mieli

Moikka ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä.

Mieltä voi ajatella vähän kuin ilmapallona. Jos ilmapallo täyttyy stressistä ja huolista, ei sinne mahdu samalla tavalla tietoa kuin tyhjään mieleen, eli asioita voi tällöin unohtua. Siksi välillä on tärkeä tyhjentää ilmat, eli päästää huolet ulos, jotta tilalle mahtuu muuta – myös niitä hyviä ajatuksia.

Mikäli stressi jatkuu pitkään, voi sillä olla vaikutusta niin fyysiseen (mm. vatsakipu, päänsärky) kuin psyykkiseenkin (mm. ahdistuneisuus, levottomuus) terveyteen. Voimakas, tai pitkäkestoinen stressi voi aiheuttaa myös muistiongelmia, mutta ne ovat ohimeneviä ja muisti palaa normaaliksi, kun stressi helpottaa. Nuoruudessa tapahtuu kuitenkin paljon kehitystehtäviä, jolloin kehon ja mielen voimavaroja tarvitaan kasvuun ja kehitykseen. Pitkäkestoisella tai hyvin voimakkaalla stressillä voi siis olla vaikutuksia kehitykseen. Omista murrosikään ja kehoon liittyvistä huolista onkin tärkeä päästä puhumaan, jotta huolet eivät kasva omassa päässä liian isoiksi.

Hienoa että isoimmat huolet ovat jo takana ja mikäli huolet olisivat vaikuttaneet sinuun pitkäkestoisemmin, olisit sen varmasti huomannut. Jos jokin vielä alkaa huolettaa, niin käy juttelemassa asioista nimettömässä chatissa aikuisen kanssa. Hienoa että kirjoitit tänne, sillä tärkeintä on että huolten kanssa ei jää yksin. Toivon sinulle huoletonta loppuvuotta!

Moikka P, ja kiitos kysymyksestäsi!

Kerroit, että sinua on sattunut rintaan kaksi päivää putkeen. Ymmärrän hyvin, että rintakipu on pelottava asia ja saa ajattelemaan vakavia sairauksia. Siksi onkin tosi hyvä, että laitoit meille viestiä ❤ Rintakipu tai ahdistava tunne rinnassa saattaa ikäiselläsi johtua tosi usein psyykkisistä syistä, esimerkiksi ahdistuksesta, masennuksesta tai paniikkihäiriöstä. Jo pelkästään sairauden pelko voi aiheuttaa kipua ja puristavaa tunnetta rinnassa. Luulen, että tämän tyyppisistä asioista voisi olla sinun kohdallasi kyse, sillä kerroit että tunne pahenee, kun sitä ajattelee, ja loppuu kun on muuta tekemistä. Mikäli rintakipu johtuu ahdistuksesta ja stressistä, tilanteessa ei ole mitään vaarallista: se johtuu kehon reaktiosta stressaavaan tilanteeseen, eikä ole merkki mistään sairaudesta.

Sinuna pohtisinkin nyt, onko elämässäsi jotain stressiä tai murheenaihetta, mikä olisi voinut käynnistää rintakivun? Se voi olla jotain ihan pientä, tai suurempaa. Joskus jo pelkkä puhuminen jollekin turvalliselle henkilölle auttaa lievittämään ahdistusta. Voi olla, että oletkin jo puhunut asiasta jonkun kanssa ja oireet ovat toivottavasti myös loppuneet. Tai kenties tämä vastaus tuo mielenrauhaa ja oireet helpottavat. Jos et kuitenkaan ole puhunut asiasta vielä kenenkään luotettavan aikuisen kanssa, haluan rohkaista sinua siihen. Voit myös jutella asiasta nimettömästi lasten ja nuorten chat-palveluissa, jotka löydät Netarista.

Jos rintakipu ja puristava tunne ei ole vielä mennyt ohi, kun luet tätä viestiä, kannattaa siihen kysyä vielä myös lääkärin tai hoitajan arviota. Hoitajat ja lääkärit osaavat sulkea pois mahdolliset muut syyt kivulle. Ota siis rohkeasti yhteyttä asiasta oman alueesi terveysasemaan.

