Hei! Kiitos kysymyksestäsi!
On ymmärrettävää ja tavallista, että oman murrosiän eteneminen ja kehon muutokset mietityttävät. Murrosiän fyysinen kehitys alkaa syntymässä pojaksi määritellyillä keskimäärin 9–13-vuoden iässä kivesten kasvulla. Peniksen kasvu alkaa noin vuoden myöhemmin. Peniksen kasvua jatkuu puolesta vuodesta kahteen vuoteen ennen kuin se saavuttaa lopullisen mittansa.
Peniksen koko ja muoto ovat yksilöllisiä. Oman peniksen kasvuun ja kokoon ei voi vaikuttaa, mutta koon sijaan tärkeintä on, että penis toimii niin kuin kuuluu. Voit lukea peniksestä lisää täältä.
Jos huoli omasta kasvusta ja kehityksestä pohdituttaa, niin voit ottaa asian puheeksi uudelleen kouluterveydenhoitajan kanssa. Voit tulla juttelemaan aiheesta myös Väestöliiton seksuaalineuvontachattiin, jonka löydät täältä tai ottaa yhteyttä Väestöliiton Poikien Puhelimeen.
Moi!
Kiitos viestistäsi, tosi hyvä kun olit meihin yhteydessä. Mietit onko ok, jos murrosiässä oleva normaalipainoinen nuori alkaa laihduttaa. Vastaukseni tähän on selkeä; en suosittele laihduttamista. Murrosikä on ajanjakso, jolloin keho ja mieli käy läpi monia muutoksia, jotka voivat tuntua hämmentäviltä. Erityisesti tytöillä murrosikään liittyy myös rasvakudoksen määrän lisääntyminen. Keho muuttuu tytöstä naiseksi, mikä johtuu hormonitoiminnan muutoksista. On tärkeä muistaa, että jokaisen keho on erilainen ja kasvaa omaan tahtiinsa. Mielen muutoksilla tarkoitan sitä, että moni nuori pohtii tuossa iässä omaa kehoaan ja saattaa vertailla itseään muihin. Tämä vertailu puolestaan johtuu aivojen kehityksestä ja on siis osa murrosiän kehitystä.
Kerrot havainnostasi, että pituuskasvusi on ehkä hidastunut. On hyvin mahdollista, että murrosikään liittyvä pituuskasvupyrähdys eli nopean kasvun vaihe on sinulla vähitellen jo tasaantumassa. Se on täysin normaalia. Jos pituuskasvun eteneminen mietityttää sinua, voit halutessasi käydä kouluterkkarilla mittaamassa pituutesi. Heillä on usein vastaanotto ilman ajanvarausta. Terveydenhoitajan kanssa voi myös jutella tasapainoisista ruokailutottumuksista. Yleisesti ajatellaan, että herkut ovat sopivissa määrin osa tasapainoista ruokailua, eikä niistä ole syytä kokonaan luopua. Terveydenhoidon ammattilaisen antama ohjaus auttaa varmistamaan, että saat esimerkiksi vastustuskykysi, jaksamisesi ja luustosi kehityksen kannalta riittävästi ravitsevaa ja monipuolista ruokaa.
Laihduttamisen sijaan kannustan sinua keskittymään hyvää oloa ja jaksamista ylläpitäviin asioihin. Ehkä harrastat jotakin, haluat panostaa hyviin yöuniin tai nautit kauniista kevätpäivistä kaverin kanssa ulkoillen ja liikkuen? Kaikki tuollaiset pienet asiat lisäävät itsevarmuutta, auttavat voimaan hyvin ja nauttimaan elämästä ilman kehoon liittyvää murehtimista. On hyvä muistaa, että olet vielä nuori ja murrosiän kehitysvaiheesi myötä alat vähitellen opetella huolehtimaan hyvinvoinnistasi. Pikkuhiljaa opit tunnistamaan, mikä saa juuri sinut tuntemaan olosi hyväksi.
Toivon, että tämä vastaus auttoi sinua ymmärtämään hieman paremmin murrosikään liittyviä erityisiä muutoksia ja sen myötä hyväksyisit itsesi juuri sellaisena kuin olet
Moikka,
kurvikas tarkoittaa usein henkilöä, jolla on kehossa selkeämmin erottuvia muotoja. Esimerkiksi kurvikkaassa kehossa mm. rinnat, lantio tai takamus voivat korostua.
