Heippa! Kiitos viestistäsi! Ensinnäkin hienoa, että olet löytänyt itsellesi mieluisan harrastuksen jalkapallosta. 😊 Ja ihana että tykkäät pikkusiskostasi ❤
Pohdit mistä jalkapohjiesi kipeät kovettumat voisivat johtua. Kuten itsekin arvelit, voi olla, että juuri liikkuminen ja urheilutossut ovat kovettumien taustalla. On luonnollista, että jalat hikoavat, kun kenkiä pitää pidempään jalassa. Emme ole tämän aiheen asiantuntijoita, mutta esimerkiksi sukkavalinnoilla voi olla mahdollista vaikuttaa asiaan ja mainitsemaasi jalkojen ”muhimiseen”. Kaikista tärkeintä on se, että kengät ovat jaloillesi sopivat ja oikean kokoiset. Joskus myös pohjalliset voivat auttaa, ja toki kovettumien taustalla voi olla myös jalkaterän tai varpaiden asentovirheitä, jotka on hyvä selvittää. Lue lisää aiheesta terveyskirjaston artikkelista.
Kuinka hoidat näitä kipeitä kovettumia? Jalkojen pesun ja huolellisen kuivaamisen jälkeinen päivittäinen rasvaaminen jalkavoiteella voi auttaa pehmentämään kovettumia, ja pitämään kovettumat joustavina. Tällöin niihin ei myöskään satu yhtä paljon.
Suosittelen sinua menemään vielä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle juttelemaan asiasta lisää. Voitte pohtia hänen kanssaan, voisitko hyötyä esimerkiksi jalkaterapeutilla käymisestä. Lisää vinkkejä kovettumien hoitoon saat apteekin henkilökunnalta.
Moi ja kiitos viestistäsi, jossa ollaan tärkeiden kysymysten äärellä!
Treenaaminen kuukautisten aikana pohdituttaa sinun lisäksesi monia muitakin, eikä kenenkään pitäisi jäädä aiheeseen liittyvien kysymysten kanssa yksin. Esimerkiksi nimimerkki apuaaa on ollut samankaltaisessa tilanteessa.
Mainitset viestisi alussa epäsäännöllisistä kuukautisistasi. On täysin tavallista, että kuukautisvuodon määrä, kuukautisten kesto ja kuukautiskierron pituus vaihtelevat. Etenkin murrosiässä epäsäännölliset kuukautiset ovat yleisiä ja joillakin myös aikuisena. Tästä syystä on hyvä pitää varmuuden vuoksi kuukautissuojia mukanaan esimerkiksi koulussa, yökyläillessä tai treeneissä, jos kuukautiset sattuvatkin alkamaan juuri silloin.
Kerrot tamponin käyttöön liittyvästä pelostasi, minkä vuoksi käytät sidettä, joka kuitenkin tuntuu sinusta epämiellyttävältä. Jotkut tykkäävät käyttää kuukautissidettä treeneissä, mutta ymmärrän, että se voi tuntua hankalalta ja hangata inhottavasti. Jos haluat, voit kokeilla erilaisia siteitä tai vaikkapa kankaista kestosidettä, jos tällä tavoin löytäisit sinulle sopivan kuukautissiteen. Monet urheilijat suosivat tamponia, koska se ei näy läpi eikä hankaa alushousuissa. Tamponin asettaminen ensimmäistä kertaa voi pelottaa, mutta loppupeleissä se ei ole kovinkaan vaikeaa. Jos haluat ja uskallat kokeilla tamponia, kannattaa aloittaa pienimmästä koosta ja katsoa, kuinka sen imukyky riittää. Runsaan vuodon aikaan sitä voi joutua vaihtamaan useammin. Nykyään on olemassa myös kuukautisalushousuja, joissa on hyvä imukyky ja jotka pysyvät myös hyvin päällä. Niitä saa tavallisista vaatekaupoista ja hyvin varustelluista marketeista. Voit lukea lisää erilaisista kuukautissuojista täältä.
Kuten itsekin mainitsit, kuukautisside tulisi vaihtaa vähintään 4–8 tunnin välein, jotta side ei ehdi tulla liian täyteen verta. Sidettä tulisi vaihtaa riittävän usein myös hygienian takia, sillä siteessä muhiva veri on otollinen kasvualusta bakteereille. Siteen vaihdon yhteydessä kannattaa muistaa pestä alapää vedellä. Samoin tamponi tulisi vaihtaa vähintään 8 tunnin välein. Sanoit kuitenkin, ettet pääse joka päivä vaihtamaan kuukautissuojaa näin usein. Jokaisen ihmisen kuitenkin tarvitsee välillä päästä vessaan, joten jos tarve siteen vaihtamiselle tulee vaikkapa kesken treenin, sinulla on oikeus mennä vessaan ilman sen suurempia selittelyjä.
