mielen hyvinvointi

Moikka nimimerkki tyttö!

Sinulla ei ole syytä huoleen, kuvaamassasi tilanteessa ei ole raskauden mahdollisuutta. Raskaus alkaa tavallisimmin penis-emätinyhdynnässä, jossa ei käytetä mitään ehkäisymenetelmää. Raskaaksi ei siis voi tulla esimerkiksi kahden tytön välisestä seksistä. Lisää raskauden alkamisesta voit lukea täältä ja ehkäisystä täältä.

Kerroit viestissäsi myös, että kuukautisesi eivät ole vielä alkaneet. Kuukautisten alkaminen on tärkeä osa murrosiän kehitystä ja merkki siitä, että tyttökehosta on tullut sukukypsä. Se tarkoittaa sitä, että on kehollisesti valmis lisääntymään. Tavallisesti kuukautiset alkavat 10–16-vuotiaana. Kuukautisten alkamiseen ei pysty itse mitenkään vaikuttamaan, eli voit ihan rauhassa odotella kuukautisten alkamista. Väestöliiton Hyvä Kysymys -palvelusta löydät lisätietoa kuukautisista.

Viestistäsi kävi ilmi, että sinulla on ollut esimerkiksi pahoinvointia. Joskus, kun oikein kovasti jännittää jotakin asiaa tai jokin asia huolettaa, voi se myös aiheuttaa erilaisia oireita kuten pahoinvointia ja sydämentykytyksiä. Tällaisessa tilanteessa oloa voi rauhoittaa, jos pystyy jakamaan itseään huolettavan asian esimerkiksi jonkun läheisen aikuisen kanssa. Voisitko ehkä jutella vielä sinua mietityttävistä asioista jollekin läheiselle? Jos juttelu läheisen kanssa tuntuu hankalalta, voit myös jutella asiasta nimettömästi nuorille tarkoitetussa chatissa.

Hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä asioista voi hyvin käydä juttelemassa myös esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa. Suosittelen keskustelemaan terveydenhoitajan kanssa myös, jos pahoinvointisi ei tunnu helpottavan.

Mukavaa kevättä sinulle!

Moi ja hyvä kun laitoit viestiä, etkä jäänyt pohtimaan asiaa pidempään yksin.

Yläasteelle siirtymisen aikaan monissa kaverisuhteissa saattaa tapahtua kertomasi kaltaisia muutoksia. Se on nimittäin murrosiän kannalta se aika, jolloin aletaan miettiä hieman enemmän sitä, mitä itse elämältään haluaa ja mitkä asiat itseä kiinnostaa. Tällöin kaverisuhteissa voi tapahtua muutoksia ja kavereiden tarpeet voivat olla erilaisia kuin omat.

Jos nykyiset kaverit eivät enää tunnu siltä, että heidän kanssaan on hyvä olla, voi olla hyvä pohtia löytyisikö koulusta tai harrastuksista uusia kavereita. Myös some on nykyään hyvä paikka tähän, oletko kuullut esimerkiksi Netarista? Se on verkossa toimiva nuorisotalo, jossa voi jutella itseä kiinnostavista asioista muiden nuorten kanssa ja löydät sen täältä.

Kerroit myös, että et ehdi tehdä niitä asioita, joita oikeasti haluaisit tehdä. Se, että kerrot haluavasi vain olla kotona tekemättä mitään, kuulostaa hieman huolestuttavalta. Murrosiässä on luonnollista, että oma mieliala on välillä maassa, ja mikään ei kiinnosta. Mutta jos olo jatkuu pidempään, tai ennen kiinnostaneet asiat – kuten harrastukset – eivät enää kiinnosta, on tilanteen äärelle syytä pysähtyä. Se, että kirjoitit tänne, on jo valtavan hieno alku ja kertoo siitä, että haluat tilanteeseen muutosta.

Muutosta on usein hankala lähteä tekemään yksin, ja siksi usein näissä tilanteissa kannustetaan juttelemaan asiasta aikuisen kanssa kotona tai koulussa. Jos koulupsykologille meno kuitenkin tuntuu ahdistavalta, niin mitä jos kävisit ensi alkuun juttelemassa nuorille tarkoitetussa chatissa? Chatit ovat nimettömiä, joten niissä voi olla helpompi jutella aikuisen kanssa omasta tilanteesta. Eri chatteja löydät täältä.