Olipa henkilö sitten kurvikas tai ei niin kaikki kehot ovat yhtä lailla kauniita ja arvokkaita
Lisäksi on hyvä tietää, että murrosiässä kehossa tapahtuu monenlaisia muutoksia, ja myös vartalonmuodot alkavat usein hiljalleen muuttua. Lisätietoa murrosiän muutoksista voit lukea Väestöliiton Hyvä Kysymys -sivustolta.
Kivaa kevättä sinulle!
Hei nimimerkki ”Minä”,
Kiitos viestistäsi. Sinua mietityttää, onko normaalia, kun toinen rinta kasvaa nopeammin kuin toinen. On hienoa, että olet kiinnostunut kehossasi tapahtuvista muutoksista. Murrosikä on aikaa, jolloin tapahtuu paljon muutoksia niin mielessä kuin kehossa, ja tämä aiheuttaa monelle myös huolta. Sen tähden onkin tärkeää keskustella näistä muutoksista.
On täysin normaalia, että sinun iässäsi rinnat kasvavat hieman eri tahdissa ja toinen rinta voi olla toista selvästi suurempi. On myös normaalia, että rinnat jäävät hieman eri kokoisiksi. Toinen rinta voi esimerkiksi roikkua alempana, olla eri kokoinen tai nänneissä voi olla kokoeroja. On hyvä tietää, että rinnat muuttavat kokoaan ja muotoaan läpi elämän eli ne eivät pysy samannäköisinä koko elämää. Jos sinua kovasti mietityttää rintojesi kasvu, rohkaisen sinua juttelemaan asiasta vielä esimerkiksi koulusi terveydenhoitajan tai muun luotettavan aikuisen kanssa. Voit myös lukea lisää rintojen kehityksestä täältä.
Haluan muistuttaa sinua, että jokaisen keho on omanlaisensa, kuten myös rinnat. Sinulla on oma ainutlaatuinen ja kaunis keho, joka muovautuu nyt murrosiässä ja läpi elämän. Muista, että olet kaunis juuri sellaisena kuin olet.
Ihanaa kevään odotusta sinulle 
Moikka nimimerkki Minä,
Pohdit, onko normaalia, että toinen tissi eli rinta on suurempi kuin toinen. Kyllä, tämä on ihan normaalia. Ikäsi puolesta murrosiän kehityksesi on meneillään ja sen aikana myös rinnatkin kehittyvät. Rinnat siis kasvavat ja muuttavat muotoaan, ja on tosi tavallista, että toinen rinta voi olla tässä vaiheessa toista suurempi ja esimerkiksi nännit voivat näyttää vähän erilaisilta.
Rintojen kehittyminen kestää yleensä 3-5 vuotta. Tämän kehitysvaiheen jälkeenkin on kuitenkin ihan tavallista, että rinnat voivat olla keskenään hieman eri näköiset ja kokoiset. Rinnat myös muuttuvat koko elämän ajan, esimerkiksi mahdollisen raskauden ja imetyksen myötä. Rinnoille ei myöskään ole olemassa mitään oikeaa kokoa ja muotoa, vaan rintoja on oikeastaan olemassa niin paljon erilaisia kuin on naisiakin maailmassa.
Lisätietoa aiheesta voit halutessasi lukea Väestöliiton Hyvä Kysymys -sivustolta.
Moi! Kiitos yhteydenotostasi!
On hyvin tavallista, että oman murrosiän alkamisen ajankohta voi pohdituttaa. Tilanteesi ei kuulosta kuitenkaan vielä huolestuttavalta 
Syntymässään pojaksi määritellyn murrosikä alkaa tavallisesti 9–14-vuotiaana ja ensimmäinen merkki murrosiän alkamisesta on kivesten kasvun alkaminen. Syntymässään tytöksi määritellyn murrosikä alkaa noin 8–13-vuotiaana, keskimäärin 2 vuotta aiemmin kuin poikatyypillisissä kehoissa. Ensimmäisiä merkkejä tyttötyypillisten kehojen murrosiän alkamisesta on rintojen kasvaminen.
