syöminen

Moi!

Kiitos viestistäsi, tosi hyvä kun olit meihin yhteydessä. Mietit onko ok, jos murrosiässä oleva normaalipainoinen nuori alkaa laihduttaa. Vastaukseni tähän on selkeä; en suosittele laihduttamista. Murrosikä on ajanjakso, jolloin keho ja mieli käy läpi monia muutoksia, jotka voivat tuntua hämmentäviltä. Erityisesti tytöillä murrosikään liittyy myös rasvakudoksen määrän lisääntyminen. Keho muuttuu tytöstä naiseksi, mikä johtuu hormonitoiminnan muutoksista. On tärkeä muistaa, että jokaisen keho on erilainen ja kasvaa omaan tahtiinsa. Mielen muutoksilla tarkoitan sitä, että moni nuori pohtii tuossa iässä omaa kehoaan ja saattaa vertailla itseään muihin. Tämä vertailu puolestaan johtuu aivojen kehityksestä ja on siis osa murrosiän kehitystä.

Kerrot havainnostasi, että pituuskasvusi on ehkä hidastunut. On hyvin mahdollista, että murrosikään liittyvä pituuskasvupyrähdys eli nopean kasvun vaihe on sinulla vähitellen jo tasaantumassa. Se on täysin normaalia. Jos pituuskasvun eteneminen mietityttää sinua, voit halutessasi käydä kouluterkkarilla mittaamassa pituutesi. Heillä on usein vastaanotto ilman ajanvarausta. Terveydenhoitajan kanssa voi myös jutella tasapainoisista ruokailutottumuksista. Yleisesti ajatellaan, että herkut ovat sopivissa määrin osa tasapainoista ruokailua, eikä niistä ole syytä kokonaan luopua. Terveydenhoidon ammattilaisen antama ohjaus auttaa varmistamaan, että saat esimerkiksi vastustuskykysi, jaksamisesi ja luustosi kehityksen kannalta riittävästi ravitsevaa ja monipuolista ruokaa.

Laihduttamisen sijaan kannustan sinua keskittymään hyvää oloa ja jaksamista ylläpitäviin asioihin. Ehkä harrastat jotakin, haluat panostaa hyviin yöuniin tai nautit kauniista kevätpäivistä kaverin kanssa ulkoillen ja liikkuen? Kaikki tuollaiset pienet asiat lisäävät itsevarmuutta, auttavat voimaan hyvin ja nauttimaan elämästä ilman kehoon liittyvää murehtimista. On hyvä muistaa, että olet vielä nuori ja murrosiän kehitysvaiheesi myötä alat vähitellen opetella huolehtimaan hyvinvoinnistasi. Pikkuhiljaa opit tunnistamaan, mikä saa juuri sinut tuntemaan olosi hyväksi.

Toivon, että tämä vastaus auttoi sinua ymmärtämään hieman paremmin murrosikään liittyviä erityisiä muutoksia ja sen myötä hyväksyisit itsesi juuri sellaisena kuin olet

Hei,

Kiitos viestistäsi. Olet rohkea, kun kirjoitit haastavasta tilanteestasi. On ikävä kuulla, että syömiseen liittyvät ajatukset ja tunteet ovat sinulle vaikeita, etkä ole saanut syötyä.

Nyt olisi tärkeää, että et jää yksin huoliesi kanssa, vaan kerrot peloistasi, jollekin luotettavalle aikuiselle. Ehkä kouluterveydenhoitajalle tai huoltajallesi? Uskon, että voit oikeanlaisella tuella löytää uusia tapoja ja ajattelumalleja, joiden avulla voi jatkossa syödä normaalisti ja oppia nauttimaan ruoasta ilman huolta lihomisesta. Ehkä tiedätkin, että pitkittyneellä vajaalla ravitsemuksella on useita terveyttäsi ja muuta elämääsi heikentäviä vaikutuksia.

Kirjoitat viestissäsi, että haluaisit syödä normaalisti. Oma motivaatio on upea ja usein se tärkein lähtökohta syömishaasteista toipumiselle. Uskon vahvasti, että tilanteesi helpottuu pikkuhiljaa, kunhan vain saat riittävästi tukea. Jos haluat ja voimavarasi riittävät, suosittelen vähintäänkin tutustumaan tähän Mielenterveystalon syömisongelmien omahoito-ohjelmaan.