Tärkeintä on, että saisit mahdollisimman pian avattua omia ajatuksiasi ja sitä kautta pääsisit tilanteessa eteenpäin. Kertomasi tilanne on nimittäin raskas kannatella yksin ja voi pidemmän päälle alkaa vaikuttaa myös kouluusi ja sitä kautta tulevaisuuteesi. Usein jo yksi keskustelu voi auttaa itseä eteenpäin, joten älä jää tilanteesi kanssa yksin

Tsemppiä sinulle!

Moikka ja kiitos tärkeästä kysymyksestäsi!

Ikävä kuulla, että olet masentunut. Masennus on valitettavan yleistä ja tätä pohtii varmasti moni muukin nuori. Hienoa kuitenkin, että haluat hakea siihen apua. Tänne kysymyksen lähettäminen onkin hyvä askel matkalla kohti parempaa mielialaa. Avun hakeminen on tärkeää, sillä masennuksesta ei kannata kärsiä yksin. Sen hoitoon on olemassa monenlaisia keinoja.

Ensimmäiseksi neuvoisin sinua pyytämään apua joltain läheiseltäsi. Avun hakeminen yksin voi tuntua vaikeammalta kuin jonkun toisen kanssa. Ystävän kanssa jutteleminen on myös tärkeä apu ennen kuin pääset ammattiavun piiriin. Olisiko sinulla on joku luotettu ystävä, sukulainen tai muu aikuinen, jolle voisit kertoa asiasta? Pyydä häntä auttamaan sinua hakemaan ammattiapua masennukseen. Voitte yhdessä miettiä, mikä olisi sinulle paras paikka hakea apua.

Seuraavaksi helpoin askel on hakeutua juttelemaan oman oppilaitoksen oppilashuollon kanssa. Mikäli olet jonkun koulun tai korkeakoulun oppilas, ota yhteyttä oppilashuollon henkilökuntaan. He auttavat sinut varmasti tarvittavan avun luokse. Mikäli olet vakituisessa työssä, helpointa on olla yhteydessä omaan työterveyteen.

Mikäli oppilashuolto tai työterveys ei tule kysymykseen sinun kohdallasi, kaupunkisi tai kuntasi alueella toimii varmasti jonkinlainen mielenterveyspalvelu. Yhteystiedot tähän löydät helpoiten hakemalla Googlesta oman asuinpaikkasi nimi ja ”mielenterveyspalvelut”. Sitä kautta löytyy useimmiten ohjeet mielenterveyspalveluihin hakeutumiseen ja yhteystiedot. Jos tämä tuntuu vaikealta, yritä pyytää joltain ystävältäsi apua.

Kunnan tai kaupungin lisäksi apua tarjoavat toisinaan erilaiset järjestöt kuten mielenterveysseurat ja seurakunnat. Nuorisotalot ohjaavat myös avun piiriin, ja heillä on hyvä tieto paikallisista palveluista. Lisätietoa näistä löydät hakemalla tietoa internetistä. Voit halutessasi tutustua myös masennuksen omahoito-ohjelmaan Mielenterveystalon sivuilta. Vaikka tämä onkin hyvä matalan kynnyksen apu, kannustan silti hakeutumaan myös ammattiavun piiriin.

Muista että aina on olemassa myös matalan kynnyksen jutteluapua sekä netissä, että puhelimitse. Mieli ry:n kriisipuhelin palvelee ympäri vuorokauden. Sekasin-chat on nuorille suunnattu chat-kanava netissä, jossa voit puhua tilanteestasi. Nuorten netti on myös paikka, jonne nuoret voivat ottaa yhteyttä.

Tärkeintä on, ettet jää yksin masennuksesi kanssa <3 Masennuksen hoitoon on olemassa paljon keinoja, eikä kenenkään kuulu jäädä kamppailemaan masennuksen kanssa ilman apua. Hienoa, että olet tunnistanut tilanteesi ja haluat hakea apua. Toivottavasti löydät sitä näiden vinkkien avulla!

