Moikka! Leivän päällä suositellaan käytettäväksi kasvirasvapohjaisia levitteitä, joissa on vähintään 60 % rasvaa, ja rasvasta vähintään 2/3 on pehmeää rasvaa, eli pehmeän rasvan osuus on 66 %. Tämä on helppo tarkistaa levitepurkin ravintosisältötaulukosta, mutta tunnistat tällaiset levitteet myös Sydänmerkistä. Elimistömme toiminnan kannalta on tärkeää saada riittävästi tyydyttymätöntä rasvaa, ja levitteet ovat tärkeitä tyydyttymättömän rasvan lähteitä. Lisätietoa levitteistä löydät esimerkiksi täältä.
Ingmariini ja Oivariini ovat maitorasvapohjaisia, eli sisältävät enemmän tyydyttynyttä rasvaa, jonka saanti kannattaa pitää minimissä. Runsas tyydyttyneen, eli kovan rasvan saanti lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä pitkällä aikavälillä. Myös juustoista ja lihatuotteista suositellaan valitsemaan vähärasvaisempia vaihtoehtoja, sillä niiden sisältämä rasva on kovaa rasvaa. Lisätietoa rasvoista löydät täältä. Makkaran sijaan voi välillä valita myös esimerkiksi kalkkunaleikkeleitä. Makkaroita ja muita lihajalosteita ei suositella syötäväksi ainakaan joka päivä, mieluiten vaikka vain 1-2 kertaa viikossa. Lihankäytöstä on palstalla kysellyt aiemmin muu muassa nimimerkit Oon 13v. ja Utelias – kannattaa käydä lukemassa vastaukset näihin kysymyksiin.
Ehdottaisin, että kokoaisit voileivän esimerkiksi seuraavalla tapaa: valitse ensinnäkin täysjyväruisleipä, jossa on runsaasti kuitua, eli vähintään 6 g / 100 g. Lisäksi kannattaa suosia leipiä, joissa suolan määrä ei ole kovin suuri, mieluusti ei ainakaan kovin paljon yli 1 g. Voitele leipä kasvirasvapohjaisella levitteellä, jossa on vähintään 60 % rasvaa. Käytä leivän päällä vähärasvaista juusto tai leikkelettä, tai ehkä vain jompaakumpaa? Lopuksi kasaa leivän päälle paljon kaikkia kasviksia – salaattia, kurkkua, tomaattia, paprikaa – mistä ikinä tykkäätkin!
Ja vielä yksi ajatus, välillä voi kokeilla perinteistä poikkeavaa lähestymistapaa voileipään. Levitteen, juuston ja leikkeleen voisi korvata esimerkiksi hummuksella, joka on maukasta ja sisältää proteiinia ja tyydyttymätöntä rasvaa. Lisäksi nykyään on kaupoista saatavilla paljonkin erilaisia muita papu- ja pähkinälevitteitä, joita kannattaa maistella!
Aurinkoista kevään jatkoa!
Kiitos kysymyksestäsi – hienoa kuulla, että haluaisit muuttaa koko perheenne ruokavaliota terveellisempään suuntaan!
Kerrot että teillä syödään lähes jokaisella aterialla lihaa. Punaista lihaa suositellaan käytettäväksi enintään 500 g viikossa eli käytännössä tämä tarkoittaa noin 3-5 annosta viikossa riippuen annoskoosta.
Punaisen lihan ja lihajalosteiden käytön on osoitettu lisäävän suolistosyövän riskiä. Lihan syöminen ei kuitenkaan tarkoita, että varmasti sairastuu syöpään, mutta riski on hieman suurempi. Lihan käytön vähentämiselle on kuitenkin myös muita perusteita, joista voisit keskustella vanhempiesi kanssa. Liha on hyvä proteiinin ja raudan lähde, mutta se sisältää kovaa rasvaa ja suolaa. Runsas suolan käyttö nostattaa verenpainetta ja kovan rasvan käytöllä on myös vaikutuksia sydämen terveydelle, sillä se nostaa kolesteroliarvoja. Voisitko ehkä kertoa vanhemmillesi myös näistä asioista?
Toinen hyvä syy vähentää lihan käyttöä on myös ilmastonäkökulma: lihatuotanto kuormittaa merkittävästi ympäristöä ja lisää ilmastonmuutosta. Voisiko tästä löytyä perusteluja vanhemmillesi?
Niin kuin sanoitkin, niin syömisen vältteleminen ei ole kovin kestävä ratkaisu. Ainakin kouluruokailun yhteydessä pystyt varmaankin valitsemaan kasvisruokaa lounaalle.
Miltä kuulostaisi ajatus, että esittäisit nämä perustelut vanhemmillesi (eli lihan käyttömäärän viikkosuositus, terveysvaikutukset sekä ilmastovaikutukset) ja ehdottaisit vanhemmillesi, että jatkossa söisitte liharuokaa vaikka muutaman kerran viikossa. Muina päivinä voisitte syödä esimerkiksi kala- ja kanaruokia ja ehkä joinain päivinä kasvisruokakin voisi olla vaihtoehto. Netistä löytyy valtavasti helppoja kasvisruokareseptejä. Jos ruoanlaitto tuntuu tylsältä, voit ehdottaa, että suosisitte Sydänmerkittyjä valmisruokia aina välillä – ne ovat parempi valinta terveyden kannalta ja helpottavat arkea.
