stressi

Moikka ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä.

Mieltä voi ajatella vähän kuin ilmapallona. Jos ilmapallo täyttyy stressistä ja huolista, ei sinne mahdu samalla tavalla tietoa kuin tyhjään mieleen, eli asioita voi tällöin unohtua. Siksi välillä on tärkeä tyhjentää ilmat, eli päästää huolet ulos, jotta tilalle mahtuu muuta – myös niitä hyviä ajatuksia.

Mikäli stressi jatkuu pitkään, voi sillä olla vaikutusta niin fyysiseen (mm. vatsakipu, päänsärky) kuin psyykkiseenkin (mm. ahdistuneisuus, levottomuus) terveyteen. Voimakas, tai pitkäkestoinen stressi voi aiheuttaa myös muistiongelmia, mutta ne ovat ohimeneviä ja muisti palaa normaaliksi, kun stressi helpottaa. Nuoruudessa tapahtuu kuitenkin paljon kehitystehtäviä, jolloin kehon ja mielen voimavaroja tarvitaan kasvuun ja kehitykseen. Pitkäkestoisella tai hyvin voimakkaalla stressillä voi siis olla vaikutuksia kehitykseen. Omista murrosikään ja kehoon liittyvistä huolista onkin tärkeä päästä puhumaan, jotta huolet eivät kasva omassa päässä liian isoiksi.

Hienoa että isoimmat huolet ovat jo takana ja mikäli huolet olisivat vaikuttaneet sinuun pitkäkestoisemmin, olisit sen varmasti huomannut. Jos jokin vielä alkaa huolettaa, niin käy juttelemassa asioista nimettömässä chatissa aikuisen kanssa. Hienoa että kirjoitit tänne, sillä tärkeintä on että huolten kanssa ei jää yksin. Toivon sinulle huoletonta loppuvuotta!

Moikka P, ja kiitos kysymyksestäsi!

Kerroit, että sinua on sattunut rintaan kaksi päivää putkeen. Ymmärrän hyvin, että rintakipu on pelottava asia ja saa ajattelemaan vakavia sairauksia. Siksi onkin tosi hyvä, että laitoit meille viestiä ❤ Rintakipu tai ahdistava tunne rinnassa saattaa ikäiselläsi johtua tosi usein psyykkisistä syistä, esimerkiksi ahdistuksesta, masennuksesta tai paniikkihäiriöstä. Jo pelkästään sairauden pelko voi aiheuttaa kipua ja puristavaa tunnetta rinnassa. Luulen, että tämän tyyppisistä asioista voisi olla sinun kohdallasi kyse, sillä kerroit että tunne pahenee, kun sitä ajattelee, ja loppuu kun on muuta tekemistä. Mikäli rintakipu johtuu ahdistuksesta ja stressistä, tilanteessa ei ole mitään vaarallista: se johtuu kehon reaktiosta stressaavaan tilanteeseen, eikä ole merkki mistään sairaudesta.

Sinuna pohtisinkin nyt, onko elämässäsi jotain stressiä tai murheenaihetta, mikä olisi voinut käynnistää rintakivun? Se voi olla jotain ihan pientä, tai suurempaa. Joskus jo pelkkä puhuminen jollekin turvalliselle henkilölle auttaa lievittämään ahdistusta. Voi olla, että oletkin jo puhunut asiasta jonkun kanssa ja oireet ovat toivottavasti myös loppuneet. Tai kenties tämä vastaus tuo mielenrauhaa ja oireet helpottavat. Jos et kuitenkaan ole puhunut asiasta vielä kenenkään luotettavan aikuisen kanssa, haluan rohkaista sinua siihen. Voit myös jutella asiasta nimettömästi lasten ja nuorten chat-palveluissa, jotka löydät Netarista.

Jos rintakipu ja puristava tunne ei ole vielä mennyt ohi, kun luet tätä viestiä, kannattaa siihen kysyä vielä myös lääkärin tai hoitajan arviota. Hoitajat ja lääkärit osaavat sulkea pois mahdolliset muut syyt kivulle. Ota siis rohkeasti yhteyttä asiasta oman alueesi terveysasemaan.

Hyvinvoinnista huolehtiminen ja stressin tai ahdistuksen hallinta on tärkeää ihan kaikille. Pidäthän itsestäsi hyvää huolta ja huomioi, että hyvinvoinnin peruspilarit eli riittävä uni, säännöllinen syöminen ja liikunta ovat arjessasi kunnossa. Ne auttavat hallitsemaan stressiä ja ahdistusta. Myös mieluisat harrastukset, luovuus ja hauskanpito sekä läheisten ihmisten kanssa vietetty aika rentouttavat ja saavat ajatukset pois ahdistavista asioista. Vaali siis näitä, sillä niin kuin kuvasitkin, kipu helpottaa, kun keskittyy johonkin ihan muuhun. Lisäksi lepohetket ja joutenolokin silloin tällöin ovat todella tärkeitä, koska mieli ja keho tarvitsevat lepotaukoja arjen kiireen keskellä.