Kaikkea hyvää sinulle!

Moikka! Kysyitpä hyvän kysymyksen!

Aloitan muistuttamalla, että ahdistus on luonnollinen tunne, jota jokainen kokee jossain vaiheessa. Se on itse asiassa tärkeä tunne, sillä se kertoo meille, että elämässä on jotain sellaista, joka vaatii ehkä korjaamista, tai johon pitäisi sopeutua. Ahdistus ei ole siis sairaus tai mielenterveyden häiriö, mutta pitkittyessään ahdistus voi muuttua ahdistuneisuushäiriöksi. Siihen voi sairastua muun muassa silloin, jos omat huolet käyvät liian isoiksi tai niitä kannattelee liian pitkään yksin ilman aikuisen tukea. Siitäkin voi parantua, eli mistään pysyvästä ei ole kuitenkaan kyse.

Viime vuodet ovat pitäneet sisällään monia sellaisia tekijöitä, joiden voidaan arvella lisänneen nuorten ahdistuneisuutta. Korona-aikana moni on kokenut epävarmuutta ja pelkoa, jotka lisäävät myös ahdistuneisuutta. Rutiinit ovat tärkeitä hyvinvoinnin kannalta ja luovat turvallisuuden tunnetta. Koronan myötä moni tuttu rutiini kuitenkin muuttui – koulu siirtyi osin etäopetukseen, tuttuja kavereita tai opettajia ei nähnyt samaan tapaan kuin ennen ja harrastukset jäivät ehkä tauolle. Samalla moni nuorten tukipalvelu oli katkolla, eikä nuorten elämässä ollut välttämättä aikuisia (esim. opettajat tai kouluterveydenhoitaja) läsnä, joille kertoa huolista, kuten normaalisti. Moni saattoi jäädä omien ajatusten kanssa tällöin aika yksin. Korona aiheutti myös pelkoa joko oman tai läheisten sairastumisesta. Kaikki tämä on voinut lisätä ahdistusta ja se on ihan ymmärrettävää.

Myös Ukrainan sota on voinut aiheuttaa huolta etenkin armeijaan menossa olevilla tai siellä jo olevilla nuorilla. On myös tutkimuksia siitä, että älypuhelinten lisääntyminen ja sitä mukaa lisääntynyt somen käyttö olisi lisännyt nuorten ahdistuneisuutta. Some tuo mukanaan paljon hyvää, mutta voi aiheuttaa myös ahdistavaakin vertailua muihin, tai viedä ison osan vapaa-ajasta, jolloin muut hyvinvointia lisäävät asiat kuten harrastukset, liikkuminen tai kaverisuhteet voivat jäädä vähemmälle.

Ahdistuneisuudesta puhutaan myös ehkä avoimemmin kuin ennen niin mediassa kuin nuortenkin kesken. Ei ole siis ihan varmaa onko ahdistus oikeasti lisääntynyt, vai osataanko nykyään siitä puhua avoimemmin ja hakea myös apua jos tunteet käyvät liian suuriksi. Lisääntynyt puhe on hyvä juttu, mutta voi luoda mielikuvan siitä, että lähes kaikki nuoret olisivat ahdistuneita. On siis hyvä muistaa, että suurin osa nuorista voi yhä hyvin. Ja nyt kun palvelut ovat käytössä, saavat huonomminkin voivat nuoret taas paremmin tukea niin koulusta, kuin muistakin nuorten palveluista.

Mukavaa ja huoletonta vuoden alkua!

Hei ja kiitos viestistäsi.

Kertomasi kuulostaa tosiaan siltä, että jokin poikkeama tulevassa päivässä – vaikka pienikin – aiheuttaa huolta tai hermoilua, ehkä epävarmuuttakin, ja tämä puolestaan voi johtaa levottomaan oloon nukkumaan mennessä ja uni ei tule. Tunnistatko levottomuutta tai hermoilua? Se voi olla myös hyvin huomaamatonta ja alitajuntaista.