Satunnaiset grillailut sopivat oikein hyvin ruokavalioon ja voihan sinne grilliinkin heittää kasviksia mukaan. Vinkkejä terveellisempään grillailuun löydät esimerkiksi täältä. Tärkeintä on ruokailutottumukset kokonaisuutena, satunnaisia erityisiä hetkiä ja grillijuhlia mahtuu terveelliseen ja monipuoliseen ruokavalioon oikein hyvin.
Lisätietoa aiheesta voit lukea esimerkiksi Fressiksen tietopankista sekä Syö hyvää-sivustolta. Sama aihe on mietityttänyt Fressiksessä myös nimimerkkejä Utelias ja Tyhmä minä.
Tsemppiä keskusteluihin ja ihanaa kesää!
Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!
Syöpä on hyvin monimutkainen sairaus, joka kehittyy pitkän ajan kuluessa. Yksittäisen päivän, viikon tai edes kuukauden syömisellä ei ole kovin paljon merkitystä kokonaisuuden kannalta. Sen sijaan se merkitsee, millaiset ruokailutottumukset pitkällä aikavälillä, vuosien tai kymmenien vuosien kuluessa on ja millainen ruokavalio on kokonaisuudessa.
Punaiseksi lihaksi luetaan siis naudan, porsaan sekä lampaan liha sekä näistä valmistetut lihajalosteet kuten leikkeleet, makkarat ja jauheliha. Tämän hetkisen tiedon mukaan voidaan sanoa, että lihajalosteiden ja punaisen lihan runsas käyttö lisää suolistosyövän riskiä. Punaiselle lihalle on annettu käyttösuositus enintään 500 g viikossa. On epätodennäköistä, että tuo 500 g edes olisi paljon ylittynyt listaamiesi ruokien määrässä.
Käytännössä tämä suositus tarkoittaa, ettei punaista lihaa suositella syötävän yli 3-5 annosta viikossa, riippuen annoskoosta. Voit siis ajatella, että muutama pääruokaa viikossa voi ihan hyvin sisältää punaista lihaa, eikä tämä lisää syövän riskiä. Punainen liha on hyvä raudan ja proteiinin lähde, mutta etenkin lihajalosteet sisältävät runsaasti suolaa ja kovaa rasvaa. Lihatuotteista kannattaakin valita mahdollisimman vähärasvaisia ja vähäsuolaisia tuotteita.
Lihan syöminen säännöllisesti ei ole tae syövän kehittymiselle eikä myöskään lihan syömättä jättäminen suojaa syövältä täysin varmasti – kyse on suuremmasta tai pienemmästä riskistä. Punaiseen lihaan ja lihavalmisteisiin kannattaa sekä terveyden että ympäristön näkökulmasta suhtautua satunnaisena erityisruokana. Lisää aiheesta myös täällä.
Mukavaa kevättä!
Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!
Punaiseksi lihaksi luetaan naudan, porsaan sekä lampaan liha sekä joskus myös riista ja hevosen liha. Lisäksi kaikki näistä valmistetut lihajalosteet, kuten leikkelet, makkarat ja jauheliha ovat punaista lihaa/prosessoituja lihajalosteita. Jauhelihaa voi toki valmistaa esimerkiksi broileristakin, eli jauheliha ei automaattisesti ole punaista lihaa.
Punaista lihaa suositellaan syötävän enintään 500 grammaa viikossa, mikä tarkoittaa viikkotasolla noin 3-5 annosta, riippuen toki annoskoosta. Punainen liha on hyvä raudan ja proteiinin lähde, mutta etenkin lihajalosteet sisältävät usein runsaasti suolaa ja kovaa rasvaa. Lihatuotteista kannattaakin valita mahdollisimman vähärasvaisia ja suolaisia tuotteita.
Kuten sanoit, laajoissa tutkimuksissa on osoitettu, että lihajalosteiden ja punaisen lihan runsas käyttö lisää suolistosyövän riskiä, eritoten paksusuolensyövän osalta. Tästä johtuen punaiselle lihalle onkin annettu käyttösuositus 500 g viikossa ja yleisesti ihmisiä neuvotaan vähentämään lihan syöntiä.
Lihan syöminen ei kuitenkaan tarkoita, että syöpää sairastuminen on taattua, vaan runsaasti lihaa syövillä on hieman suurempi todennäköisyys sairastua, kuin niillä, jotka eivät syö punasta lihaa yhtä paljon. Punaiseen lihaan ja lihavalmisteisiin kannattaa sekä terveyden, että ympäristön näkökulmasta suhtautua satunnaisena erityisruokana – lihaa ei tarvitse olla joka aterialla, vaan esimerkiksi muutama liha-ateria viikossa on hyvin suositusten puitteissa. Lisää aiheesta voit lukea halutessasi täältä.
Mukavaa alkanutta kevättä!
