Liikkumisesta hyvää mieltä ja oloa
Miten liikunta vaikuttaa hyvinvointiimme? Liikunta lisää huomattavasti koko kehon hyvinvointia, niin fyysistä kuin psyykkistä.
Salilla käynti ei ole ainut tapa liikkua
Etkö ole innostunut urheilusta? Eikö kuntosali tunnu yhtä innostavalta, kuin muut saavat sen näyttämään? Sosiaalinen media on täynnä erilaisia salivideoita. Kun ihmisiä kehotetaan liikkumaan, heitä usein kannustetaan salille. Vaikka kuntosali on erittäin hyvä tapa liikkua ja kehittää fyysisiä ominaisuuksia, kannattaa muistaa, ettei se ole ainut tapa liikkumiseen. Joillekin se herättää intoa, joillekin ei. Liian moni […]
Hyvät elintavat, parempi mieli
Terveelliset elintavat tukevat mielen hyvinvointia. Kun mieli voi hyvin, on myös enemmän voimavaroja tehdä muita hyviä valintoja omassa arjessa.
Moikka!
Kerrot viestissäsi jalkojesi hikoilusta, joka aiheuttaa sinulle kiusallisia tilanteita. Ensinnäkin, on täysin normaalia, että jalat hikoilevat kengissä ja erityisesti vielä urheilun aikana, joten asiassa ei sen puolesta ole mitään hävettävää. Tietysti se voi silti nolottaa, koska vaivasta haluaisi päästä eroon, jos se aiheuttaa kiusallisia tilanteita ja jos asiasta on sinulle ikävästi huomautettukin. Valitettavasti toisilla jalat vain hikoilevat enemmän kuin toisilla. Et varmastikaan ole kuitenkaan ainoa, jota nolottaa omien jalkojen hikoilu. 😊
Kerrot luonnollisestikin vaihtavasi sukat liikuntatunnin jälkeen, ja oletan sinun myös pesevän jalat vaihdon yhteydessä. Jalat on muutenkin hyvä pestä ja sukat vaihtaa päivittäin. Tärkeää on myös kuivata jalat ja varpaiden välit huolella pesun jälkeen, jotta niihin ei jää kosteutta. Kosteus voi aiheuttaa sieni-infektioita, etenkin jos jalat muutoinkin tuntuvat hautuvan kengissä.
Sukkien ja kenkien materiaali vaikuttaa jalkojen hikoiluun. Niiden olisi hyvä olla kosteutta siirtävää ja hengittävää materiaalia. Näistä materiaaleista voit lukea lisää mm. Terveyskirjaston artikkelista. Kenkien on myös hyvä antaa kuivua käyttökertojen välillä. Apteekista on saatavilla myös erilaisia jalkasuihkeita ja -deodorantteja, jotka voivat auttaa. Jos vaiva ei tunnu helpottavan, kääntyisin vielä esimerkiksi jalkaterapeutin puoleen, joka osaa arvioida tilannettasi paremmin.
Toivottavasti tästä viestistä oli sinulle apua. Kivaa kevättä!
Moikka ja kiitos viestistäsi!
Jos tarkastellaan puhtaasti vain painoa ja pituutta, on painosi lievän alipainon puolella. Painoindeksi ei kuitenkaan ole kovin hyvä mittari kertomaan terveydentilasta ja kehonkoostumuksesta laajemmin. Tärkeämpää, kuin puntarin lukema, on olosi muuten: jaksatko hyvin arjessa ja viihdytkö hyvin kehossasi? Mikäli olosi on hyvä, ei ole tarpeen yrittää nostaa painoa vain siksi, että painoindeksi kertoisi sinun olevan ns. normaalipainoinen – olemme kaikki erilaisia yksilöitä erilaisine kehoinemme. Lisäksi voi olla, että murrosiän myötä painosi nousee itsestään, kun rasvakudoksen määrä lisääntyy muun muassa lantion alueella.
Jos taas sinusta tuntuu, että haluaisit saada painoa vähän nousemaan, niin neuvoisin sinua jättämään vaa’alla käymisen satunnaiseksi asiaksi, ja keskittymään arjen rutiineihin, kuten säännölliseen ateriarytmiin ja mieliruokiesi valitsemiseen. Liikunta, ulkoilu, riittävä uni ja muu mielekäs tekeminen ovat yhtäläillä tärkeitä palasia oman hyvinvoinnin rakentamisessa. Painoa ei kannata tarkkailla kovinkaan usein, koska oma jaksaminen ja olo muutenkin ovat huomattavasti parempia mittareita omalle hyvinvoinnille, kuin numerot puntarissa.
Mukavaa alkanutta vuotta!
Moikka!