Hyvinvoinnista huolehtiminen ja stressin tai ahdistuksen hallinta on tärkeää ihan kaikille. Pidäthän itsestäsi hyvää huolta ja huomioi, että hyvinvoinnin peruspilarit eli riittävä uni, säännöllinen syöminen ja liikunta ovat arjessasi kunnossa. Ne auttavat hallitsemaan stressiä ja ahdistusta. Myös mieluisat harrastukset, luovuus ja hauskanpito sekä läheisten ihmisten kanssa vietetty aika rentouttavat ja saavat ajatukset pois ahdistavista asioista. Vaali siis näitä, sillä niin kuin kuvasitkin, kipu helpottaa, kun keskittyy johonkin ihan muuhun. Lisäksi lepohetket ja joutenolokin silloin tällöin ovat todella tärkeitä, koska mieli ja keho tarvitsevat lepotaukoja arjen kiireen keskellä.

Lisää tietoa mielen hyvinvoinnista löydät esimerkiksi Nuorten mielenterveystalon sivuilta. Sieltä löytyy myös harjoituksia stressin lievittämiseen ja voimavarojen ylläpitämiseen sekä tietoa esimerkiksi luonnon hyvinvointivaikutuksista.

Kivaa ja rentouttavaa kesää sinulle!

Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!

Keho ja mieli ovat yhteydessä toisiinsa, eli se miten mieli voi, voi näkyä kehossa ja toisinpäin. Kehon reaktiot ovat yksilöllisiä, mutta stressi ja usein siihen liittyvä ahdistus voivat näyttäytyä esimerkiksi lihasjännityksenä, päänsärkynä tai vatsan oireiluna. Joillain hengitys voi muuttua pinnalliseksi ja on olo, ettei henki kulje. Sydän voi sykkiä normaalia nopeammin ja olo olla levoton. Pidempään jatkuva stressi voi aiheuttaa niin sanotun stressivatsan, sillä stressillä on yhteys suolen toimintaan ja kipuärsytysten aistimuksiin. Vatsa voi siis reagoida monin tavoin, kuten turvotuksella, mahakipuna tai jopa ärtyneen suolen oireyhtymänä.

Ohimenevinä ahdistus ja stressi kuuluvat lähes jokaisen elämään ja ovat luonnollisia reaktiota elämän haastaviin tilanteisiin. Pitkäkestoisena niihin on kuitenkin syytä puuttua ihan tietoisesti. Joskus oma-apuna riittää, kun tunnistaa ne ja siten pyrkii vähentämään stressin ja ahdistuksen aiheuttavia tilanteita. Apua voi saada myös erilaisista hengitys- ja rentoutusharjoituksista, sekä tarkastelemalla omia ajatusmalleja erilaisten omahoito-ohjelmien kautta.

Nopein apukeino sellaisessa hetkessä, kun tuntuu, että ahdistus alkaa nousta pintaan, on keskittyä hengitykseen. Nyrkkisääntö on, että hengittää ulos pidempään kuin sisään. Eli laskien esimerkiksi neljään sisään hengittäessä (nenän kautta) ja ulos hengittäessä kuuteen (suun kautta), ja toistaa tämän muutamia kertoja. Tärkeää on, että hengityksen rytmi on itselle sopiva, eli ei pakotettu. Hengitys rentouttaa mielen lisäksi usein myös lihaksia ja siten vaikuttaa myös kehon vointiin.

Jos ahdistus tai stressi on pitkäkestoista ja nämä vinkit eivät tunnu auttavan, on asiasta syytä jutella terveydenhuollossa, jotta tilanteet eivät turhaan pitkity tai aiheuta riskiä mielenterveyden häiriöihin sairastumiseen.

Levollista ja keveää kevään jatkoa sinulle!

Moikka ja kiitos tärkeästä kysymyksestäsi!

