hyvinvointi

Moi! Koulun terveystarkastukset ovat monille jännittävä paikka, ja niihin voi liittyä uskomuksia, jotka eivät pidä paikkaansa. Hyvä, että laitoit meille viestiä asiasta!

Pohdit sitä, kosketaanko 5. ja 8. luokan terveystarkastuksessa sukuelimiin tai rintoihin. Ihan ensiksi sinun on hyvä tietää, että saat terveystarkastuksessa itse päättää, otatko paitaa tai housuja pois ja saako kehoasi koskea. Lääkäri ja terveydenhoitaja kunnioittavat itsemääräämisoikeuttasi, eikä sinulle tehdä mitään, mihin et ole antanut lupaa. Sinun kannattaakin sanoa terveydenhoitajalle ja lääkärille, mikäli et johonkin asiaan suostu.

Laajojen terveystarkastusten tarkoituksena on arvioida nuoren hyvinvointia, kasvua, kehitystä ja terveydentilaa. Samalla selvitellään koko perheen hyvinvointia, ja tarkastukseen kutsutaankin mukaan oppilaan vanhemmat. Ennen terveystarkastusta oppilas ja vanhemmat täyttävät heille annetut esitietolomakkeet, joiden pohjalta terveystarkastuksessa keskustellaan muun muassa perheen elintavoista ja oppilaan hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä asioista. Näitä asioita ovat esimerkiksi koulunkäynnin sujuminen, vapaa-aika, kaveri- ja perhesuhteet, murrosikä ja seksuaaliterveys. Terveystarkastuksessa tutkitaan yleensä muun muassa ryhti, pituus, paino, verenpaine ja näkö sekä annetaan puuttuvat rokotukset. Lisäksi selvitetään murrosiän alkamista ja etenemistä. Kahdeksannen luokan terveystarkastuksesta löydät lisää tietoa Hyvä Kysymys -sivustolta.

Terveystarkastuksessa yleensä pyydetään riisumaan paita pois ryhdin tutkimiseksi, mutta rintoihin tai pimppiin ei kosketa missään vaiheessa. Sen sijaan kivekset on tapana tutkia, mutta tämäkään ei ole pakollista, mikäli sitä ei halua. Murrosiän alkamiseen ja kehitykseen liittyviä asioita voi käydä läpi ihan vain keskustelemallakin. Tähän sisältyy juttelua esimerkiksi siitä, ovatko rinnat alkaneet kasvaa, kuukautiset alkaneet, kivekset alkaneet kasvaa ja onko tullut karvoitusta. Kaiken kaikkiaan terveystarkastus on hyvä tilaisuus keskustella lääkärin kanssa, jos jokin asia mietityttää tai huolettaa sinua esimerkiksi terveydessäsi tai murrosiässä. Näin voit saada tukea ja neuvoja ammattilaiselta mahdollisiin huoliisi. Kannattaa myös kertoa, jos tarkastus jännittää sinua, jolloin lääkäri osaa ottaa sen huomioon. Tarkastus tehdään sinua ja hyvinvointiasi varten, ja on tärkeää, että sinulla on tilanteessa turvallinen olo.

Sitten vielä vastaus toiseen kysymykseesi siitä, milloin kuukautiset alkavat: Yleensä ne alkavat 10–16 vuoden iässä noin vuoden tai parin kuluttua valkovuodon erittymisen alkamisesta. Kuukautisten alkaminen on hyvin yksilöllistä, ja niiden alkamiseen vaikuttavat esimerkiksi perintötekijät, ravinto ja liikunta. Voit lukea lisää kuukautisista Fressiksen artikkelista. Kuukautiset ovat myös aihe, josta voit oikein hyvin esittää kysymyksiä terveystarkastuksessa. Halutessasi voit myös keskustella mieltäsi askarruttavista murrosikään liittyvistä asioista vanhempiesi kanssa.