Jännität myös sitä, jos kuukautisvuoto tulee läpi kisapukuun tai jos joukkuekaverit näkevät sinun laittavan siteen. Todellisuudessa kuukautisissa ei ole yhtään mitään hävettävää: kuukautiset ovat kehon luonnollista toimintaa, ja lähes jokaisella pimpillisellä on ne ainakin jossakin vaiheessa elämäänsä. On toki ymmärrettävää, että olet tarkka yksityisyydestäsi ja haluat vaihtaa kuukautissuojan rauhassa. Tähän sinulla on oikeus, mutta esimerkiksi siteen rapinaa vessassa ei tarvitse yhtään nolostella. Veren tulemista kuukautissuojan läpi puolestaan voi yrittää ehkäistä vaihtamalla suojan riittävän usein ja varmistamalla välillä, että suoja on pysynyt paikoillaan. Toisaalta ohivuotoja voi sattua kenelle tahansa, eikä sille aina voi mitään. Siinäkään ei ole mitään noloa.
Oletko voinut keskustella kuukautisista luotettavan aikuisen, esimerkiksi huoltajasi tai jonkun sukulaisesi kanssa? Myös kouluterveydenhoitaja osaa vastata mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin. Lisäksi olisi hyvä, jos voisit jutella treenaamisen ja kuukautisten yhdistämisestä valmentajasi kanssa, joka toivottavasti osaa neuvoa ja tukea sinua asiassa. Voit jutella aiheesta lisää nimettömästi myös Väestöliiton seksuaalineuvontachatissä.
Kaunista kevään alkua!
Moikka ja kiitos hyvästä kysymyksestä!
Tosi hienoa, että olet kiinnostunut omasta hyvinvoinnistasi. Lihaksia vahvistava liikkuminen on tärkeä osa arjen monipuolista liikkumista. Lasten ja nuorten liikkumissuosituksissa lihaksia ja luustoa vahvistavaa harjoittelua suositellaan tekemään 3 kertaa viikossa. Tällainen harjoittelu voi olla esimerkiksi pallopelien pelaamista tai kehonpainoharjoittelua.
Kerroit viestissäsi, että olet kiinnostunut kuntosaliharjoittelusta. Ainakin osalle kuntosaleista on asetettu ikäraja, joka on useimmissa paikoissa 15 vuotta. Voit kuitenkin tiedustella vaikkapa omalta lähisaliltasi, onko sinne jokin ikäraja. Jos ikäsi puolesta pääset kuntosalille, olisi tosi hyvä kysyä neuvoa harjoittelun aloittamiseen esimerkiksi kuntosalin henkilökunnalta. He osaavat opastaa sinua laitteiden käytössä sekä näyttää oikeat suoritustekniikat erilaisiin liikkeisiin. Harjoittelussa kannattaa lähteä liikkeelle kevyesti ja nimenomaan keskittyä tekemään perusliikkeitä (esim. kyykky) hyvällä tekniikalla.
Lihaksia vahvistavaa harjoittelua voi hyvin tehdä myös kotona. Harjoittelua voi tehdä hyvin ainakin alkuun myös pelkästään oman kehon painolla. Mahdollisuuksien mukaan kotiin voi hankkia esimerkiksi vastuskuminauhoja, kahvakuulan tai käsipainot, joita voi hyödyntää harjoittelussa. Hyviä perusliikkeitä ovat mm. erilaiset kyykyt, hypyt, punnerrukset ja keskivartaloa vahvistavat liikkeet. Vinkkejä harjoitteluun löydät esimerkiksi Smart Movesin sivuilta. Sieltä löydät myös muutaman valmiin treeniohjelman.
Pohdit viestissäsi myös uneen ja ruokaan liittyviä asioita. Uni on tärkeää kehon ja mielen palautumisen sekä oppimisen kannalta. Unen aikana päivän kuormituksen aiheuttamat ”kuonat” poistuvat, päivän aikana kertyneet tiedot ja tunteet järjestäytyvät, ja energiavarastot täyttyvät seuraavaa päivää varten. Riittävä uni tukee myös vastustuskykyä ja syvän unen aikana aivoissa erittyy kasvuhormonia, mikä on tärkeää fyysisen kasvun kannalta. Ikäisesi nuori tarvitsee yleensä unta noin 8–9 tuntia.