Levottomuutta voi rauhoittaa erilaisilla konsteilla. Ensin olisi hyvä pyrkiä tunnistamaan, mikä tulevassa päivässä aiheuttaa stressiä. Esimerkiksi puhelinsoitossa voi huolettaa se, että muistaa ylipäänsä soittaa, tai osaako sanoa oikeat asiat. Tällaisessa tilanteessa voit varautua kirjaamalla jo etukäteen ylös asioita, joita haluat puhelussa kertoa, tai asettamalla muistutuksen aamulle, että et unohda soittoa. Tällainen ennakointi voi poistaa levottomuutta monissa muissakin tilanteissa.

Toisena konstina on ns. huolihetki. Eli hetki, jonka tietoisesti varaat mielessä pyöriville asioille ja jonka aikana kirjaat nämä asiat ylös. Silloin ne ovat pois mielen päältä ja niihin voi tarvittaessa palata aamulla. Hyvä uni rakastaa myös säännöllisyyttä. Esimerkiksi reissut pois kotoa sotkevat herkästi rutiineja ja samalla myös unta. Siksi reissuissakin olisi hyvä pyrkiä pitämään kiinni unta tukevista rutiineista, kuten säännöllisestä nukkumaanmenoajasta, tai iltarituaaleista, kuten puhelimen selailun lopettamisesta vähintään tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Yllä mainittujen vinkkien lisäksi on olemassa monia muita vinkkejä, jotka tukevat ihan joka päiväistä unen tuloa, mutta joihin on hyvä kiinnittää erityistä huomiota silloin jos tiedät, että tulevina päivinä on asioita joiden pelkäät vaikuttavan uneen. Näitä konsteja löydät täältä. Kokeile rakentaa omat iltarituaalit näiden vinkkien pohjalta ja mikäli et huomaa muutosta muutamien viikkojen aikana, voi olla hyvä käydä juttelemassa asiasta vielä oman kunnan/oppilaitoksen/työterveyden terveydenhoitajan kanssa.

Levollista vuoden alkua!

Moikka!

Kysymyksesi on sellainen, jota voi pohtia monelta näkökannalta, joten toivottavasti osaan vastata siihen niin miten sen tarkoitit.

Jouluun liittyy usein paljon odotuksia tai ajatuksia siitä, miten sitä pitäisi viettää ja minkälainen on ”hyvä joulu”. Yksi näistä pinttyneistä ajatuksista on, että joulu tulisi viettää läheisten kanssa ja tunnelma olisi lämmin. Tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista ja tosiasiassa moni viettää joulua kokien esimerkiksi yksinäisyyttä, turvattomuutta tai ahdistusta, tai kokee että joulu on vain tavallinen yksi päivä muiden joukossa. Olo voi myös pahentua, jos ajattelee, että joulua pitäisi viettää jollain tietyllä tavalla. Joulunaika voi myös kiristää välejä kotona, kun kaikki ovat neljän seinän sisällä, tai se voi myös tuntua tylsältä, jos koulun myötä tietty rutiini katkeaa ja tuttuja ihmisiä ei näe.

Oman, mahdollisimman hyvän joulun rakentamisessa voit lähteä liikkeelle siitä, että pohdit, miten haluaisit joulua viettää? Entä mihin asioihin voit itse vaikuttaa joulussasi? Et voi esimerkiksi määräänsä enempää vaikuttaa vaikka läheisten tapaan toimia jouluna, mutta voisitko miettiä, mikä sinulle tuo hyvää mieltä muina päivinä, esimerkiksi viikonloppuisin? Jos tunnistat sellaisia asioita, saisitko toteutettua niitä jouluna? Jos kyse on siitä, että tunnelma kotona on jouluna turvaton tai ahdistava, on tärkeää, että et jää sen asian kanssa yksin.

Jouluna on avoinna erilaisia nuorten nettipalveluita, joissa voit joko jutella nimimerkillä muiden nuorten kanssa omista fiiliksistä, tai tarvittaessa nimettömänä kahden kesken aikuisen kanssa. Esimerkiksi Sekasin Gaming on auki 24/7, tai JouluManteli-chat jouluaattona klo 20-22. Lisäksi Sekasin-chat palvelee joka päivä pitkin aukioloajoin.