Ikävä kuulla, että olet masentunut. Masennus on valitettavan yleistä ja tätä pohtii varmasti moni muukin nuori. Hienoa kuitenkin, että haluat hakea siihen apua. Tänne kysymyksen lähettäminen onkin hyvä askel matkalla kohti parempaa mielialaa. Avun hakeminen on tärkeää, sillä masennuksesta ei kannata kärsiä yksin. Sen hoitoon on olemassa monenlaisia keinoja.

Ensimmäiseksi neuvoisin sinua pyytämään apua joltain läheiseltäsi. Avun hakeminen yksin voi tuntua vaikeammalta kuin jonkun toisen kanssa. Ystävän kanssa jutteleminen on myös tärkeä apu ennen kuin pääset ammattiavun piiriin. Olisiko sinulla on joku luotettu ystävä, sukulainen tai muu aikuinen, jolle voisit kertoa asiasta? Pyydä häntä auttamaan sinua hakemaan ammattiapua masennukseen. Voitte yhdessä miettiä, mikä olisi sinulle paras paikka hakea apua.

Seuraavaksi helpoin askel on hakeutua juttelemaan oman oppilaitoksen oppilashuollon kanssa. Mikäli olet jonkun koulun tai korkeakoulun oppilas, ota yhteyttä oppilashuollon henkilökuntaan. He auttavat sinut varmasti tarvittavan avun luokse. Mikäli olet vakituisessa työssä, helpointa on olla yhteydessä omaan työterveyteen.

Mikäli oppilashuolto tai työterveys ei tule kysymykseen sinun kohdallasi, kaupunkisi tai kuntasi alueella toimii varmasti jonkinlainen mielenterveyspalvelu. Yhteystiedot tähän löydät helpoiten hakemalla Googlesta oman asuinpaikkasi nimi ja ”mielenterveyspalvelut”. Sitä kautta löytyy useimmiten ohjeet mielenterveyspalveluihin hakeutumiseen ja yhteystiedot. Jos tämä tuntuu vaikealta, yritä pyytää joltain ystävältäsi apua.

Kunnan tai kaupungin lisäksi apua tarjoavat toisinaan erilaiset järjestöt kuten mielenterveysseurat ja seurakunnat. Nuorisotalot ohjaavat myös avun piiriin, ja heillä on hyvä tieto paikallisista palveluista. Lisätietoa näistä löydät hakemalla tietoa internetistä. Voit halutessasi tutustua myös masennuksen omahoito-ohjelmaan Mielenterveystalon sivuilta. Vaikka tämä onkin hyvä matalan kynnyksen apu, kannustan silti hakeutumaan myös ammattiavun piiriin.

Muista että aina on olemassa myös matalan kynnyksen jutteluapua sekä netissä, että puhelimitse. Mieli ry:n kriisipuhelin palvelee ympäri vuorokauden. Sekasin-chat on nuorille suunnattu chat-kanava netissä, jossa voit puhua tilanteestasi. Nuorten netti on myös paikka, jonne nuoret voivat ottaa yhteyttä.

Tärkeintä on, ettet jää yksin masennuksesi kanssa <3 Masennuksen hoitoon on olemassa paljon keinoja, eikä kenenkään kuulu jäädä kamppailemaan masennuksen kanssa ilman apua. Hienoa, että olet tunnistanut tilanteesi ja haluat hakea apua. Toivottavasti löydät sitä näiden vinkkien avulla!

Kaikkea hyvää sinulle!

Heippa Friiduli,

Kiitos hyvästä kysymyksestä! Näitä asioita miettii moni ikäisesi nuori.

Ihastuminen voi monesti aiheuttaa hämmennystä ja kysymyksiä, varsinkin jos ihastuksen kohde on itselle jollain tavalla yllättävä. Ihastuminen itseä vanhempiin on kuitenkin täysin normaalia niin sinun iässäsi, kuin vanhemmillakin nuorilla. Myöskin ohjaajaan tai opettajaan ihastuminen on melko yleistä koululaisten keskuudessa.

