Moikka! Leivän päällä suositellaan käytettäväksi kasvirasvapohjaisia levitteitä, joissa on vähintään 60 % rasvaa, ja rasvasta vähintään 2/3 on pehmeää rasvaa, eli pehmeän rasvan osuus on 66 %. Tämä on helppo tarkistaa levitepurkin ravintosisältötaulukosta, mutta tunnistat tällaiset levitteet myös Sydänmerkistä. Elimistömme toiminnan kannalta on tärkeää saada riittävästi tyydyttymätöntä rasvaa, ja levitteet ovat tärkeitä tyydyttymättömän rasvan lähteitä. Lisätietoa levitteistä löydät esimerkiksi täältä.
Ingmariini ja Oivariini ovat maitorasvapohjaisia, eli sisältävät enemmän tyydyttynyttä rasvaa, jonka saanti kannattaa pitää minimissä. Runsas tyydyttyneen, eli kovan rasvan saanti lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä pitkällä aikavälillä. Myös juustoista ja lihatuotteista suositellaan valitsemaan vähärasvaisempia vaihtoehtoja, sillä niiden sisältämä rasva on kovaa rasvaa. Lisätietoa rasvoista löydät täältä. Makkaran sijaan voi välillä valita myös esimerkiksi kalkkunaleikkeleitä. Makkaroita ja muita lihajalosteita ei suositella syötäväksi ainakaan joka päivä, mieluiten vaikka vain 1-2 kertaa viikossa. Lihankäytöstä on palstalla kysellyt aiemmin muu muassa nimimerkit Oon 13v. ja Utelias – kannattaa käydä lukemassa vastaukset näihin kysymyksiin.
Ehdottaisin, että kokoaisit voileivän esimerkiksi seuraavalla tapaa: valitse ensinnäkin täysjyväruisleipä, jossa on runsaasti kuitua, eli vähintään 6 g / 100 g. Lisäksi kannattaa suosia leipiä, joissa suolan määrä ei ole kovin suuri, mieluusti ei ainakaan kovin paljon yli 1 g. Voitele leipä kasvirasvapohjaisella levitteellä, jossa on vähintään 60 % rasvaa. Käytä leivän päällä vähärasvaista juusto tai leikkelettä, tai ehkä vain jompaakumpaa? Lopuksi kasaa leivän päälle paljon kaikkia kasviksia – salaattia, kurkkua, tomaattia, paprikaa – mistä ikinä tykkäätkin!
Ja vielä yksi ajatus, välillä voi kokeilla perinteistä poikkeavaa lähestymistapaa voileipään. Levitteen, juuston ja leikkeleen voisi korvata esimerkiksi hummuksella, joka on maukasta ja sisältää proteiinia ja tyydyttymätöntä rasvaa. Lisäksi nykyään on kaupoista saatavilla paljonkin erilaisia muita papu- ja pähkinälevitteitä, joita kannattaa maistella!
Aurinkoista kevään jatkoa!
Hei ja kiitos kysymyksestäsi!
Erilaisten nuudeleiden ravitsemuksellisessa sisällössä on eroja, mutta pääsääntöisesti ne eivät sisällä kovin paljon ravintoaineita. Niissä on vain vähän meille tarpeellista proteiinia, pehmeää rasvaa tai vitamiineja ja kivennäisaineita, ja ne koostuvat pääosin nopeista hiilihydraateista ja ovat myös aika runsassuolaisia. Jos tykkäät syödä nuudeleita melko usein, niin kannattaa valita täysjyvänuudelit, koska niissä on huomattavasti enemmän kuitua, kuin vehnänuudeleissa, jotka eivät ole täysjyvää. Lisäksi täysjyvänuudeleissa on vähemmän suolaa.