Liikkumisen ja unen lisäksi ruoka on yksi tärkeistä hyvinvoinnin peruspalikoista. Ruokailun osalta on hyvä kiinnittää huomiota säännölliseen ja monipuoliseen syömiseen. Päivän aikana olisi hyvä syödä 4–5 ateriaa: aamupala, lounas, päivällinen ja 1–2 välipalaa (toinen näistä esim. iltapala). Ravitsemuksessa kannattaa suosia täysjyväviljoja (esim. tumma pasta ja täysjyväleipä), kasviksia ja hedelmiä, hyviä proteiinin lähteitä (esim. kala, kana ja palkokasvit) ja hyvien rasvojen lähteitä (esim. kasviöljyt, pähkinät ja avokado). Vaikka aloittaisitkin kuntosaliharjoittelun, perusruoasta saat tarvittavat ravintoaineet. Et siis tarvitse esimerkiksi proteiinilisiä purkista. Lisätietoa aiheesta löydät tietopankistamme.
Mukavia treenihetkiä sinulle!
Moikka!
Ei huolta, tällainen tilanne ei varmastikaan aiheuta murrosikäsi pysähtymistä. Jos sinulla on kuitenkin jäänyt kaatumisesta kipuja tai asia muuten huolettaa sinua, suosittelen sinua olemaan yhteydessä kouluterveydenhoitajaan. Hänen kanssaan voit keskustella tapahtuneesta ja muutenkin murrosikäsi etenemisestä tarkemmin. Lisätietoa murrosiän kehitykseen liittyvistä asioista voit lukea myös Hyvä kysymys -sivuston artikkeleista.
Suosittelen myös vahvasti, että käytät kypärää aina kun hyppäät pyörän selkään. Se on turvallisuutesi kannalta fiksu teko. 😊
Moikka ja kiitos kysymyksestäsi.
Hienoa kuulla, että harrastat jo ratsastusta, siinä saat myös mukavasti liikuntaa. 😊 Kysyit, millainen on hyvä harrastus ja vastaisin hyvin yksinkertaisesti, että sellainen, joka saa sinut hyvälle tuulelle ja voimaan paremmin. Tärkeää on siis, että harrastat sellaista asiaa, josta itse pidät.
Ratsastuksen ohelle käy hyvin monenlainen liikunnallinen harjoittelu aina ryhmätanssista salille ja juoksupolulta karateen. Ihan mikä vain, mikä sinua kiinnostaa 🙂 Oletko miettinyt, haluaisitko mieluummin yksilö- vai joukkuelajin? Entä paljonko haluat käyttää aikaa siihen ratsastuksen ohella? Kun olet pohtinut toiveitasi voit jatkaa tutustumalla asuinpaikkasi tarjoamiin harrastusmahdollisuuksiin – pohdi niistä erityisesti sitä, mikä sinusta voisi olla kivaa. Usein erilaisia harrastuksia pääsee myös kokeilemaan kerran, jos vain ottaa rohkeasti yhteyttä kyseiseen harrasteseuraan. Fressiksen tietopankkiin on koottu tietoa erilaisista liikuntaharrastuksista.
Puhuit myös siitä, että haluaisit tavoitteellisen harrastuksen. Mitä vain harrastusta voi harrastaa tavoitteellisesti – tavoitteet vain ovat erilaisia. Voitkin siis pohtia, mitä oikeastaan ajattelet tavoitteellisella harrastamisella? Millä tavalla toivoisit olevasi tavoitteellinen? Nämä ohjaavat uuden harrastuksen etsimistä. Harrastamiseen liittyvää ideointia ja tavoitteellisuutta kannattaa pohtia myös esimerkiksi huoltajan tai liikunnanopettajan kanssa. 😊
Tsemppiä uuden harrastuksen etsimiseen!
Hei nimimerkki ”Juu” – ja kiitos viestistäsi!
Kysyt, oletko ylipainoinen. Valitettavasti kysymykseen on vaikea vastata sinua tapaamatta. On kuitenkin selvää, että paino ja pituus itsessään eivät vielä kerro paljoakaan terveydestäsi, eikä etenkään siitä, miltä sinusta itsestäsi tuntuu omassa kehossasi. Jos antamistasi mitoista laskee painoindeksin, saa vastauksen: ”Ikäisekseen pitkillä ja lihaksikkailla lapsilla painoindeksi saattaa olla yli 25, vaikka rasvaprosentti on normaali. Jos näin ei ole, lapsi on todennäköisesti ylipainoinen. Painoindeksiä on syytä seurata kerran kuussa, ettei se enää nouse.”