Sinun ikäisesi nuoret ovat juuri murrosiän kynnyksellä, jolloin niin fyysiset kuin henkisetkin erot ikätovereiden välillä voivat olla suuret. Tällöin on myös tavallista, että itseä vanhemmat pojat voivat olla ikäisiäsi kiinnostavampia. Ehkä ikäisesi pojat käyttäytyvät tavalla, josta et tykkää, tai ovat muuten lapsellisen tuntuisia? Vuosien myötä erot ikätovereiden välillä kuitenkin tasoittuvat.

Ihastuminen on ihana tunne, eikä sen tarvitse aina johtaa mihinkään. Ihastumisen tunteesta voi nauttia ja asialle voi antaa rauhassa aikaa. 😊 Usein ihastumisen tunne menee jossain vaiheessa ohi, tai vaihtuu toiseen kohteeseen. Joskus voimme olla ihastuneita itseä vanhempiin, joskus taas ikätovereihin tai itseämme nuorempiin. Emme voi vaikuttaa paljoakaan siihen, kehen ihastumme. Ihastumisen ei myöskään tarvitse tarkoittaa mitään sen ihmeellisempää kuin ihastumista. Se ei määrittele sinua eikä esimerkiksi seksuaalisuuttasi sen enempää kuin haluat.

Usein koulun henkilökuntaan kuuluvat ovat taitavia eri asioissa sekä koululaisille ystävällisiä ja huomioivia. Tällaisiin piirteisiin onkin helppo ihastua. Kannattaa muutenkin miettiä, minkälaiset piirteet toisessa ihastusta aiheuttavat. Ehkä sellaiset piirteet ovat tyypillisempiä aikuisilla kuin ikäisilläsi? Ehkä samoja piirteitä voi etsiä lähempänä omaa ikää olevista henkilöistä? Toisinaan ihastuksen tunteeseen voi sekoittua myös muita tunteita, kuten ihailua tai kunnioitusta. Liittyykö ihastumiseesi tällaisia tunteita?

Jos asia kuitenkin vaivaa sinua edelleen, kannattaa siitä jutella jonkun sellaisen kanssa, kehen luotat. Puhuminen helpottaa hankalia tunteita ja auttaa selkiyttämään ajatuksia 😊 Ehkä voit kertoa asiasta jollekin kaverillesi tai luotetulle aikuiselle? Myös Lasten ja nuorten chat ja Netari ovat paikkoja, joissa voit kertoa omista tunteista ja ajatuksistasi ja jutella niistä luotettavien aikuisten kanssa.

Tottakai voit halutessasi kertoa ihastuksesta myös ihastuksen kohteellesi, mutta kannattaa kuitenkin antaa asialle ensin hieman aikaa! Ehkä tunne muuttuu viikkojen tai kuukausien kuluessa. Jos päätät kertoa tunteistasi ihastuksellesi, ja jos kävisikin niin, ettet saisikaan tunteillesi vastakaikua, muista ettei vika ole sinussa. Lähes jokainen tulee jossain vaiheessa elämää torjutuksi, koska aina tunteet ja toiveet eivät kohtaa.

Toivottavasti vastauksesta oli sinulle apua! Ihastuminen on hieno tunne, ja toivon että voit nauttia siitä <3

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi.

Kerroit, että koulupäivän aikana sinua alkaa joskus itkettää ja sen vuoksi sinua on nimitelty. Tunteet ja niiden näkyminen ovat normaali osa elämää ja on harmillista ja väärin, että olet joutunut niiden takia kiusatuksi. Kiusaaminen ei ole missään muodossa hyväksyttävää ja siksi olisi hyvä, että mikäli kiusaaminen toistuu, niin puhut siitä jonkun luotettavan aikuisen kanssa – kotona tai koulussa.