Lisää tietoa mielen hyvinvoinnista löydät esimerkiksi Nuorten mielenterveystalon sivuilta. Sieltä löytyy myös harjoituksia stressin lievittämiseen ja voimavarojen ylläpitämiseen sekä tietoa esimerkiksi luonnon hyvinvointivaikutuksista.

Kivaa ja rentouttavaa kesää sinulle!

Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!

Keho ja mieli ovat yhteydessä toisiinsa, eli se miten mieli voi, voi näkyä kehossa ja toisinpäin. Kehon reaktiot ovat yksilöllisiä, mutta stressi ja usein siihen liittyvä ahdistus voivat näyttäytyä esimerkiksi lihasjännityksenä, päänsärkynä tai vatsan oireiluna. Joillain hengitys voi muuttua pinnalliseksi ja on olo, ettei henki kulje. Sydän voi sykkiä normaalia nopeammin ja olo olla levoton. Pidempään jatkuva stressi voi aiheuttaa niin sanotun stressivatsan, sillä stressillä on yhteys suolen toimintaan ja kipuärsytysten aistimuksiin. Vatsa voi siis reagoida monin tavoin, kuten turvotuksella, mahakipuna tai jopa ärtyneen suolen oireyhtymänä.

Ohimenevinä ahdistus ja stressi kuuluvat lähes jokaisen elämään ja ovat luonnollisia reaktiota elämän haastaviin tilanteisiin. Pitkäkestoisena niihin on kuitenkin syytä puuttua ihan tietoisesti. Joskus oma-apuna riittää, kun tunnistaa ne ja siten pyrkii vähentämään stressin ja ahdistuksen aiheuttavia tilanteita. Apua voi saada myös erilaisista hengitys- ja rentoutusharjoituksista, sekä tarkastelemalla omia ajatusmalleja erilaisten omahoito-ohjelmien kautta.

Nopein apukeino sellaisessa hetkessä, kun tuntuu, että ahdistus alkaa nousta pintaan, on keskittyä hengitykseen. Nyrkkisääntö on, että hengittää ulos pidempään kuin sisään. Eli laskien esimerkiksi neljään sisään hengittäessä (nenän kautta) ja ulos hengittäessä kuuteen (suun kautta), ja toistaa tämän muutamia kertoja. Tärkeää on, että hengityksen rytmi on itselle sopiva, eli ei pakotettu. Hengitys rentouttaa mielen lisäksi usein myös lihaksia ja siten vaikuttaa myös kehon vointiin.

Jos ahdistus tai stressi on pitkäkestoista ja nämä vinkit eivät tunnu auttavan, on asiasta syytä jutella terveydenhuollossa, jotta tilanteet eivät turhaan pitkity tai aiheuta riskiä mielenterveyden häiriöihin sairastumiseen.

Levollista ja keveää kevään jatkoa sinulle!

Hei ja kiitos tärkeästä viestistäsi.

Viestissäsi nousee esiin monta asiaa, joista jokainen voisi jo yksinäänkin aiheuttaa pahaa oloa, ja yhdessä ne muodostavat kuorman, joka on ymmärrettävästi raskas kantaa. Omien huolten kertominen tutuille voi olla joskus tosi vaikeaa. On kuitenkin tärkeä, että omista tunteista ja pahasta olosta pääsee puhumaan jollekin. Oman pään sisällä asioiden pyörittely saattaa ylläpitää pahaa oloa, kun taas toinen ihminen voi tuoda uutta näkökulmaa. Huolien kertominen myös keventää oloa, kun koko taakka ei ole enää vain omilla hartioilla.

Jos tutulle puhuminen tuntuu vaikealta, tai sinulla ei ole luotettavaa henkilöä, kelle jutella, voit käydä puhumassa nuorille tarkoitetuissa chateissa. Chatissa voit jutella nimettömänä aikuisen kanssa, eikä sinun tarvitse osata kertoa yhtään enempää kuin viestissäsi kerroit. Chatin kautta voit saada jo suoraan helpotusta omaan oloon, tai halutessasi myös rohkaisua ja tukea siihen, että uskaltaisit tarvittaessa kertoa asioista myös kasvokkain sinulle tärkeille ihmisille. Erilaisia chatteja löydät Netarista.