Koululiikunnassa tehdään ja kokeillaan erilaisia liikuntalajeja ja -harjoituksia, ja valitettavasti kaikki eivät aina tykkää kaikesta. Myöskään opettaja ei aina voi vaikuttaa siihen, mitä asioita liikuntatunneilla tehdään, koska tietyt jutut on tehtävä opetussuunnitelman mukaisesti.
Ikävä kuulla, että pitkän matkan juokseminen harmittaa sinua noin paljon. Onneksi liikuntatunneilla tehtävät jutut kuitenkin vaihtelevat, joten toivottavasti jokin toinen liikuntalaji olisi sinulle mieluisampi ja tuottaisi hyvää mieltä ja oloa. Jos et koe liikunnan iloa liikuntatunneilla, voisitko harrastaa vapaa-ajalla jotain sellaista liikuntaa, josta pitäisit? Liikuntamuotoja ja -lajeja on monia. Myös arkiliikunta, kuten pyöräileminen tai käveleminen kouluun, tai portaiden valitseminen hissin sijaan on hyvä tapa lisätä päiviin liikkumista.
Lisää liikkumisesta voit lukea Fressiksen tietopankista.
Aurinkoista syksyä!
Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!
Kiva kuulla, että olet löytänyt itsellesi mukavia tapoja liikkua 😊
Lasten ja nuorten liikkumissuosituksissa suositellaan reipasta, rasittavaa ja monipuolista liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä. Kertomasi perusteella tämä täyttyy sinulla varmaankin monena päivänä lenkkien ja välituntipelien parissa. Todennäköisesti liikut siis pääsääntöisesti ihan riittävästi 😊 Tärkeää on myös se, että liikut tavoilla, joista itse tykkäät ja sinulle tulee hyvä mieli.
On myös hyvä muistaa, että ”liikuntaharrastuksia” voi täydentää arjessa liikkumisella. Päivittäinen liikkuminen voi siis rakentua lenkkeilyn ja pelailun lisäksi esimerkiksi koulumatkojen kulkemisesta kävellen/pyörällä tai portaiden käytöstä hissin sijaan.
Lisätietoa aiheesta voit lukea Fressiksen tietopankista.
Kivaa syksyä!
Hei ja kiitos kysymyksestäsi!
On tosi hienoa, että haluat pitää huolta terveydestäsi. Kerrot, että haluaisit polttaa rasvaa. Ikäisellesi emme suoraan suosittelisi varsinaista ”rasvanpolttoa”, koska keho kasvaa, kehittyy ja muovautuu muutenkin vielä. Tavoitteena voisi rasvanpolton sijaan olla esimerkiksi fyysisen kunnon kehittäminen tai oman hyvinvoinnin tukeminen.
Kropan ja mielen hyvinvointia tukee parhaiten monipuolinen liikkuminen, terveellinen ravinto ja riittävä palautuminen. Kun liikkuu monipuolisesti, syö terveellisesti ja säännöllisesti sekä muistaa välillä löysätä tahtia palautumisen kannalta, vaikuttaa se myös kehon koostumukseen. Tiukat ruokarajoitukset tai liikkumismäärän raju lisääminen tuottavat usein ainoastaan lyhytkestoisia vaikutuksia. Lisäksi monelle se voi aiheuttaa enemmän stressiä kuin mielihyvää.
Pidempiaikaiset ja pienet muutokset arjessa auttavat paremmin löytämään tasapainoisen ja terveellisen tavan liikkua, syödä ja palautua. Tällä tavalla terveyttä tukevista elintavoista tulee vähitellen luonteva osa arkea.
Alkuun on hyvä pohtia omia liikkumis- ja ruokailutapojaan. Ikäiselläsi liikkumista, liikettä ja hengästymistä olisi hyvä tulla päivittäin. Lisäksi lihaskuntoa, ketteryyttä ja liikkuvuutta oli hyvä harjoitella useampi kerta viikossa. Myös kaikenlainen arkiaktiivisuus ja paikallaan olon tauottaminen, kuten portaiden kävely hissin käytön sijasta tai pienet taukojumpat, ovat hyväksi terveydelle. Tärkeää on löytää itselleen mielekkäät tavat liikkua. Liikkumisesta voit lukea Fressiksen liike-kanavalta.
Liikkumisen lisäksi terveellinen ravinto on tärkeä hyvinvoinnin kannalta. Ruokavaliossa kannattaa suosia kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljoja, hyvänlaatuisia rasvoja sekä hyviä proteiininlähteitä. Tavallisesta ruoasta, kuten kalasta, kanasta ja palkokasveista, saa usein riittävästi proteiinia, joten tarvetta esimerkiksi erillisille proteiinilisille ei yleensä ole. Ravinnon sisällön lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota säännölliseen ateriarytmiin. Säännöllinen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisena, auttaa syömään kohtuullisesti yksittäisillä aterioilla ja vähentää houkutusta naposteluun. Lisätietoa ravitsemuksesta voit lukea Fressiksen sivuilta.