Heippa,

kiitos viestistäsi! Hyvä, kun rohkenet kysyä tätä pohtimaasi asiaa meiltä. On tosi tavallista, että vaa’alle nouseminen aiheuttaa ihmisissä, niin nuorissa kuin aikuisissakin, monenlaisia tunnereaktioita ja pohdintaa siitä, mikä on normaali paino. Ikäiselläsi nuorella normaaliksi katsottava paino voi vaihdella paljonkin, eikä 14-vuotiaalle ole olemassa tiettyä vaa’an lukemaa, joka olisi juuri oikea tai johon tulisi pyrkiä. Ajattelen, että pyrkimyksenä kannattaakin olla painon sijaan esimerkiksi arjessa jaksaminen tai tyytyväisyys itseen ja omaan elämään. En siis kannusta painon rutiininomaiseen seurantaan lainkaan, sillä paino itsessään harvoin kertoo paljoakaan ihmisen hyvinvoinnista tai terveydestä.

Omasta hyvinvoinnista voi huolehtia opettelemalla kuuntelemaan omaa kehoa ja mieltä. Esimerkiksi levon tai liikkumisen tarpeen tunnistaminen auttaa tekemään arjessa pieniä valintoja, jotka lisäävät kehon ja mielen energisyyttä sekä hyvää oloa. Myös vaikkapa näläntunteen tunnistaminen ja sen mukaan riittävä sekä monipuolinen syöminen ovat todella tärkeitä hyvinvointia tukevia taitoja, joita voi pikkuhiljaa harjoitella. Sen sijaan ruokailun rajoittaminen tai ravinnon yksipuolistaminen voivat ennemminkin viedä voimavaroja ja haitata kehon ja mielen hyvinvointia. Voit halutessasi lukea näistä aiheista lisää Fressiksen tietopankista.

Toivon, että pystyt antamaan itsellesi rauhan kasvaa ja kehittyä kohti aikuisuutta pohtimatta liikaa painoasi, sillä olet arvokas ja tärkeä omana itsenäsi ❤

Aurinkoista ja ihana kevättä sinulle!

Moikka!

Pohdit onko keholle hyväksi, jos koittaa valvoa väkisin pitkään. Kerroitkin viestissäsi, että sinulle valvomisesta on tullut oksettavaa oloa. Ehkäpä jo siitä huomaakin, että väkisin valvominen ei ole keholle hyväksi. Kun valvoo pitkään, keho ei saa tarvitsemaansa lepoa, mikä voi näkyä juuri esimerkiksi pahoinvointina. Tällaisten valvomisen aikana tuntuvien ”oireiden” lisäksi valvomisen huonot vaikutukset näkyvät usein myös seuraavana päivänä esimerkiksi väsyneenä olona. Väsyneenä ei jaksa tehdä asioita normaaliin tapaan ja keskittyminen vaikkapa koulutehtäviin voi olla hankalaa.

Pääsääntöisesti olisi siis hyvä välttää valvomista ja mennä hyvissä ajoin nukkumaan, jotta saa riittävästi unta. Kun nukkuu riittävästi jaksaa touhuta päivän aikana koulussa ja vapaa-ajalla itselleen mieluisten asioiden parissa. Kysymyksestäsi ei käy ilmi miksi olet koittanut valvoa pitkään. Joskus esimerkiksi kavereiden kanssa voi tehdä mieli valvoa vähän pidempään. Muistathan kuitenkin, että sinun ei tarvitse niin tehdä, jos et halua. Hyvät kaverit eivät myöskään painosta tekemään jotain sellaista, mitä ei halua tehdä.

Lisätietoa aiheesta voit lukea Fressiksen tietopankista.

Kivaa syksyn alkua!

Hei, kiitos paljon kysymyksestä!