Muiden kanssa juttelu jouluna saa ajatuksia muualle, päivä menee nopeammin ohi ja tavallinen arki on taas lähempänä. Tarvittaessa voit käydä juttelemassa tilanteestasi lisää edellä mainitussa Sekasin-chatissa jo ennen joulua. Älä anna muiden odotusten tai tekojen vaikuttaa jouluusi, vaan rakenna siitä omanlaisesi niillä keinoilla, joita sinulla on käytössäsi.

Hei ja kiitos viestistäsi.

Jos ymmärsin oikein, elämässäsi on asiat ihan hyvin, mutta siitä huolimatta olosi on masentunut ja iloton. Vaikka aina ei tarvitsekaan olla iloinen ja innostunut, ovat ne kuitenkin hyvinvointia lisääviä tunteita, joiden poissaolo voi aiheuttaa pahoinvointia. Mitä pidempään tilanne jatkuu, sitä hankalammaksi tilanne voi muuttua. Kertomasi itsetuhoiset ajatukset ovat myös merkki siitä, että asian äärelle on nyt tärkeää pysähtyä ja selvittää mistä olosi johtuu.

Muistatko, mistä asioista ja milloin olet viimeksi kokenut iloa tai innostusta? Ja onko niin, että nämä samat asiat eivät enää aiheuta iloa? Jos näin on, niin muistatko, tapahtuiko muutama vuosi sitten jotain ikävää? Vai ovatko ilo ja innostus kadonneet elämästäsi ennemmin pikkuhiljaa? Jokainen voi joskus huonosti ja tällöin on syytä tukeutua myös muihin. Yksin voi nimittäin olla vaikea päästä oman olon juurisyiden äärelle, ja näin isojen pohdintojen kannattelu yksin on myös kuormittavaa. Se, että kirjoitit tänne meille, on jo hyvä alku, harmillisesti tässä on vaikea kuitenkaan sukeltaa kovin syvälle tilanteeseesi.

Voisitko ajatella juttelevasi asiasta tutun aikuisen kanssa? Se voi olla koulun työntekijä, kuten terveydenhoitaja tai kuraattori, tai muu aikuinen kuten nuorisotyöntekijä tai oma läheinen. Jos et tiedä kenen puoleen kääntyä, tai kaipaat rohkaisua, voit myös jutella ensin nimettömänä nuorten Sekasin-chatissa. Valitsit sitten kasvokkain juttelun tai chatin, voit aloittaa kertomalla ihan saman asian kuin tänne laittamassasi viestissäsi. Tärkeintä on, että et jää asian kanssa nyt yksin.

Juttelun lisäksi yritä miettiä mitkä asiat elämässäsi lisäävät edes hieman hyvää oloa, ne voivat hyvin pieniäkin asioita. Tunnistatko niitä? Saisitko myös lisättyä näitä tunnistamiasi pieniä asioita elämääsi? Elämässä hyvin oleviin asioihin keskittyminen edes hetkittäin, on tapa harjoitella omien ajatusten suunnan muuttamista. Se ei toki yksin riitä, eli rohkaisen sinua ottamaan asian myös puheeksi. Mitä pikemmin sen teet, sitä pikemmin voit voida taas hyvin ja pystyt keskittymään elämässäsi oleviin mukaviin asioihin.

Tsemppiä ja rohkeutta sinulle!

Hei!

Kiitos paljon viestistäsi. Hienoa kuulla, että olet saanut ajan kuraattorille, ja että pääsit juttelemaan hänen kanssaan mielessäsi olevista asioita. Se on hieno askel paremman voinnin suuntaan <3

Kerrot myös, ettei linkkaamamme MLL:n lasten ja nuoren -chat toiminut. Oliko chat varmasti auki silloin kun kokeilit laittaa sinne viestiä? Chat on auki joka päivä klo 17–20. Tämän lisäksi nuortennetissä on mahdollisuus varata yksityisaika keskustelulle. Välillä nuortennetissä päivystää myös Pop-up -chat, joka on auki silloin, kun päivystäjiä on paikalla.

Muita chat-palveluja löydät kootusti netarista ja keskustella voit esimerkiksi myös Sekasin-chatissa. Tärkeintä on, että et jää ajatustesi kanssa yksin <3

Mukavaa joulukuuta sinulle!