jaksaminen

Heippa,

kiitos viestistäsi! Hyvä, kun rohkenet kysyä tätä pohtimaasi asiaa meiltä. On tosi tavallista, että vaa’alle nouseminen aiheuttaa ihmisissä, niin nuorissa kuin aikuisissakin, monenlaisia tunnereaktioita ja pohdintaa siitä, mikä on normaali paino. Ikäiselläsi nuorella normaaliksi katsottava paino voi vaihdella paljonkin, eikä 14-vuotiaalle ole olemassa tiettyä vaa’an lukemaa, joka olisi juuri oikea tai johon tulisi pyrkiä. Ajattelen, että pyrkimyksenä kannattaakin olla painon sijaan esimerkiksi arjessa jaksaminen tai tyytyväisyys itseen ja omaan elämään. En siis kannusta painon rutiininomaiseen seurantaan lainkaan, sillä paino itsessään harvoin kertoo paljoakaan ihmisen hyvinvoinnista tai terveydestä.

Omasta hyvinvoinnista voi huolehtia opettelemalla kuuntelemaan omaa kehoa ja mieltä. Esimerkiksi levon tai liikkumisen tarpeen tunnistaminen auttaa tekemään arjessa pieniä valintoja, jotka lisäävät kehon ja mielen energisyyttä sekä hyvää oloa. Myös vaikkapa näläntunteen tunnistaminen ja sen mukaan riittävä sekä monipuolinen syöminen ovat todella tärkeitä hyvinvointia tukevia taitoja, joita voi pikkuhiljaa harjoitella. Sen sijaan ruokailun rajoittaminen tai ravinnon yksipuolistaminen voivat ennemminkin viedä voimavaroja ja haitata kehon ja mielen hyvinvointia. Voit halutessasi lukea näistä aiheista lisää Fressiksen tietopankista.

Toivon, että pystyt antamaan itsellesi rauhan kasvaa ja kehittyä kohti aikuisuutta pohtimatta liikaa painoasi, sillä olet arvokas ja tärkeä omana itsenäsi ❤

Aurinkoista ja ihana kevättä sinulle!

Moikka ja kiitos viestistäsi!

Jos tarkastellaan puhtaasti vain painoa ja pituutta, on painosi lievän alipainon puolella. Painoindeksi ei kuitenkaan ole kovin hyvä mittari kertomaan terveydentilasta ja kehonkoostumuksesta laajemmin. Tärkeämpää, kuin puntarin lukema, on olosi muuten: jaksatko hyvin arjessa ja viihdytkö hyvin kehossasi? Mikäli olosi on hyvä, ei ole tarpeen yrittää nostaa painoa vain siksi, että painoindeksi kertoisi sinun olevan ns. normaalipainoinen – olemme kaikki erilaisia yksilöitä erilaisine kehoinemme. Lisäksi voi olla, että murrosiän myötä painosi nousee itsestään, kun rasvakudoksen määrä lisääntyy muun muassa lantion alueella.

Jos taas sinusta tuntuu, että haluaisit saada painoa vähän nousemaan, niin neuvoisin sinua jättämään vaa’alla käymisen satunnaiseksi asiaksi, ja keskittymään arjen rutiineihin, kuten säännölliseen ateriarytmiin ja mieliruokiesi valitsemiseen. Liikunta, ulkoilu, riittävä uni ja muu mielekäs tekeminen ovat yhtäläillä tärkeitä palasia oman hyvinvoinnin rakentamisessa. Painoa ei kannata tarkkailla kovinkaan usein, koska oma jaksaminen ja olo muutenkin ovat huomattavasti parempia mittareita omalle hyvinvoinnille, kuin numerot puntarissa.

Mukavaa alkanutta vuotta!

Moikka!

Sinun iässäsi tapahtuu paljon psyykkiseen ja fyysiseen kasvuun liittyviä asioita, jotka vievät voimia jo itsessään. Kun siihen päälle lisätään vielä kuluneen vuoden mukanaan tuomat muutokset ja epävarmuudet, sekä huolet omasta seksuaalisesta suuntautumisesta, kavereista ja tulehtuneet välit perheeseen, niin ei ihme, että olosi on voimaton.

