Moikka ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!
Ihan tarkkaa vastausta tuohon eroon tuntemuksista ”minua väsyttää” ja ”minua nukuttaa” en ehkä osaa antaa, mutta käyn seuraavassa läpi joitain pointteja, jotka liittyvät asiaan.
Kerroit, että sinulla tulee veltto olo esimerkiksi liikuntasuoritusten jälkeen tai jos ruokailusta on liian pitkä aika. Tällainen veltto olo voi liittyä usein siihen, että elimistön energiatasot ovat alhaalla ja keho tarvitsisi energiaa. Veltto olo korjaantuu tällöin usein siten, että saa ravintoa. Rankan liikuntasuorituksen jälkeen myös lepo voi tulla tarpeeseen.
Pohdit viestissäsi myös, että sinua usein väsyttää ennen puoltapäivää. Tämäkin voi liittyä siihen, että aamupalasta alkaa olla kulunut jo hetki ja keho kaipaa lisää energiaa eli toisin sanoen lounasta. Ehkäpä teet ennen puoltapäivää myös esimerkiksi opiskeluhommia tai töitä? Nämä ovat keskittymistä vaativia asioita, jotka vaativat kovaa työtä aivoilta. Keskittymistä vaativan asian jälkeen olo voi usein tuntua väsyneeltä tai nuutuneelta. Opiskelu- tai työhommia kannattaakin pyrkiä tauottamaan päivän aikana, jotta aivot saavat lepoa. Pitkäaikaista paikallaanoloa kannattaa myös tauottaa ja lähteä liikkumaan, jotta keho saa virkistystä ja vetreytystä.
Päivän aikana olo ei ehkä ole kuvaamallasi tavalla juuri sellainen, että meinaisit nukahtaa vaan päivän aikana ilmenevä väsymys on usein seurausta esimerkiksi energiatasojen vaihtelusta. Jos päivänaikainen väsymys olisi ihan jatkuvaa ja esimerkiksi tuntuu, että on vaikea saada asioita aikaiseksi kannattaa asiasta kuitenkin jutella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Joskus jatkuvan väsymyksen taustalla voi olla asioita, jotka tarvitsevat jonkinlaista tarkempaa tarkastelua tai hoitoa.
Viestissäsi pohdit myös nukahtamista ja nukkumaanmenon ajoittamista. Unta ja unentarvettamme säätelee kaksi mekanismia. Niistä ensimmäinen on aivojemme keskuskello. Sen avulla tiedostamme, missä kohden vuorokautta mennään. Keskuskello kertoo myös, koska olisi oikea aika käydä nukkumaan ja koska herätä. Toinen mekanismi on kertyvä unentarve. Se ikään kuin pakottaa lopulta nukahtamaan, vaikka keskuskello olisi sekaisin tai sen viestit yrittäisi jättää huomiotta.
Viestisi perusteella oletkin pyrkinyt selkeästi kuuntelemaan keskuskelloasi ja havainnoimaan, koska olisi sopiva aika käydä nukkumaan. Hieno juttu! Tästä huolimatta joskus käy kuitenkin niin, että nukahtaminen illalla voi olla vaikeaa. Nukahtamiseen vaikuttavat monet muutkin asiat, kuten nukkumisolosuhteet. Tarkistathan siis, että huoneessasi on sopiva lämpötila ja tarpeeksi pimeää nukkumiseen. Myös päivän aikana tapahtuva liikunta sekä säännöllinen ja monipuolinen ravitsemus ovat tärkeitä unta tukevia tekijöitä. Vaikka ennen nukkumaanmenoa olisi puuhaillut jotain rauhoittavaa, kuten kerrot tehneesikin, voi mieli kuitenkin käydä kierroksilla esimerkiksi stressaavien asioiden vuoksi. Jos mielessä pyörii paljon asioita ennen nukkumaanmenoa, kannattaa ne kirjata johonkin ylös, jotta asiat saisi pois mielestä. Joskus stressiä voi aiheuttaa sekin, että ajattelee jo ehkä etukäteen, ettei nukahtaminen onnistu. Lisätietoa aiheesta voit lukea Fressiksen artikkelista ja tietopankista.