Tämä tarkoittaa siis sitä, että painoindeksisi on korkeahko. Mutta kuten alussa sanoin, paino ja pituus yksin eivät vielä kerro paljoakaan terveydestäsi, eikä myöskään kehon koostumuksestasi. Siksi en keskittyisi siihen, mitä niillä laskettu painoindeksin lukema kertoo. Murrosikäisen nuoren kohdalla sopivaa painoa on muutenkin vaikea antaa, sillä kehossa tapahtuu sekä pituuskasvua että painonmuutoksia kehityksen edetessä.
Näitä mittojasi ja painoindeksiä enemmän olisinkin kiinnostunut siitä, mitä ja miten syöt ja liikut sekä miten lepäät? Syötkö säännöllisesti 4-5 kertaa päivässä? Saatko syömästäsi ruoasta vitamiineja, kuitua ja muita ravintoaineita? Syötkö päivittäin hedelmiä ja vihanneksia, täysjyväleipää, puuroa? Käytätkö vähärasvaisia maitotuotteita ja syötkö kalaa? Kun syö monipuolisesti ja säännöllisesti, auttaa se jaksamaan ja pitämään verensokerin tasaisena. Pohdin myös sitä, liikutko päivittäin 1-2 tuntia? Liikkuminen voi olla kaikenlaista pienistä arjen askareista kävelylenkkeihin ja liikunnalliseen harrastukseen. Monipuolisen ruokavalion ja säännöllisen liikkumisen lisäksi kasvavalle nuorelle on tärkeää myös se, että nukkuu riittävästi. Saatko nukuttua 8-9 tuntia yössä?
Jos nämä peruspalikat eli ruokavalio, liikunta ja lepo ovat sinulla tasapainossa, voit olla aika tyytyväinen huolimatta siitä, mitä puntarin lukema näyttää. Jos et ole oikein varma, syötkö oiken ja miten voisit syödä vielä terveellisemmin, voisit käydä tapaamassa koulusi terveydenhoitajaa. Hänen kanssaan voisitte muutenkin jutella jaksamisestasi ja siitä, miten kasvusi etenee ja mitä itse ajattelet painostasi. Terveydenhoitaja näkee terveystiedoistasi missä vaiheessa kehityksesi on ja osaa arvioida sitä, onko tarvetta jollain tavalla tarkkailla painoa.
Fressiksestä löydät paljon tietoa ja vinkkejä liikkumiseen, syömiseen ja riittävästä levosta huolehtimiseen, kannustan sinua tutustumaan myös niihin!
Hyvää ja levollista loppuvuotta sinulle!
Moikka!
Tosi kiva kuulla, että olet löytänyt itsellesi mieleisiä harrastuksia. Liikkumisessa yksi tärkeimmistä asioista onkin liikkua sellaisilla tavoilla, joista itse tykkää.
Lapsille ja nuorille suunnatuissa liikkumissuosituksissa suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä. Liikkuminen voi koostua monista pienistä palasista pitkin päivää ja onkin hyvä pyrkiä olemaan aktiivinen päivän mittaan. Suurimman osan liikkumisesta olisi hyvä olla kestävyystyyppistä. Tämän lisäksi lihasvoimaa ja luustoa vahvistavaa liikkumista olisi hyvä tehdä vähintään kolmena päivänä viikossa. Tämä suositus täyttyy kohdallasi varmasti aika hyvin päivittäisten kävelyjen ja monipuolista liikkumista sisältävien harrastusten myötä. Liikkumisen määrä vaikuttaa siis tämän perusteella ihan sopivalta. Voit mielestäni ihan hyvin itse pohtia, tuntuuko sinusta siltä, että jaksat vielä yhdet lisätreenit viikkoon.
Liikkumisen lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota palautumiseen. Riittävä yöuni antaa keholle aikaa palautua päivän rasituksista. Nuori tarvitsee keskimäärin unta 8-9h joka yö. Myös säännöllinen ja monipuolinen syöminen tukee hyvinvointia ja palautumista, ja antaa keholle tärkeää polttoainetta liikkumiseen. Lisäksi on hyvä muistaa kuunnella omaa kehoa ja mieltä. Joskus ne saattavatkin rasittavan treenin sijaan kaivata lepoa.