Chatissa käymisen lisäksi tärkeä asia, johon olisi hyvä kiinnittää huomiota on uni. Väsyneenä oma ajattelu kapeutuu, olo voi tuntua toivottomalta ja on vaikea keskittyä. Kaikki tämä vaikuttaa mielialaan ja myös esimerkiksi mainitsemaasi stressiin. Väsyneenä pienetkin harmittavat asiat tuntuvat suuremmilta kuin ovatkaan ja pahan olon kuorma vain kasvaa. Kerrotkin että et saa nukuttua. Viestistäsi ei käy ilmi, onko sinulla vaikeuksia nukahtaa vai onko unesi esimerkiksi katkonaista tai ovatko uneen liittyvät haasteet vielä jotain muuta.

On luonnollista, että silloin ei saa nukuttua, kun on paljon huolia tai stressiä. Joillain auttaa, että pitää huolihetken ennen nukkumaan menoa. Se on hetki, jonka tietoisesti varaat mielessä pyöriville asioille ja jonka aikana kirjaat nämä asiat ylös. Silloin saat ne edes hetkeksi pois mielen päältä ja voit tarvittaessa palata niihin aamulla. Muita uneen ja nukkumiseen liittyviä vinkkejä voit lukea täältä ja lähteä kokeilemaan saisitko niiden avulla paremmin unesta kiinni.

Se, että kirjoitit meille, on tärkeä merkki siitä, että haluat voida paremmin. Muista, että harva asia auttaa hetkessä, joten chatissakin kannattaa käydä kokeilemassa uudelleen, jos ei heti tunnu, että sait tarvitsemaasi apua. Toivottavasti tilanteesi lähtee helpottamaan kuitenkin mahdollisimman pian <3

Rohkeutta ja mukavaa kevään alkua sinulle!

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!

Oletkin jo hienosti itse pohtinut tilannettasi. On hyvä, että olet alkanut kiinnittää huomiota syömiseesi, vaikka ateriarytmisi kuulostaakin oikein hyvältä. Sen lisäksi, että syöminen säännöllisesti on hyvä asia, olisi hyvä kiinnittää huomioita myös siihen mitä ja miten syö. Syöminen voi parhaimmillaan olla ihana kiireetön hetki rentoutua ravitsevan ruuan ääressä.

Muistin reistailu tai unohtelu tuntuu meistä usein jännittävältä, jopa pelottavalta. Joskus kyse voi toki olla muistisairaudesta, mutta usein taustalla muistisairauden sijaan on stressiä, univaikeuksia tai keskittymiskyvyn ongelmia. Kun näitä osa-alueita pohditaan ja lähdetään parantamaan myös muistaminen voi helpottua. Kerrot, että ongelmia on ollut nimenomaan tämän yksittäisen asian muistamisessa. Voitkin pohtia, oletko huolissasi muististasi muutenkin? Jos et erityisesti ole, kehottaisin sinua näin alkuun kiinnittämään enemmän huomioita ruokailuhetkiisi.

Joskus käy tosiaan niin, että teemme arjessa totuttuja asioita täysin rutiininomaisesti, emmekä edes enää kiinnitä huomiota tekemiseemme. Toki voi myös olla, että esimerkiksi keskittymiskyvyssä onkin ongelmia. Kehottaisin sinua keskittymään viikon ajan syömiseesi erityisellä tarkkuudella ja miettimään mitä haluaisin syödä, mikä tekisi minulle hyvää ja miten saisin ruokailuhetkestä tiedostavan ja rauhallisen. Kun keskityt hetkeen, voi olla, että huomaat illalla muistavasi sen paremmin. Jos näin ei käy, voisit ehkä myös koittaa kirjoittaa ylös mitä syöt ja katsoa, muistatko syömisesi, kun luet ne paperilta? Lisäksi tietysti on hyvä rauhoittaa ruokailu muulta tekemiseltä – edes puhelimen näpyttelyltä tai television katselulta. 😊

Jos kuitenkin koet, että olet kokonaisvaltaisemmin huolissasi muististasi tai olet herännyt huomaamaan, että sinulla saattaisikin olla paljon stressiä ja mieltä kuormittavia asioita meneillään, kehottaisin sinua keskustelemaan asiasta terveydenhuollon ammattilaisten tai muun luotettavan aikuisen kanssa. Asiat yleensä alkavat helpottaa, kun niitä uskaltaa ottaa puheeksi <3

Rauhaa ruokailuhetkiisi ja mielellesi <3

Moi ja kiitos viestistäsi!

Olit huolissasi siitä, ettet kykene itkemään. Oletko kyennyt ennen? Onko tilanteessa tapahtunut muutos? Jokainen ilmaisee tunteitaan eri tavoin, eikä itkeminen ole mikään ainoa oikea tapa. Mutta jos itkeminen on aiemmin ollut tuttu tapa purkaa tunteita ja nyt itkua ei enää tule, on asiasta hyvä jutella. Masennus on yleinen sairaus, joka näkyy mm. mielialassa ja toimintakyvyssä. Lievää masennusta sairastavalla arki usein sujuu, vaikka se vaatiikin enemmän ponnistelua. Masennus ei ole myöskään aina pelkkää synkkyyttä, vaan myös sosiaalinen, iloinen ja reipas ihminen voi olla masentunut. Masennuksen keskeinen oire on kuitenkin mielialan ja mielihyvän kokemisen lasku, joka jatkuu pidempään. Voit lukea lisää masennuksesta täältä.

