiä voi seurata esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen sivuilla. Mitä korkeampi indeksi on, sitä lyhyemmän ajan voi oleskella auringossa palamatta. UV-säteily on voimakkaimmillaan keskipäivällä klo 11–15 välillä, jolloin kannattaa mahdollisuuksien mukaan hakeutua varjoon, lisätä aurinkorasvaa ja suojata ihoa vaatteilla ja silmiä aurinkolaseilla.
Yleisesti ottaen herkkäihoiset voivat palaa kovassa auringonpaahteessa jo kymmenessä minuutissa. Erilaisia ihotyyppejä voi karkeasti jakaa kuuteen eri ihotyyppiin. Ihotyypit I ja II ovat alttiimpia palamiselle, ja heillä on myös kaikista suurin ihosyöpäriski. Kerroit olevasti vaaleaihoinen, eli jos muutenkin palat herkästi auringossa ja rusketut huonosti, on hyvä suojata ihoa auringolta.
Kysyit, palautuuko iho auringon rasitukselta. Iho ei karaistu auringon UV-säteilylle, vaan ihoon jää ns. muistijälki. Eli pitkäkestoinen ja toistuva altistuminen auringon UV-säteilylle ja ihon palaminen auringossa lisää riskiä sairastua ihosyöpään myöhemmällä iällä. Oikealla suojautumisella, eli varjo, vaate ja voide, voidaan kuitenkin ehkäistä jopa 95 prosenttia ihosyövistä! Lisää auringolta suojautumisesta voit lukea Fressiksen aurinkokanavalta.
Hei ja kiitos kysymyksestäsi!
Se on ihan totta, että mikään aurinkorasva ei täysin estä ruskettumista. Aurinkorasva ei myöskään suojaa sataprosenttisesti auringon haitalliselta ultraviolettisäteilyltä (UV-säteily). Ruskettuminen on ihon puolustusmekanismi auringon UV-säteilyä vastaan. Tämä ei kuitenkaan estä viettämästä aikaa ulkona ja oleilla esimerkiksi veden ääressä, kun muistaa suojautua oikein.
Tärkeimmät keinot suojata ihoa haitallisilta UV-säteiltä on nauttia auringosta kohtuudella, oleilla varjossa, suojata ihoa vaatteella ja käyttää aurinkorasvaa. Auringon säteilyn voimakkuus ilmoitetaan usein kesällä säätiedotuksen yhteydessä ja kun UV-indeksi on vähintään 3, tulee silloin suojautua auringolta. Auringon paahteelta kannattaa suojautua hakeutumalla varjoon erityisesti kesällä keskipäivän aikaan.
Väljät, värilliset ja tiiviisti kudotusta kankaasta tehdyt vaatteet suojaavat ihoa tehokkaammin kuin vaaleat, ohuet ja ihonmyötäiset. Lierihattu suojaa myös pään ja kaulan aluetta sekä aurinkolasit suojelevat silmiä. On olemassa myös aurinkosuojavaatteita, joita voi käyttää vedessä.
Aurinkorasvan käytössä on hyvä kiinnittää huomiota, että sen suojakerroin on vähintään 30, jos oleilee suorassa auringonpaisteessa. Lisäksi rasvaa tulisi laittaa reilusti, mieluummin puoli tuntia ennen aurinkoon menoa ja lisätä voidetta varsinkin uimisen ja hikoilun jälkeen.
Ihon ruskettuminen riippuu ihotyypistä, auringon säteilyn voimakkuudesta ja aurinkorasvan suojakertoimesta. Toiset ruskettuvat herkemmin ja toisen iho voi palaa lyhyessäkin ajassa. Aurinkorasvan suojakerroin kertoo sen kyvystä estää auringon UV-säteilyn aiheuttamaa ihon palamista. Valitse aina sellainen aurinkorasva, joka suojaa sekä UVA-, että UVB-säteiltä.
Ruskettumiselta ei siis voi täysin välttyä, mutta näillä keinoilla voit suojella ihoasi haitallisilta UV-säteiltä ja hidastaa ihon ruskettumista. Auringosta on mahdollista myös nauttia, kun nautiskelee siitä kohtuudella ja suojaa ihoa palamiselta.
Lisää auringolta suojautumisesta voit lukea Fressiksestä.
Kivaa kevättä!
Hei ja kiitos hyvistä kysymyksistäsi aurinkoterveyteen liittyen!
Koska olet vaaleaihoinen ja sinulla on pisamia, on ihotyyppisi palamiselle herkkä. Silloin auringon UV-säteilyltä suojautuminen on erityisen tärkeää. Aurinkoisina kesäpäivinä kannattaa rasvaa käyttää koko päivän, jos olet ulkona.
UV-säteilyn voimakkuutta mitataan UV-indeksillä. Mitä korkeampi indeksi on, sitä lyhyemmän ajan voi oleskella auringossa palamatta. UV-säteilyn aiheuttaman palamisen kannalta riskialttein aika on keskipäivällä klo 11-15 välillä, jolloin rasvausta kannattaa lisätä ja ulkona oloa välttää mahdollisuuksien mukaan. Rasvauksen lisäksi vaatteilla ja päähineellä suojautuminen auttaa.
UV-säteilyä on runsaasti myös muina vuodenaikoina kuin kesällä ja muulloinkin kuin aurinkoisilla keleillä, kuten kevättalvella ja puolipilvisinä päivinä. Kun UV- indeksi on 3 tai yli, on siltä syytä suojautua. Mitä korkeampi UV-indeksi on, sitä enemmän lisättävä voidetta. UV-indeksiä voi seurata Ilmatieteenlaitoksen sivuilla.
Suojavoiteen voimakkuus 50 on oikein hyvä. Ihotyyppisi vuoksi onkin järkevää käyttää voimakasta suojavoidetta etenkin UV-indeksin ollessa korkea ja erityisesti palamiselle herkille ihoalueille. Yleinen suositus on käyttää suojakerrointa 30 ja lisätä sitä parin tunnin välein ja erityisesti esimerkiksi uinnin jälkeen.
Rasvaus on välttämätöntä auringon haitallisilta vaikutuksilta suojautumisen vuoksi, vaikka se ei tunnukaan välttämättä kovin miellyttävältä. Auringolta suojautumiseen on saatavilla koostumukseltaan erilaisia tuotteita. Koita etsiä tuote, joka tuntuu mahdollisimman miellyttävältä ihollasi. Muistathan myös jatkossa neljän ”veen” säännön auringolta suojautumisessa: varjo, vaate, voide ja vesi.
Fressiksen tietopankista löydät lisätietoa UV-säteilystä sekä ihotyypeistä.
Nauti auringosta turvallisesti
Katso infograafista Fressiksen vinkit siihen miten hengaat turvallisesti auringossa.
Hengaa turvallisesti auringossa –myös lumikeleillä ja keväällä
Katso konkreettiset vinkit auringolta suojautumiseen.Aurinkorasva voi oikeasti pelastaa henkesi – 5 kysymystä ja vastausta aurinkovoiteesta
Aurinkorasva – mikä on sopiva määrä ja kuinka usein sitä pitää lisätä? Lue kysymykset ja vastaukset ja suojaudu auringolta oikein!