Keho ja mieli tarvitsevat jaksaakseen myös unta ja lepoa. Oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeä muistaa, että tekee asioita, joista tulee itselle hyvä mieli ja olo.
Jos kaipaat tarkempia ohjeita esimerkiksi harjoitteluun tai monipuoliseen ravitsemukseen, voit hyvin kysyä vinkkiä esimerkiksi koulun liikunnan- ja terveystiedon opettajalta tai terveydenhoitajalta. Monilla kuntosaleilla on myös nykyään erilaisia palveluita, joita voi tiedustella. Erilaisia treeniohjelmia löytyy esimerkiksi Smart Movesin sivuilta.
Kivaa kevään jatkoa!
Hei ja kiitos kysymyksestäsi!
Viestistäsi päätellen harrastat runsaasti liikuntaa. Mahtavaa, jos liikkuminen on sinulle mielekäs harrastus ja viihdyt sen parissa. Koska liikut monta kertaa viikossa, on hyvä muistaa myös riittävä ravinnon saaminen ja huolehtia energiansaannista. Kirjoitat viestissäsi, että olet lähiaikoina ollut huolissasi kilokaloreista ja alkanut laskemaan kilokaloreita päivittäin – lisäksi tuot esiin sen, että koet syyllisyyttä syömisestäsi tai herkuttelusta. Mitään pahaa ei tapahdu, jos päivittäinen energiansaantisi silloin tällöin ylittyy ja kilokaloreita kertyy hieman enemmän, eritoten kaltaisesi paljon liikkuvan nuoren kohdalla. 14-18-vuotiaiden tyttöjen energiankulutuksen on arvioitu olevan noin 1480-2700 kilokaloria / vuorokausi. Siinä esiintyy siis suurta vaihtelua riippuen esimerkiksi siitä, kuinka paljon harrastaa liikuntaa viikon aikana ja millainen on nuoren kasvukäyrä tai muu päivittäinen aktiivisuus.
Kuvailusi perusteella tärkeintä kohdallasi olisi varmasti olla itseään kohtaan armollinen ja salliva – hyvinvoinnin kannalta on tärkeää syödä riittävästi ruokaa ja sallia itselleen myös satunnainen herkuttelu. Emme siis suosittele kasvavalle nuorelle kilokalorien laskemista, vaan liikunnasta ja ruoasta nauttimista. Jos vain suinkin pystyt, koita pikkuhiljaa pyristellä pienin askelin eroon kilokalorien laskemisesta ja ole itseäsi kohtaan lempeä – herkuttelusta ja ruokailusta ei tarvitse ahdistua, vaan ne tekevät sinulle hyvää niin yleisterveyden kuin mielen hyvinvoinnin kannalta! Tärkeintä kohdallasi on varmasti syödä riittävästi ja monipuolisesti päivittäin, joten älä huoli kilokaloreiden päivittäisestä saannista.
Jos koet kuitenkin haasteita syömisen kanssa jatkossakin, olisi sinun hyvä jutella asiasta esimerkiksi vanhemmillesi tai muulle lähiaikuiselle. Voit myös olla yhteydessä kouluterveydenhoitajaan. Lisäksi Syli Ry:llä on puhelin- ja chattipalvelu, jossa voit myös käydä juttelemassa aiheesta nimettömänä.
Tsemppiä kevääseen!
Moikka ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!
Ruutuajaksi määritellään aika, jota vietetään älypuhelimen, tabletin, tietokoneen, television tai pelikonsoleiden parissa. Nuorille suositeltu ruutuaika on korkeintaan kaksi tuntia päivässä.
Vaikka älylaitteisiin liittyy paljon positiivisia juttuja, kuten yhteydenpito kavereihin, pelien pelaaminen ja uusien taitojen opettelu, on päivittäistä ruutuaikaa kuitenkin hyvä rajata. Runsas ruutuaika voi aiheuttaa erilaisia fyysisiä oireita, kuten niska-hartiakipuja, alaselkäkipuja, päänsärkyä sekä silmäoireita. Lisäksi runsas ruutuaika voi häiritä unta ja lisätä liikkumattomuutta. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta olisikin tärkeää varmistaa, että arkeen sisältyisi myös mm. säännöllistä liikuntaa sekä riittävästi unta ja lepoa. Lisätietoa aiheesta voit lukea Fressiksen tietopankista.
Mukavaa alkanutta kevättä!