Tutkimusten mukaan seksuaalinen hyvinvointi edistää kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointia. Seksin aikana oksitosiini- ja endorfiinihormonit tuottavat mielihyvän tunnetta ja se voi lisätä läheisyyden tunnetta kumppaniin. Terveyden näkökulmasta mielihyvä vaikuttaa positiivisesti myös unen laatuun sekä ehkäisee stressiä, helpottaa ahdistusta ja alakuloisuutta (silloin, kun seksi koetaan positiivisena voimavarana).

Myös muut asiat elämässä voivat kuitenkin tuottaa näitä samoja hyötyjä. Seksin harrastaminen tai sen puute eivät siis ole missään nimessä ainut keino tuottaa näitä positiivisia vaikutuksia mielelle ja keholle. Esimerkiksi liikunta, mukava tekeminen ystävien kanssa tai mieluisat harrastukset lisäävät yhtälailla mielihyvää elämään.

Seksistä nauttimisen voimakkuus on myös hyvin yksilöllistä. Kaikille se ei ole niin merkityksellinen asia oman hyvinvoinnin kannalta. Joitakin ihmisiä seksi ei kiinnosta lainkaan, ja he ovat silti hyvin tyytyväisiä omaan elämäänsä. Seksuaalinen kiinnostuminen herää myös ihmisillä eri aikaan, joten voi olla, että kiinnostus ja halu seksiin herää vasta myöhemmässä vaiheessa elämää.

Muistutan vielä lopuksi, että seksiäkin on monenlaista, eikä sillä tarkoiteta aina seksiä toisen henkilön kanssa. Itsetyydytys ja itsensä helliminen tuottavat yhtälailla positiivisia terveysvaikutuksia kuin seksi partnerin kanssa. 😊

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

On tosi hienoa, että haluat pitää huolta terveydestäsi. Kerrot, että haluaisit polttaa rasvaa. Ikäisellesi emme suoraan suosittelisi varsinaista ”rasvanpolttoa”, koska keho kasvaa, kehittyy ja muovautuu muutenkin vielä. Tavoitteena voisi rasvanpolton sijaan olla esimerkiksi fyysisen kunnon kehittäminen tai oman hyvinvoinnin tukeminen.

Kropan ja mielen hyvinvointia tukee parhaiten monipuolinen liikkuminen, terveellinen ravinto ja riittävä palautuminen. Kun liikkuu monipuolisesti, syö terveellisesti ja säännöllisesti sekä muistaa välillä löysätä tahtia palautumisen kannalta, vaikuttaa se myös kehon koostumukseen. Tiukat ruokarajoitukset tai liikkumismäärän raju lisääminen tuottavat usein ainoastaan lyhytkestoisia vaikutuksia. Lisäksi monelle se voi aiheuttaa enemmän stressiä kuin mielihyvää.

Pidempiaikaiset ja pienet muutokset arjessa auttavat paremmin löytämään tasapainoisen ja terveellisen tavan liikkua, syödä ja palautua. Tällä tavalla terveyttä tukevista elintavoista tulee vähitellen luonteva osa arkea.

Alkuun on hyvä pohtia omia liikkumis- ja ruokailutapojaan. Ikäiselläsi liikkumista, liikettä ja hengästymistä olisi hyvä tulla päivittäin. Lisäksi lihaskuntoa, ketteryyttä ja liikkuvuutta oli hyvä harjoitella useampi kerta viikossa. Myös kaikenlainen arkiaktiivisuus ja paikallaan olon tauottaminen, kuten portaiden kävely hissin käytön sijasta tai pienet taukojumpat, ovat hyväksi terveydelle. Tärkeää on löytää itselleen mielekkäät tavat liikkua. Liikkumisesta voit lukea Fressiksen liike-kanavalta.