Lisätietoa aiheesta löydät Fressiksen tietopankista.
Tsemppiä kevääseen!
Moikka ja kiitos viestistäsi!
Muistathan, että olet vielä kasvuiässä. Painon lisääntyminen murrosiässä on tyypillistä, kun kehon rasvakoostumus muuttuu. Lisäksi saatat hyvinkin kasvaa vielä pituutta. Kehosi kehitys on siis vielä kesken ja kehonkoostumuksessasi voi tapahtua vielä kovastikin muutoksia murrosiän myötä. 🙂
Ylimääräiset kilot johtuvat useimmiten siitä, että ravinnosta saa enemmän energiaa kuin sitä kuluttaa. Esimerkiksi herkuttelu ja epäsäännöllinen syöminen johtaa helposti siihen, että saa enemmän energiaa mitä ehtii päivän aikana kuluttaa. Kerrot itsekin, että koet syöväsi herkkuja liikaa. Herkuttelu voi johtua joskus siitä, ettei muuten päivän aikana syö säännöllisesti. Minkälaiset sinun arkesi ruokailutottumukset ovat? Syötkö säännöllisesti? Kasvavan nuoren olisi hyvä syödä säännöllisesti ja monipuolisesti 5 kertaa päivässä (aamupala, lounas, iltapala ja muutama välipala). Kun ruokailurytmi on säännöllinen, ei tule tarvetta täyttää mahaa herkuilla. Herkkuhetkillekin on toki paikkansa, eikä ruokailun suhteen pidä olla liian ehdoton!
Tärkeää hyvinvoinnin kannalta on myös riittävä liikkuminen ja lepo. Kerrot, että harrastat liikuntaa neljästi viikossa ja käyt myös lenkeillä, hienoa! Säännöllinen ruokailu on myös tärkeää liikuntaharrastusten kannalta, että jaksaa ja voi kehittyä 🙂 Myös levolla ja nukkumisella on iso vaikutus kehoon ja hyvinvointiin, nukuthan öisin tarpeeksi? Liikkuminen, ulkoilu ja lepo lisäävät hyvää oloa tuottavia hormoneja ja auttavat sinua pitämään itsestäsi huolta.
On luonnollista olla kiinnostunut, ja joskus jopa huolissaankin omasta painosta. Kasvavalle nuorelle ei kuitenkaan pääsääntöisesti ole hyväksi laihdutus, vaan panostus nimenomaan terveellisiin elintapoihin. Toit hienosti itsekin esille, että haluat laihtua terveyden vuoksi ehkä noin muutamassa vuodessa. Vaa’alla käymisen ja painon mittaamisen sijaan kannattaa keskittyä terveellisiin ja säännöllisiin elintapoihin ja sellaisiin arjen rutiineihin, jotka tuottavat sinulle hyvää mieltä ja tukevat jaksamistasi. Muista myös viettää aikaa ystävien kanssa ja tehdä asioita, joista nautit! Vaikka tavoitteenasi olisikin, että terveellisillä elämäntavoilla saisit pudotettua painoa, ei painoa kannata tarkkailla ainakaan päivittäin. Oma jaksaminen ja fiilis ovat huomattavasti parempia mittareita omalle hyvinvoinnille, kuin vaa’an lukemat.
Jos koet että haluaisit lisätukea tai vinkkejä, kannattaa keskustella asiasta vanhempien ja kouluterveydenhoitajan kanssa. Vanhemmat voivat vaikuttaa arjen ruokailuihin ja kouluterveydenhoitajalta saa tukea terveellisiin elintapoihin.
Tsemppiä, iloa ja valoa kevääseen!
Moikka! Kiva kun laitoit meille viestiä.
Kerrot, että sinua mietityttää se, oletko ylipainoinen. Mikähän on saanut sinut pohtimaan asiaa? Oletko kenties ollut koulun terveystarkastuksessa, jossa painostasi olisi keskusteltu? Vai oletko verrannut itseäsi muihin?
Olet kasvuiässä, ja saatat hyvinkin kasvaa vielä pituutta. Kehosi kehitys on muutenkin vielä kesken, ja kehonkoostumuksessasi voi tapahtua vielä kovastikin muutoksia murrosiän myötä. Kasvuiässä on tärkeää huolehtia siitä, että syö riittävästi, monipuolisesti ja säännöllisesti päivän aikana, jotta keholla on käytössä tarpeeksi energiaa ja ravintoaineita, joita se tarvitsee kasvuun ja kehittymiseen. Jos syö liian vähän, keho ei voi hyvin. Huonosti syöminen myös vaikuttaa jaksamiseen, keskittymiseen ja mielialaan.