Tunteiden säätelemistä voi harjoitella esimerkiksi pyrkimällä tunnistamaan erilaisten tilanteiden aiheuttamia tunteita itsessä. Tunnistamalla itkun taustalla olevia syitä, voi sitä olla helpompi hallita. Oletko yrittänyt pohtia, miksi sinua alkaa itkettämään? Tapahtuuko itkeminen aina tietyssä tilanteessa tai tietyn tilanteen jälkeen? Onko itkua koulussa ollut jo pidemmän aikaa vai onko se ilmennyt hiljattain? Itketkö helposti myös muualla ja jos kyllä, niin osaatko ajatella yhdistääkö näitä tilanteita jokin asia, tunne tai olotila?

Itkun taustalla voi olla monia syitä. Taustalla voi olla henkilökohtaisempi syy, kuten kotona tapahtuvat asiat, jotka purkautuvat kouluaikana itkuna. Itku voi myös kummuta yksittäisistä tilanteista koulussa, jotka herättävät sinussa tunteita, kuten pelkoa tai ahdistusta. Tällaisia voivat olla yksin jääminen, jonkun ilkeät sanat tai eleet tai vaikka itselle hankala oppiaine koulussa. Lisäksi on myös hyvin luonnollista, että itku onkin seurausta esimerkiksi jännityksestä tai väsymyksestä. Huonosti nukuttujen öiden jälkeen tunteet ovat pinnassa ja niiden hallitseminen on hankalampaa. Jännitykseen taas riittää se, että sinua on alkanut jännittää itkun tuleminen kouluaikana, joka taas kasaa sinulle asiasta paineita ja se saa tunteet nousemaan pintaan ja purkautumaan itkuna. Se on vähän sama asia, kuin jos miettii, että ”toivottavasti en nyt punastu”, niin jännitys asiaa kohtaan saattaakin saada helpommin punastumaan. Tällaisissa tilanteissa ajatuksiaan voi pyrkiä keskittämään johonkin muuhun asiaan: mieti jotain kivaa asiaa, kuten lempibändisi parasta kappaletta ja pyöritä sen sanoja mielessäsi samalla syvään hengittäen.

Hyvä tapa pohtia omia tunteitaan on kirjoittaa ylös ajatuksiaan mahdollisimman rehellisesti. Kirjoittamalla saat aiheeseen hieman etäisyyttä ja pystyt ehkä tutkimaan tilannettasi paremmin. Kun saat asiaa pohdittua, voi olla, että se jo auttaa tilanteeseen. Jos niin ei kuitenkaan käy, olisi tärkeää, että keskustelet asiasta jonkun kanssa. Esimerkiksi koulusi terveydenhoitajan tai kuraattorin. Jos keskustelun aloittaminen tuntuu hankalalta voi myös tälle aikuiselle ensin kirjoittaa. Ja muistathan, ettei se haittaa jos asiasta kerrottaessa itku purskahtaa pintaan <3

Jos haluat, voit keskustella aiheesta lisää myös nuorille suunnatuissa chat-palveluissa, kuten MLL:n lasten ja nuorten chatissä.

Moikka! Kysyitpä hyvän kysymyksen!

Aloitan muistuttamalla, että ahdistus on luonnollinen tunne, jota jokainen kokee jossain vaiheessa. Se on itse asiassa tärkeä tunne, sillä se kertoo meille, että elämässä on jotain sellaista, joka vaatii ehkä korjaamista, tai johon pitäisi sopeutua. Ahdistus ei ole siis sairaus tai mielenterveyden häiriö, mutta pitkittyessään ahdistus voi muuttua ahdistuneisuushäiriöksi. Siihen voi sairastua muun muassa silloin, jos omat huolet käyvät liian isoiksi tai niitä kannattelee liian pitkään yksin ilman aikuisen tukea. Siitäkin voi parantua, eli mistään pysyvästä ei ole kuitenkaan kyse.