Kun voimavarat ovat vähissä, voi olla hyvin vaikea löytää motivaatiota pitää itsestään huolta. Mitä pidempään kaikkea tätä huolta kannattelee omilla harteilla, sitä painavammaksi se kuitenkin muuttuu. Mitään taikakonstia tilanteen paremmaksi muuttamiseksi ei ole, mutta se mikä on varmaa, on se, että tarvitset nyt tukea tämän kaiken kannatteluun. Yksin sinun ei tarvitse, eikä kuulu jaksaa. Kuten itse viestissäsikin kirjoitit, asioista ulkopuoliselle avautuminen usein helpottaa oloa. Parhaiten sinua voisi auttaa koulun terveydenhoitaja. Voisitko ajatella käyväsi juttelemassa hänen kanssaan? Jos oikeiden sanojen löytäminen on vaikeaa, voit näyttää tämän kirjoittamasi viestin. Olet siinä avannut todella hyvin kaikkea sitä, mikä sinulle aiheuttaa nyt kuormaa. Olet jo sen ikäinen, että automaattisesti terveydenhoitaja ei ota yhteyttä vanhempiisi, vaan hänellä on velvollisuus pohtia mikä on sinun vointisi kannalta parasta. Paljon pystytään tekemään myös ilman, että vanhempien tarvitsee tietää ja terveydenhoitajalle on hyvä alkuun avata pelkosi liittyen siihen, että vanhempasi saavat tietää.

Jos terveydenhoitajalle puhuminen ei tunnu hyvältä, voit ottaa myös yhteyttä nimettömänä nuorille tarkoitettuun chat-palveluun (Esim. sekasin.fi). Ulkopuolisen kanssa voi lähteä pohtimaan sitä, mikä on se ensimmäinen pieni askel, jolla omaa oloa saisi pikkuhiljaa paremmaksi. Yksin näitä vastauksia voi olla väsyneenä hankala löytää ja kun saat jaettua taakkaa, huomaat kyllä pian, että elämässä on itseasiassa aika paljon hyvääkin. Tämän tilanteen ei siis tarvitse olla sinun tulevaisuutesi, vaan apua vastaanottamalla voit taas nauttia ja iloita elämästä. Rohkeutta avun hakemiseen, sinä ansaitset voida hyvin.

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!

Voimistelu onkin monipuolinen ja haastava liikuntalaji. Voimistelu kehittää mm. vartalon hallintaa, ketteryyttä, lihaskuntoa ja liikkuvuutta. Kerrot harrastaneesi voimistelua päivittäin viimeisen puolen vuoden aikana ja nyt tuntuu, että sitä taitaa olla liikaa. Hienoa, että olet pysähtynyt pohtimaan omaa jaksamistasi.

Kysymyksessäsi pyydät vinkkiä, miten voisit vähentää liikkumista. Päivittäinen liikkuminen on hyvä juttu, mutta on hyvä pitää mielessä se, mistä tulee oikeasti itselle hyvä olo ja mieli. Liikutko näin paljon itsesi vuoksi vai sen vuoksi, että voit näyttää taitojasi muille? Yleisesti suositellaan, että nuori liikkuisi vähintään tunnin päivässä. Viikon aikana on hyvä liikkua myös eri tavoin, niin että noin puolet olisi reipasta ja hengästyttävää liikkumista ja puolet kehonhallintaa, voimaa ja liikkuvuutta kehittävää. Kaikista tärkeintä on kuitenkin löytää itselleen sopiva yhdistelmä eri liikkumisen tavoista, niin että kroppa ja mieli jaksaa. Lepo on myös tärkeää palautumisen kannalta. Jos seuravana päivänä kroppa tuntuu väsyneeltä, voisi päivän aikana kokeilla esimerkiksi kevyempää kävely- tai pyöräilylenkkiä.

Toivottavasti tästä on sinulle apua ja löydät itsellesi sopivan tavan ja määrän liikkua. Mukavaa kesän jatkoa!

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

On hyvä asia, että osaat kuvata mietteitäsi, tunnistat ikävää tuntemustasi ja haet täältä tukea itsellesi. Kerroit ettet jaksaisi mitään ja että haluaisit tappaa itsesi. Kuvaamasi tilanne on vakava ja se herättää meissä huolta. Nyt olisi tärkeää ettet jäisi yksin ajatustesi kanssa. Valtakunnallinen ja maksuton kriisipuhelin auttaa ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111.

Voit myös keskustella ajatuksistasi jonkun luotettavan aikuisen kanssa. Voisit esimerkiksi käydä juttelemassa koulukuraattorin, -psykologin tai –terveydenhoitajan kanssa. Voit keskustella asiantuntijan kanssa Sekaisin-chatissa tai verkkokriisikeskus Tukinetissä. Kaikissa palveluissa saa esiintyä nimettömästi. Ammattilaisilla on käytössään keinoja, joilla omia ajatuksia ja tunteita voi käsitellä.

Avun pyytäminen voi tuntua alkuun hankalalta. Nyt on kuitenkin hyvin tärkeää, että haet apua ja löydät keinoja tukalan olotilasi työstämiseen. Rohkaisemme sinua nyt joko soittamaan tai chattaamaan apua saadaksesi.

Voimia kevääseen!