Tärkeää hyvinvoinnin kannalta on myös riittävä liikunta ja lepo. Liikutko päivisin kuinka paljon? Harrastatko kenties jotain liikuntalajia, tai voisitko aloittaa sellaisen? Liikkuminen, ulkoilu ja lepo lisäävät hyvää oloa tuottavia hormoneja ja auttavat sinua pitämään itsestäsi huolta. Voisit vaikka mahduttaa jokaiseen päivään 30 minuutin kävelylenkin ulkona ja pyrkiä syömään säännöllisesti viisi kertaa päivässä. Tiedäthän, että herkuttelu on myös sallittua. Lue täältä, miten sen voi tehdä hallitusti.
On luonnollista olla kiinnostunut, ja joskus jopa huolissaankin omasta painosta. Vaa’alla käymisen ja ylipainon mittaamisen sijaan voisi olla hyvä, että keskittyisit edellä mainittuihin terveellisiin ja säännöllisiin elintapoihin ja sellaisiin arjen rutiineihin, jotka tuottavat sinulle hyvää mieltä ja tukevat jaksamistasi. Painoa ei kannata tarkkailla ainakaan päivittäin: oma jaksaminen ja olo muutenkin ovat huomattavasti parempia mittareita omalle hyvinvoinnille, kuin numerot puntarissa. Oman painon tarkkailu ja ylipainon murehtiminen vie myös paljon energiaa ja aiheuttaa pahaa mieltä, etenkin jos sitä tekee vertaamalla itseään muihin. Ruumiinrakenteet ovat yksilöllisiä ja jokaisella meistä on omat juttumme, joihin emme ole kehossamme tyytyväisiä, eikä siksi vertailua kannata tehdä. Moni ikäisesi pohtii paljon omaa kehoaan ja kokee sen suhteen epävarmuutta. Et ole tämän asian kanssa siis yksin.
Jos haluat keskustella aiheesta lisää, voisi olla hyvä, että kävisit juttelemassa ajatuksistasi kehoosi ja painoon liittyen esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa. Hän osaa tukea sinua kehosi hyvinvoinnin, monipuolisen ruokavalion ja liikkumisen suhteen. Voit myös jutella niistä nimettömästi luotettavan aikuisen kanssa esimerkiksi MLL:n lasten ja nuorten chatissä. Avoinna olevat nuorten chatit löydät Netarista. Voisit myös koittaa listata itsellesi asioita, joihin olet kehossasi tyytyväinen ja joista muutenkin pidät itsessäsi. Ne voivat olla mitä tahansa, eikä niiden tarvitse liittyä ulkonäköön. Tämä auttaa sinua näkemään itsessäsi puolia, joista voit iloita! Niitä on varmasti monia. <3
Nappaa täältä vielä talteen Fressiksen vinkit liikkumiseen ja lue lisää myös säännöllisestä ateriarytmistä.
Kivaa joulunodotusta!
Moikka!
Koululiikunnassa tehdään ja kokeillaan erilaisia liikuntalajeja ja -harjoituksia, ja valitettavasti kaikki eivät aina tykkää kaikesta. Myöskään opettaja ei aina voi vaikuttaa siihen, mitä asioita liikuntatunneilla tehdään, koska tietyt jutut on tehtävä opetussuunnitelman mukaisesti.
Ikävä kuulla, että pitkän matkan juokseminen harmittaa sinua noin paljon. Onneksi liikuntatunneilla tehtävät jutut kuitenkin vaihtelevat, joten toivottavasti jokin toinen liikuntalaji olisi sinulle mieluisampi ja tuottaisi hyvää mieltä ja oloa. Jos et koe liikunnan iloa liikuntatunneilla, voisitko harrastaa vapaa-ajalla jotain sellaista liikuntaa, josta pitäisit? Liikuntamuotoja ja -lajeja on monia. Myös arkiliikunta, kuten pyöräileminen tai käveleminen kouluun, tai portaiden valitseminen hissin sijaan on hyvä tapa lisätä päiviin liikkumista.
Lisää liikkumisesta voit lukea Fressiksen tietopankista.
Aurinkoista syksyä!