Viime vuodet ovat pitäneet sisällään monia sellaisia tekijöitä, joiden voidaan arvella lisänneen nuorten ahdistuneisuutta. Korona-aikana moni on kokenut epävarmuutta ja pelkoa, jotka lisäävät myös ahdistuneisuutta. Rutiinit ovat tärkeitä hyvinvoinnin kannalta ja luovat turvallisuuden tunnetta. Koronan myötä moni tuttu rutiini kuitenkin muuttui – koulu siirtyi osin etäopetukseen, tuttuja kavereita tai opettajia ei nähnyt samaan tapaan kuin ennen ja harrastukset jäivät ehkä tauolle. Samalla moni nuorten tukipalvelu oli katkolla, eikä nuorten elämässä ollut välttämättä aikuisia (esim. opettajat tai kouluterveydenhoitaja) läsnä, joille kertoa huolista, kuten normaalisti. Moni saattoi jäädä omien ajatusten kanssa tällöin aika yksin. Korona aiheutti myös pelkoa joko oman tai läheisten sairastumisesta. Kaikki tämä on voinut lisätä ahdistusta ja se on ihan ymmärrettävää.

Myös Ukrainan sota on voinut aiheuttaa huolta etenkin armeijaan menossa olevilla tai siellä jo olevilla nuorilla. On myös tutkimuksia siitä, että älypuhelinten lisääntyminen ja sitä mukaa lisääntynyt somen käyttö olisi lisännyt nuorten ahdistuneisuutta. Some tuo mukanaan paljon hyvää, mutta voi aiheuttaa myös ahdistavaakin vertailua muihin, tai viedä ison osan vapaa-ajasta, jolloin muut hyvinvointia lisäävät asiat kuten harrastukset, liikkuminen tai kaverisuhteet voivat jäädä vähemmälle.

Ahdistuneisuudesta puhutaan myös ehkä avoimemmin kuin ennen niin mediassa kuin nuortenkin kesken. Ei ole siis ihan varmaa onko ahdistus oikeasti lisääntynyt, vai osataanko nykyään siitä puhua avoimemmin ja hakea myös apua jos tunteet käyvät liian suuriksi. Lisääntynyt puhe on hyvä juttu, mutta voi luoda mielikuvan siitä, että lähes kaikki nuoret olisivat ahdistuneita. On siis hyvä muistaa, että suurin osa nuorista voi yhä hyvin. Ja nyt kun palvelut ovat käytössä, saavat huonomminkin voivat nuoret taas paremmin tukea niin koulusta, kuin muistakin nuorten palveluista.

Mukavaa ja huoletonta vuoden alkua!

Hei, kiitos kysymyksestä!

Kiveksiin voi alkaa sattumaan tai niissä voi tunea pakottavaa ja epämiellyttävää tunnetta, jos laukeamisesta on pitkä aika. Tiukat vaatteet ja istuma-asento voivat lisätä kivun tunnetta. Toisaalta keho myös tottuu siihen, jos laukeamista ei tapahdu säännöllisesti. Kipu hellittää ajan kanssa.  Terveydellisesti siitä ei ole haittaa, enemmänkin juuri se epämiellyttävä tunne. Onko sinulla sellainen olo, että laukeaminen voisi helpottaa kiputuntemusta? Joskus kiveksiin liittyvä kipu voi johtua myös muista tekijöistä, kuten kiveksen kiertymisestä tai tulehduksesta. Nämä toki ovat harvinaisia ja kipu voi olla voimakasta. Jos kipu ei hellitä, suosittelen olemaan yhteydessä lääkäriin.

Kerrot myös masennuksestasi. On ymmärrettävää, että masentuneena kiinnostus seksiin voi jäädä taka-alalle. Jäin pohtimaan oletko saanut riittävästi tukea ja hoitoa masennukseen liittyen? Onko lähipiirissäsi ihmistä, kenen kanssa olet voinut jutella asiasta? Oletko päässyt juttelemaan siitä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa?

On tärkeää, että et jäisi masennuksesi kanssa yksin. Yksin on hyvin hankala selvittää isoja asioita, kuten masennusta. Omasta olosta kertominen saattaa joskus tuntua mahdottomalta ajatukselta, mutta se on kuitenkin tarpeen, jotta voi alkaa voida paremmin. Apua saat esimerkiksi opiskelu- tai työterveyshuollosta, mutta jos suoraan heidän puoleensa kääntyminen tuntuu vaikealta, voit hakea rohkaisua myös nuorille ja nuorille aikuisille tarkoitetusta Sekasin-chatista. Voit jutella chatissa nimettömänä aikuisen kanssa ja saada sekä tukea, että vinkkejä siihen miten edetä.