Liikkumisen lisäksi terveellinen ravinto on tärkeä hyvinvoinnin kannalta. Ruokavaliossa kannattaa suosia kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljoja, hyvänlaatuisia rasvoja sekä hyviä proteiininlähteitä. Tavallisesta ruoasta, kuten kalasta, kanasta ja palkokasveista, saa usein riittävästi proteiinia, joten tarvetta esimerkiksi erillisille proteiinilisille ei yleensä ole. Ravinnon sisällön lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota säännölliseen ateriarytmiin. Säännöllinen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisena, auttaa syömään kohtuullisesti yksittäisillä aterioilla ja vähentää houkutusta naposteluun. Lisätietoa ravitsemuksesta voit lukea Fressiksen sivuilta.

Keho ja mieli tarvitsevat jaksaakseen myös unta ja lepoa. Oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeä muistaa, että tekee asioita, joista tulee itselle hyvä mieli ja olo.

Jos kaipaat tarkempia ohjeita esimerkiksi harjoitteluun tai monipuoliseen ravitsemukseen, voit hyvin kysyä vinkkiä esimerkiksi koulun liikunnan- ja terveystiedon opettajalta tai terveydenhoitajalta. Monilla kuntosaleilla on myös nykyään erilaisia palveluita, joita voi tiedustella. Erilaisia treeniohjelmia löytyy esimerkiksi Smart Movesin sivuilta.

Kivaa kevään jatkoa!

Hei ja kiitos viestistäsi!

Ensinnäkin mainittakoon, että sinua ei pakoteta mihinkään ja voit itse säädellä, miten asiat tarkastuksessa etenevät. Sinulla on itsemääräämisoikeus omaan kehoosi ja yksityisyyteesi, eikä sitä tässä lääkärintarkastuksessakaan rikota. Ennen lääkärintarkastusta sinulle ja vanhemmillesi tulee omat lomakkeet, joissa kysellään asioista, joista sitten jutellaan vastaanotolla. Se mitä lääkärintarkastuksessa tehdään, riippuu lääkäristä, mutta 5.-luokan tarkastuksessa selvitetään tavallisesti laajasti terveydentilaan liittyviä asioita. Siihen liittyy mielialaan, koulutyön sujumiseen, sosiaalisiin suhteisiisi liittyvistä asioista juttelua sekä fyysisen terveystilanteen selvittämistä. Asioita tarkastellaan laajasti, jotta saadaan selville kokonaisvaltainen kuva hyvinvoinnistasi ja terveystilanteestasi. Siten voidaan antaa sinulle sopivia neuvoja, jotta voit hyvin ja pysyt terveenä jatkossakin.

Tarkastuksessa tutkitaan mm. pituus, paino ja katsotaan ryhti. Ryhtiä tarkastettaessa riisutaan usein paita, jotta lääkäri pystyy paremmin tarkastelemaan ryhtiäsi. Samalla lääkäri myös havainnoi, onko kehossasi tapahtunut murrosiän muutoksia (mm. rintojen ja karvojen kasvu). Joskus lääkäri kurkkaa pikkuhousuihin nähdäkseen, onko häpykarvoitusta tullut. Voit myös kertoa asian itse lääkärille, niin ei tarvitse kurkata. Lääkärin kanssa voi myös heti alussa sopia, miten toivot tarkastuksessa tehtävän ja mitä et halua. Voit kertoa, jos sinua jännittää jokin asia, niin lääkäri osaa ottaa sen huomioon.

Voit itse toivoa kumman vanhemmista haluat mukaan tarkastukseen vai haluatko molemmat. He täyttävät ennalta lomakkeen, jossa selvitetään lääkärintarkastuksessa läpikäytäviä asioita. Voit itse määritellä, jos toivot, että he eivät ole mukana siinä vaiheessa, kun riisutaan tai tulee puheeksi aiheita, joista et halua heidän läsnä ollessaan puhua. Voitte vaikka jutella ja sopia siitä jo etukäteen vanhempien kanssa, miten itse toivot tilanteen menevän.

Älä siis suotta jännitä liikaa. Tarkastus on sinulle tärkeä tilanne, jossa selvitetään hyvinvointiasi, ja tuetaan sinua ja vanhempiasi hyvinvointisi edistämisessä.

Mukavaa kevättä!