Ajoittainen nukahtamisen vaikeus/unettomuus on ihan tavallista. Jos kaipaat vinkkejä unettomuuden omahoitoon, löydät niitä esimerkiksi täältä. Mikäli tilanne kuitenkin jatkuu pidempään, kannattaa asiasta keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Hei ja kiitos viestistäsi.
Kertomasi kuulostaa tosiaan siltä, että jokin poikkeama tulevassa päivässä – vaikka pienikin – aiheuttaa huolta tai hermoilua, ehkä epävarmuuttakin, ja tämä puolestaan voi johtaa levottomaan oloon nukkumaan mennessä ja uni ei tule. Tunnistatko levottomuutta tai hermoilua? Se voi olla myös hyvin huomaamatonta ja alitajuntaista.
Levottomuutta voi rauhoittaa erilaisilla konsteilla. Ensin olisi hyvä pyrkiä tunnistamaan, mikä tulevassa päivässä aiheuttaa stressiä. Esimerkiksi puhelinsoitossa voi huolettaa se, että muistaa ylipäänsä soittaa, tai osaako sanoa oikeat asiat. Tällaisessa tilanteessa voit varautua kirjaamalla jo etukäteen ylös asioita, joita haluat puhelussa kertoa, tai asettamalla muistutuksen aamulle, että et unohda soittoa. Tällainen ennakointi voi poistaa levottomuutta monissa muissakin tilanteissa.
Toisena konstina on ns. huolihetki. Eli hetki, jonka tietoisesti varaat mielessä pyöriville asioille ja jonka aikana kirjaat nämä asiat ylös. Silloin ne ovat pois mielen päältä ja niihin voi tarvittaessa palata aamulla. Hyvä uni rakastaa myös säännöllisyyttä. Esimerkiksi reissut pois kotoa sotkevat herkästi rutiineja ja samalla myös unta. Siksi reissuissakin olisi hyvä pyrkiä pitämään kiinni unta tukevista rutiineista, kuten säännöllisestä nukkumaanmenoajasta, tai iltarituaaleista, kuten puhelimen selailun lopettamisesta vähintään tuntia ennen nukkumaanmenoa.
Yllä mainittujen vinkkien lisäksi on olemassa monia muita vinkkejä, jotka tukevat ihan joka päiväistä unen tuloa, mutta joihin on hyvä kiinnittää erityistä huomiota silloin jos tiedät, että tulevina päivinä on asioita joiden pelkäät vaikuttavan uneen. Näitä konsteja löydät täältä. Kokeile rakentaa omat iltarituaalit näiden vinkkien pohjalta ja mikäli et huomaa muutosta muutamien viikkojen aikana, voi olla hyvä käydä juttelemassa asiasta vielä oman kunnan/oppilaitoksen/työterveyden terveydenhoitajan kanssa.
Levollista vuoden alkua!
Moikka!
On ihan normaalia, että joskus vaikka olisi kuinka väsynyt, tuntuu ettei kuitenkaan saa unta. Joskus tälle on vaikea löytää mitään sen kummempaa syytä. Nukahtamista voivat kuitenkin häiritä esimerkiksi mieltä painavat asiat. Itseä mietityttävistä asioista olisikin hyvä keskustella esimerkiksi vanhempien kanssa ennen nukkumaanmenoa, jotta ne eivät ainakaan häiritsisi unta. Joillakin saattaa auttaa myös asioiden kirjoittaminen ylös paperille. Myös esimerkiksi television katsominen tai puhelimen selaaminen voivat häiritä nukahtamista, joten laitteet kannattaa laittaa kiinni hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Muita vinkkejä hyvään uneen löydät Fressiksen tietopankista.
Mikäli vaikeudet nukkumisessa jatkuvat pidempään, on sen taustalla olevat syyt hyvä selvittää. Tilanteesta kannattaa kertoa ensiksi vaikka vanhemmille ja voitte sitten yhdessä olla yhteydessä esimerkiksi kouluterveydenhoitajaan.
Kivaa alkanutta vuotta!
Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!
Kuulostaapa ikävältä tilanteelta. Murrosiässä joskus ihan kasvuun ja kehitykseen liittyvät tekijät voivat vaikuttaa uneen. Mutta kuten arvelit, myös stressi voi olla nukahtamisvaikeuksien takana. Myös positiivinen stressi ja positiivisetkin ajatukset voivat joskus pitää hereillä. Tähän voisi auttaa, että juttelet ennen nukkumaan menoa vanhempiesi kanssa päivän asioista, niin positiivisista kuin stressaavista asioista, jotta saat ne pois mielen päältä 😊
Uni on erittäin tärkeää kasvun ja kehityksen kannalta. Lyhytaikaiset univaikeudet ovat kuitenkin tavallisia ja on ihan normaalia, jos nukahtaminen joskus viivästyy. Useimmiten muutamien huonosti nukuttujen öiden jälkeen uni tulee jo helpommin. Jos nukahtamisvaikeutesi toistuvat useina iltoina viikossa ja tilanne jatkuu pidempään, kannattaa sinun kertoa siitä vanhemmillesi ja voisitte olla yhteydessä kouluterveydenhoitajaan.
Tsemppiä, ja toivottavasti saat pian helpommin unen päästä kiinni!
Hei ja kiitos kysymyksestäsi! Päivät ovat usein täynnä kaikenlaista ja yö tulee aina yhtä nopeasti, vaikka kuinka yrittää päästä ajoissa nukkumaan. Siksi onkin tosi hyvä, että kiinnität huomiota, että saisit riittävästi unta ja lepoa.
Ensinnäkin nukahtamisen helpottamiseksi voi tehdä jo monta asiaa. Meillä jokaisella on oma sisäinen keskuskello ja jokaisella on oma yksilöllinen luontainen vuorokausirytmi. Sen vuoksi jotkut meistä ovat enemmän aamuvirkkuja tai jotkut kukkuvat helposti myöhään yöhön. Toki unen tarpeeseen vaikuttavat myös monet muut asiat. Mutta nukahtamisen helpottamiseksi hengästyttävä liikkuminen pari tuntia ennen nukkumaan menemistä voi jo auttaa. Myös iltaisin on hyvä rauhoittaa tekemisiään, esimerkiksi jättää puhelin syrjään, vähentää valaistusta ja puuhastella jotain rauhallista ennen nukkumaanmenoa. Joillekin toimii esimerkiksi kirjan lukeminen tai rauhallisen musiikin kuuntelu. Nukahtamista eivät edistä puhelimen selaaminen vuoteessa tai television katselu. Näyttöpäätteiden sininen valo enemmänkin virittää aivoja kuin rauhoittaa. Usein myös somesta ja televisiosta tulee kiinnostavia tai jännittäviä asioita, mitkä eivät auta kehoa ja mieltä rauhoittumaan.
Muutoin riittävän unen määrän turvaamiseksi auttavat tasapainoinen arkirytmi ja liikkuminen sekä monipuolinen ja säännöllinen ruokavalio. Kun arjessa on riittävästi lepoa, työtä/ opiskelua ja vapaa-aikaa, sujuvat arjen askareetkin paremmin. Nuorella yöunen tarve vaihtelee 8-10 tunnin välillä. Unen tarpeeseen vaikuttavat arjen fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät. Jos arjessa on paljon erilaisia kuormitustekijöitä, kuten esimerkiksi raskas fyysinen liikuntaharrastus, stressaava jakso koulussa ja kärhämää ystäväpiirissä, on unentarve myös usein suurempi.
Eli nukahtamisen helpottamiseksi ja riittävien yöunien takaamiseksi kannattaa huolehtia, että arjessa on sopivasti fyysistä rasitusta, riittävästi lepoa sekä riittävästi rentoa ja mielekästä tekemistä. Kun keho saa tarpeeksi monipuolista ravintoa ja kropan pistää liikkeelle ja hengailee kavereiden kanssa, niin myös uni maistuu paremmin.
Lisää vinkkejä riittävään uneen ja lepoon Fressiksen tietopankista.
