Moikka nimimerkki peterpan?,
Ymmärrän tunteesi. Ihmisillä on monesti sellainen olo, ettei haluaisi vanheta. On luonnollista ja täysin ymmärrettävää tuntea näin. Minäkin olen toisinaan miettinyt samaa! Joskus sellainen olo on lapsena, kun haluaisi vielä säilyttää lapsuuden mukavat asiat, ja tuntemattomampi elämänvaihe on edessä. Moni nuori puolestaan kipuilee aikuisuuteen siirtymistä ja siihen liittyviä vastuita. Myös aikuiset pohtivat toisinaan kysymystä vanhenemisesta. Ikääntyminen on siis hyvin tavallinen pohdiskelun aihe monissa keskusteluissa erityisesti elämän taitekohdissa kuten syntymäpäivillä.
Vanheneminen liittyy elämään oleellisena osana ja edellisestä elämänvaiheesta luopuminen on yksi osa sitä. Se on tunne, joka tulee varmasti kaikilla vastaan jossain vaiheessa elämää. Anna itsellesi lupa surra ja käsitellä asiaa omalla tavallasi. Ajan kanssa luopumiseen liittyvä kipu helpottaa.
Luopuminen ei ole ainoa tunne joka vanhenemiseen liittyy. Se että edellinen elämänvaihe jää pikkuhiljaa taakse, vai harmittaa, sillä se voi tarkoittaa että monet edellisen vaiheen kivat asiatkin jäävät taakse. Samalla ei välttämättä näe, mitä mukavaa uusi elämänvaihe voi tuoda tullessaan. Joskus uusi vaihe voi jännittää, toisinaan innostaa. Myös ahdistus tulevasta on hyvin normaalia.
Jokaiseen elämänvaiheeseen liittyy myös omat hyvät ja huonot puolensa. Yksi keino helpottaa oloasi voi olla kysyä vanhemmiltasi tai muilta aikuisilta, minkälaisia mukavia muistoja heillä on esimerkiksi nuoruudesta tai varhaisesta aikuisuudesta. Ehkä heidän tarinat ja kertomuksensa saavat sinut suhtautumaan tulevaan elämänvaiheeseen osittain myös innokkaasti!
Ja onneksi muutos ei tule yhtäkkiä. Useimmiten muutos tapahtuu hitaasti päivien ja viikkojen kuluessa. Erilaiset siirtymäriitit kuten koulun vaihtamiset ja vaikka rippikoulu saattavat toki havainnollistaa ajan kulkua. Sinun ei kuitenkaan tarvitse olla valmis mihinkään, mihin et ole! Jos sinua nyt ahdistaa aikuisuuteen liittyvät asiat, niin ei hätää, se on normaalia. Ei sinun tarvitsekaan vielä olla valmis aikuisuuteen. Ei edes lukioon! Sitten kun sen aika on, olet ehtinyt kasvaa taas paljon ja ajatukset sen suhteen voivat olla erilaiset. Iässäsi tapahtuu hyvin paljon muutamassa vuodessa. Hyvä uutinen on myös se, että suurin osa ihmisistä pitää nykyistä elämänvaihettaan parhaimpana. 🙂 Sinullakin on siis varmasti vielä monenlaisia hienoja elämänvaiheita edessä!
Tämän yhden saman neuvon sanon melkein aina. Älä jää tunteidesi ja ajatustesi kanssa yksin! Tänne kirjoittaminen oli jo tosi hieno alku, mutta kannustan sinua kertomaan kokemuksestasi myös muille. Ehkä voit kertoa asiasta jollekin ystävällesi tai luotettavalle aikuiselle? Heiltä saat toivottavasti tukea tunteillesi. Puhuminen helpottaa! Myös netissä on paikkoja, joiss voit kertoa ajatuksistasi ja tunteistasi, ja keskustella niistä luotettavan aikuisen kanssa. Tällaisia hyviä paikkoja ovat esimerkiksi Netari ja Nuortennetti.
Kaikkea hyvää sinulle! Toivottavasti vastauksestani oli sinulle apua!