Ota siis rohkeasti yhteyttä edellä mainittuihin auttaviin tahoihin. Sinä ansaitset voida hyvin <3

Moi!

Hienoa, että laitoit meille viestiä huolestasi! Kerrot, että orgasmi ei tunnu enää yhtä nautinnolliselta kuin ennen ja pohdit, mistä tämä voisi johtua. Monet tekijät voivat vaikuttaa orgasmien voimakkuuteen, kuten elämäntilanne, mieliala, tunnetilat, stressi, senhetkiset huolet tai kyky rentoutua. Myös jotkin lääkkeet voivat heikentää orgasmin voimakkuutta tai sen saamista. Rentoutuminen, riittävä kiihottuminen, itsensä tunteminen sekä hyväksyvä ja armollinen suhtautuminen itseä ja omaa kehoa kohtaan edesauttavat orgasmin saamista. Täältä voit lukea lisää orgasmeista.

On hyvä tiedostaa, että orgasmeja on monenlaisia. Orgasmien kesto, voimakkuus ja niiden synnyttämät tuntemukset ja reaktiot voivat vaihdella eri kerroilla. Toisinaan orgasmi voi olla hyvin voimakas, joskus hyvin laimea ja joskus jotain siltä väliltä. Aina sille ei ole mitään selkeää syytä, miksi orgasmi jää vaisuksi. Yksi vaihtoehto on kokeilla erilaisia tapoja itsetyydyttää ja ottaa aikaa omaan kehoon ja nautintoon tutustumiseen. Voit pohtia esimerkiksi näitä asioita: miltä erilaiset kosketukset eri puolilla kehoasi tuntuvat? Entä millaiset ajatukset voimistavat kiihottumistasi ja mielihyvän tunnetta? Joskus orgasmi voi jäädä vaimeaksi, vaikka kaikki asiat olisivatkin kohdallaan. Tässäkin lempeä ja utelias suhtautuminen itseensä ja omiin orgasmeihin voi auttaa: tänään kehosi toimi tällä tavalla ja ensi kerralla luvassa saattaa olla jotain muuta.

Orgasmi ei ole mitta nautinnolliselle seksille. Itsetyydytystä ei kannata mieltää suoritukseksi, jonka tavoitteena on tuottaa orgasmi. Vaikka orgasmin saaminen voi tuntua tärkeältä, itsetyydytyksen kuuluisi jo itsessään tuottaa kiihottumisen tuntemuksia, nautintoa ja kivaa oloa. Olet vielä nautintosi löytämisen alkutaipaleella, joten ehdit elämäsi aikana kokea vielä monenlaisia upeita tuntemuksia, joita kehosi sinulle antaa.

Iloista alkavaa talvea!

Hei!

Kiitos paljon viestistäsi. Hienoa kuulla, että olet saanut ajan kuraattorille, ja että pääsit juttelemaan hänen kanssaan mielessäsi olevista asioita. Se on hieno askel paremman voinnin suuntaan <3

Kerrot myös, ettei linkkaamamme MLL:n lasten ja nuoren -chat toiminut. Oliko chat varmasti auki silloin kun kokeilit laittaa sinne viestiä? Chat on auki joka päivä klo 17–20. Tämän lisäksi nuortennetissä on mahdollisuus varata yksityisaika keskustelulle. Välillä nuortennetissä päivystää myös Pop-up -chat, joka on auki silloin, kun päivystäjiä on paikalla.

Muita chat-palveluja löydät kootusti netarista ja keskustella voit esimerkiksi myös Sekasin-chatissa. Tärkeintä on, että et jää ajatustesi kanssa yksin <3

Mukavaa joulukuuta sinulle!