Se, onko kyse masennuksesta, vai jostain muusta, ei ole ehkä tärkeintä, vaan se, miten tilanne vaikuttaa sinun oloosi. Omasta olosta ja huolista kannattaa jutella hyvin matalalla kynnyksellä esim. kouluterveydenhoitajan kanssa, jos kotona juttelu ei tunnu hyvältä. Yksin ei kannata pyöritellä, silloin asiat usein paisuvat. Jos et tiedä kenen puoleen kääntyä, käy juttelemassa nimettömänä aikuisen kanssa esim. Sekasin-chatissa. Joskus myös muiden nuorten kanssa juttelu voi auttaa. Sekasin-Discordissa voit jutella nimettömänä ja peilata ajatuksiasi muiden kanssa.

Kerroit myös, että stressaat ulkonäköäsi. Vanhemmilla on tapana joskus puuttua vähän liikaakin nuorten elämään, etenkin siinä vaiheessa, kun nuoret alkavat aikuistua ja irtaantua. Äitisi kommentit kannattaa sivuuttaa, hänelle voi sanoa, että ne eivät tunnu sinusta mukavilta. Jos mielessä on muita murheita, niin silloin pienemmätkin asiat voivat alkaa tuntua isommilta kuin ovatkaan. Silloin kannattaa koittaa suodattaa ikävää oloa tuovat asiat ja keskittyä sellaisiin asioihin, tai ihmisten seuraan, jotka saavat oloa paremmaksi.

Vapaa-ajan viettämisessä pelien ääressä ei ole mitään vikaa, etenkin jos koet pelien tarjoavan onnistumisen tunteita. Kunhan pelien ohella jää energiaa muuhun, kuten koulunkäyntiin ja ihmissuhteiden ylläpitoon, ja arkeen kuuluu myös jonkin verran liikuntaa, ei asiasta tarvitse huolestua. Pelaaminen on ihan yhtä hyvä harrastus, kuin mikä tahansa muukin. On tärkeää, että elämässä on hyvää mieltä tuovia asioita, joten jos pelaaminen on sinulle sellainen, on siitä hyvä pitää kiinni. Älä epäröi hakea lisää tukea pohdintoihisi, jos siltä tuntuu, ja jotta voit keskittyä elämässä hyvää tuoviin asioihin!

Tsemppiä syksyyn!

Hei ja kiitos viestistäsi!

Pohdit ilmeisesti syitä kuvailemillesi oireille. Jatkuva levottomuus ja unen puute voivat olla merkkejä stressistä. Stressi voi vaikuttaa ruokahaluun ja yksi stressin aiheuttamista fyysisistä oireista on hikoilu. Minkälainen sinun tilanteesi on, koetko että sinulla on stressiä tai huolia?

Hikoilu on kuitenkin myös ihan täysin normaali ilmiö, ja jotkut hikoilevat luonnostaan enemmän kuin toiset. Jatkuva nälkä voi myös johtua yksinkertaisesti siitä, että säännöllinenkin ruoka on yksipuolista tai ravintoköyhää. Syöthän monipuolisesti, terveellisesti ja riittävästi?

On hankala arvioida tilannettasi tietämättä arjestasi, elintavoistasi tai terveydentilastasi enempää. Jatkuva levottomuus ja huono nukkuminen ovat kuitenkin asioita, jotka on syytä selvittää. Jos olet koululainen tai opiskelija, kouluterveydenhuollosta saat helpoiten tukea.

Voisit tutustua myös Sekasin-chattiin. Siellä voit keskustella mieltäsi askarruttavasta kysymyksistä tai aiheista nimettömänä ja luottamuksellisesti. Chatissa päivystävät järjestöjen ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset, jotka välittävät sinusta ja siitä mitä sinulle kuuluu.

Tsemppiä loppusyksyyn!

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Yhdistelmäehkäisytablettien ehkäisyteho oikein käytettynä on erinomainen. Kuten lääketieteessä yleensäkin, ei mikään ole kuitenkaan 100% varmaa. Toisin sanoen, ei ole täysin poissuljettua, että olisit raskaana, mutta todennäköisyys on minimaalinen. Todennäköisempää on todella, että oireet johtuvat kuvaamastasi työstressistä. Jos asia mietityttää ja sinulla on raskausoireita (pahoinvointi, rintojen turpoaminen jne.), kannattaa tehdä raskaustesti.

Aurinkoista kevättä!