Kuten kirjoitatkin, on oikein hyvä idea täydentää nuudeliannosta soijarouheella, joka tuo ruokaan proteiinia, sekä kasviksilla, joista saat muita tärkeitä ravintoaineita. Jos siis kokoat ruoka-annoksen täysjyvänuudeleita, sekä mainitsemistasi muista lisukkeista, niin en pidä sitä kovin epäterveellisenä ja kyllä sen tyyppisen ruoka-annoksen voi ihan hyvin syödä vaikka 2–3 kertaa viikossa. Vielä terveellisemmäksi sen saat, kun et lisää annokseen ylimääräistä suolaa ja tuot makuja vaikka muilla mausteilla, kuten yrteillä. Nuudelipussien mukana tulevat mausteseokset ovat usein kovin runsassuolaisia.
Hyvä periaate on, että terveelliseen ruokavalioon mahtuu ihan kaikenlaisia ruokia, kohtuullisissa määrin. Olet ehkä aiemmin jo kuullut suomalaisista ravitsemussuosituksista tutusta ruokakolmiosta, jossa esitellään eri ruokia ja sitä, missä suhteessa niitä olisi hyvä syödä. Ruokakolmion toisella askelmalla ovat täysjyväviljatuotteet, jotka ovat heti kasvisten ja hedelmien jälkeen terveellisen ruokavalion pohja. Avainsana kaikessa on kuitenkin monipuolisuus. Kolmion ylimmässä kerroksessa ovat ”sattumat”, joita ruokavaliossa voi olla satunnaisesti. On siis ihan ok silloin tällöin syödä ”mitä sattuu”, kunhan ruokavalion perustan muodostavat kasvikset, hedelmät ja täysjyväviljat. J Kannattaa lukea myös Fressiksen juttu tästä aiheesta!
Kivaa kevään jatkoa!
Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!
Viittaat varmaankin vanhoilla uutisilla siihen, kun joitakin vuosia sitten uutisissa oli kohua jogurtin sisältämästä asetaldehydistä. Asetaldehydi on elintarviketeollisuudessa yleisesti käytössä oleva aromiaine, jota löytyy luontaisesti myös esimerkiksi omenasta. Jogurtin asetaldehydipitoisuus on hyvin matala, pienempi kuin vaikkapa juuri omenassa.
Asetaldehydi on karsinogeeninen aine. Karsinogeenit ovat aineita, jotka altistavat syövälle, mutta monissa tavanomaisissa ja yleisesti käytössä olevissa ruoka-aineissa esiintyy ihan luontaisestikin pieniä määriä karsinogeenisiä aineita. Niiden, kuten jogurtinkin, normaali syöminen on ihan turvallista eikä lisää syövän riskiä, eli voit siis syödä jogurttia huoletta. Haitallisen aineen pitoisuus ja käytön runsaus ratkaisevat sen, onko jokin ruoka terveydelle vaarallista. Ihmisellä on myös luontaisia puolustusmekanismeja tällaisia aineita vastaan.
Jogurtin terveysvaikutuksia on tutkittu runsaasti ja laajoissa tutkimuksissa on todettu, että jogurtti voi itse asiassa vähentää elintapoihin liittyvän ruokatorvensyövän riskiä. Maailman syöpätutkimussäätiön analyyseissa jogurttia ei ole liitetty kohonneeseen syövän riskiin. Sen sijaan jogurtilla on monia hyviä terveysvaikutuksia. Jogurtin säännöllinen syöminen liittyy muun muassa pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin.
Syövän kehittyminen on kuitenkin varsin monimutkainen prosessi ja yksittäisillä ruoilla ei ole juuri merkitystä sen kehittymiselle. Sen sijaan se merkitsee, millaiset ruokailutottumukset ovat pitkällä aikavälillä ja millainen ruokavalio on kokonaisuudessaan. Säännöllinen ja monipuolinen ruokavalio, joka sisältää runsaasti kuitua ja kasviksia, on paras tapa pienentää syövän riskiä.
Mukavaa kevättä!