Murrosiän alkamisen ajankohtaan vaikuttavat eniten geenit eli jos omien vanhempiesi murrosikä on alkanut myöhään, niin voi olla mahdollista, että oma murrosikäsi alkaa keskivertoa myöhemmin. Voit lukea viivästyneestä murrosiästä lisää täältä. On harvinaista, että kehityksen viivästyminen johtuu esimerkiksi jostain sairaudesta.
Jos asia sinua pohdituttaa, niin voit ottaa huolesi puheeksi esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa. Kouluterveydenhoitajan tehtäviin kuuluu juuri murrosiän kehityksen seuraaminen. Ei siis varmasti ole sellaista asiaa murrosikään liittyen, josta ei voisi kouluterkkarin kanssa jutella, rohkeasti vain!
Voit halutessasi tulla juttelemaan asiasta myös Väestöliiton seksuaalineuvontachattiin. Chatin löydät täältä.
Heippa! Kiitos yhteydenotostasi!
Murrosikä alkaa syntymässä pojaksi määritetyillä henkilöillä tavallisesti 9–14-vuotiaana. Ensimmäinen merkki murrosiän alkamisesta on kivesten kasvun alkaminen, kuten itsekin pohdit. On tavallista, että luokkakavereiden joukossa, kasvun ja kehityksen vaiheet etenevät eri tahdissa. Osa on samanikäisenä murrosiän alkumetreillä, ja osalla kehitys voi olla jo hyvinkin pitkällä. Kavereiden vartalot näyttävät murrosiässä erilaisilta; osalla kehon muodot ovat kuin aikuisilla ja osalla niitä ei vielä huomaa. Murrosiässä moni kokee omasta kehosta epävarmuutta ja esimerkiksi juuri suihkussa käynti muiden kanssa voi tuntua kiusalliselta. On siis täysin luonnollista, että olet itsekin kokenut tällaiset tilanteet vaikeiksi ja siltä ne tuntuvat varmasti monesta muustakin ikätoveristasi. Voitkin halutessasi lukea lisätietoa murrosiän alkamisesta artikkelista: ”Kolme kysytyintä kysymystä murrosiästä.”
On mahdollista, että perintötekijöistä johtuen murrosikä alkaa myöhemmin. Myöhästynyt murrosikä on pojilla tyypillisempää, mutta murrosiän myöhästyessä tavanomaisesta aikataulusta, on asia hyvä ottaa puheeksi esimerkiksi koulunterveydenhoitajan tai oman huoltajan kanssa. Voit lukea ja katsoa videon lääkärin vastaanotolta täältä. Videolla kerrotaan, miten murrosiän viivästymistä tutkitaan ja hoidetaan tarvittaessa.
Voit halutessasi tulla juttelemaan aiheesta myös Väestöliiton seksuaalineuvontachattiin, jonka löydät täältä.
Moikka Ertl ja kiitos viestistäsi,
Pohdit viestissäsi alapään karvojen poistamiseen liittyviä asioita. Ihokarvoja voi poistaa, jos itse niin haluaa, mutta niin ei tarvitse tai kuulu tehdä. Ihokarvoja ei tarvitse poistaa esimerkiksi seksin takia. Ei myöskään ole niin, että kaikki nuoret poistaisivat ihokarvojaan alapäästä, vaan tämä on tosiaan jokaisen henkilökohtainen valinta.
Ihokarvojen poistamiseen on olemassa useita eri tapoja. Täältä voit lukea lisää siitä, miten ihokarvoja voi poistaa. Koska ihokarvat kasvavat koko ajan, karvojen poistamisen jälkeen ne kasvavat uudelleen takaisin. Karvojen kasvutahti on yksilöllistä, mutta usein karvat alkavat kasvaa takaisin muutamien päivien kuluessa. Tämä riippuu hieman käytetystä karvanpoistomenetelmästä.
Heippa!
Kiitos hyvästä kysymyksestäsi, toivottavasti saat tästä vastauksesta kaipaamasi tietoa tyttöjen pituuskasvun kehitykseen liittyen.
Kerrot, että olet nyt 14-vuotias ja kuukautisesi alkoivat noin 8-9 kuukautta sitten. Murrosikään liittyvä pituuskasvu etenee yleensä kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa, eli ihan murrosiän alussa, pituutta tulee maltillisesti. Toisessa vaiheessa tulee nopean kasvun vaihe eli kasvupyrähdys. Tämä pyrähdys kestää noin kaksi vuotta. Kolmannessa vaiheessa kasvu alkaa taas hiipua ja nuori alkaa saavuttaa aikuisiän pituutensa. Kuukautisten alkaminen ajoittuu tyypillisesti tuohon viimeiseen eli kolmanteen vaiheeseen. Kuukautisten alkamisen jälkeen pituuskasvua tulee vielä 2-9 cm. Tähän vaikuttaa monet yksilölliset tekijät kuten vanhemmilta peritty kasvutapa. Saattaa siis olla, että kasvat vielä joitakin senttejä, mutta täysin varmasti en valitettavasti pysty sanoa kasvatko vielä.
Mietin, oletkohan käynyt jo 8.luokan laajassa terveystarkastuksessa, johon kuuluu terveydenhoitajan tapaamisen lisäksi myös koululääkärin tekemä tarkastus? Tuossa tarkastuksessa sinulla on mahdollisuus kysyä pituuskasvuusi liittyviä kysymyksiä. Toki voit muutoinkin käydä juttelemassa koulusi terkkarin kanssa. Jos haluat, niin hän voi mitata tämänhetkisen pituutesi ja antaa näkemyksensä asiaan huomioiden kasvuhistoriasi usemman vuoden ajalta.
Loppuun haluan vielä sanoa, että oletpa viisaanoloinen nuori, kun pohdit tavaroiden ostamiselle sopivaa ja järkevää ajankohtaa. On osa vastuullista kuluttamista, jos pystyy käyttämään hankkimaansa arvokasta tavaraa mahdollisimman pitkään.
Moi! Pohdit sitä, voiko peniksesi vielä kasvaa. Tähän on siinä mielessä vaikea antaa vastausta, koska murrosiän muutosten eteneminen on hyvin yksilöllistä. Yleistä tietoa peniksen kasvusta voin kuitenkin sinulle antaa. Voit sen perusteella hieman arvioida omaa tilannettasi.
Penis alkaa yleensä kasvaa murrosiän alkuvaiheessa, ja kasvu kestää pääsääntöisesti puolesta vuodesta muutamaan vuoteen. Suurimmalla osalla penis saavuttaa lopullisen kokonsa 14–20-vuotiaana, eli asiassa on hyvin paljon yksilöllistä vaihtelua. Arvelet, että murrosikäsi on jo loppunut, joten se saattaa merkitä sitä, että peniksesi ei enää kasva tai kasvua tulee vielä vähäsen.
Mieleeni tulee kuitenkin kysymys, että mikähän saa sinut pohtimaan peniksesi kokoa ja ilmeisesti toivomaan, että se vielä kasvaisi. Penikseen ja sen kokoon kieltämättä ladataan hirmuisesti paineita esimerkiksi median, pornon ja ikätovereiden taholta, joten ei ole ihme, että mielikuvat ”oikeanlaisesta” tai ”oikeankokoisesta” peniksestä voivat vääristyä. Tämä on hyvin harmillista, sillä penikseen liittyvät epävarmuudet saavat pojat ja miehet typistämään seksuaalisen potentiaalinsa vain tähän yhteen ominaisuuteen, jolla ei loppupeleissä ole läheskään niin suurta merkitystä kuin kuvitellaan.
Todellisuudessa peniksiä on valtavasti erilaisia niin muotonsa, pituutensa, paksuutensa, käyryytensä, suonikkuutensa kuin värinsä puolesta. Olipa penis millainen tahansa, se on hyvä omanlaisenaan, eikä niitä voi tai kannata arvottaa keskenään. Kokoa tai ulkonäköä olennaisempaa on, että penis toimii kuten on tarkoitettu, eli sen kautta voi virtsata, saada nautintoa ja erittää siemennestettä. Sen sijaan, että keskittyisit peniksesi kokoon, voit halutessasi pohtia esimerkiksi sitä, miltä peniksesi tuntuu ja millaisia tuntemuksia se sinulle tuottaa. Entä mitä muuta seksuaalisuutesi on kuin peniksesi?
Halutessasi voit lueskella, mitä Fressiksen asiantuntijat ovat vastanneet muille nuorille, jotka painiskelevat peniksen kokoon liittyvien kysymysten kanssa. Aiheesta saat lisätietoa myös artikkeleista Millainen on penis ja Mikä on hyvä peniksen koko.