Tähän loppuun haluan vielä sanoa, että toivon vilpittömästi, että voit pian jo paremmin ja otat vastaan sinulle tarjottua tukea. Olet vielä nuori ja sinulla on elämä elettävänä!

Tsemppiä ja valoisaa kevään alkua!

Moikka! Kiitos kysymyksestäsi. Millaiseksi koet suhtautumisesi ruokaan noin muuten? Mikä yhdessä ruokailussa on sinusta kaikista vaikeinta? Tuntuuko sinusta epämiellyttävältä, että muut näkevät, kun syöt? Entä jos olette esimerkiksi viettämässä iltaa kavereiden kanssa, ja teillä on jotain naposteltavia, niin syötkö tällaisissa tilanteissa lainkaan mitään?

Kuulostaa siltä, että olet tottunut syömään rauhassa ja ruokaan keskittyen, ja siksi sosiaaliset ruokailutilanteet ovat sinulle haasteellisia. Taustalla voi toki olla myös sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Yksi melko tavallinen sosiaalisten tilanteiden pelon muoto on pelko syödä niin, että muita ihmisiä paikalla. Toki asiaa on vaikea arvioida tämän tarkemmin näin sähköpostin välityksellä.

Mitä mieltä olet, voisiko syömistä harjoitella perheenjäsenen kanssa menemällä julkiseen paikkaan syömään? Tällöin voisi selvitä, onko kyse siitä, että muut näkevät, vai enemmän siitä että perheenjäsenen kanssa on ok olla hiljaa, koska olette niin aina ruokaillessa toimineet. Entä olisiko ystävillesi mahdollista sanoa kevyesti se, että olet tottunut syömään hiljaisuudessa, ja että haluat syödä rauhassa ja vasta sitten jutella? Tällöin asia olisi sanottu ääneen, eikä sitä tarvitsisi silloin samalla lailla jännittää. Joka tapauksessa olisi hyvä, että saisit olla tällaisissa tilanteissa luontevasti oma itsesi, ja syödä keskustelematta muiden kanssa, jos niin haluat.

Näkisin, että olisi hyvä, jos pääsisit keskustelemaan tästä aiheesta vielä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, mieluiten ehkäpä psykologin. Vaihtoehtoisesti voit olla yhteydessä myös Syömishäiriöliittoon. Syömishäiriöliitto tarjoaa keskusteluapua kaikille, joita askarruttavat ruokaan ja syömiseen liittyvät asiat. Tukea pohdintoihisi voit saada myös esimerkiksi Mieli ry:n chat-palveluista.

Sosiaalisuus liittyy vahvasti ruokailuun monissa tilanteissa, ja kuten kerrotkin, niin pidemmän päälle ruokailutilanteiden välttely ei varmastikaan tule onnistumaan, tai voi johtaa eristäytymiseen. Siksi olisi hyvä löytää keinoja syömisen sujumiseen muiden ihmisten seurassa – parhaimmillaan yhdessä syöminen on nautinnollista ja mukavaa!

Heippa!

Ruoansulatuksen kannalta siitä ei ole haittaa, ettei aterialla juo ruokajuomaa. Suolisto ei voi tästä tukkeutua, sillä ruoansulatusentsyymit niin mahalaukussa kuin ohutsuolessa pilkkovat syömämme ruoan hyvin tehokkaasti pieniksi osasiksi niin, että ravintoaineet pääsevät imeytymään. Tähän ei tarvita erikseen nestettä, vaan pilkkoutumisprosessi kyllä toimii joka tapauksessa. Eli päivittäisen nestetarpeen voi täyttää kyllä aterioiden välilläkin.

Juomista aterian yhteydessä kuitenkin puoltaa suun ja hampaiden terveys. Makeat ja happamat juomat aikaansaavat happohyökkäyksen suussa, mikä vaurioittaa hampaiden kiillettä. Jos aterioiden välissä juo usein, niin happohyökkäyksiä tulee enemmän ja samoin hampaat kuormittuvat enemmän, mikä altistaa reikiintymiselle. Vesi ei saa aikaan happohyökkäystä, eli sitä voi juoda huoletta aterioiden välissäkin.

Kannattaa lukea vielä lisätietoa artikkelistamme liittyen suun terveyteen ja ruokailuun, jos aihe kiinnostaa enemmänkin.

Hei!

Kuulostaa siltä, että suhtautumisesi ruokaan ja syömiseen on oikein hyvällä pohjalla – satunnainen herkuttelu esimerkiksi juuri kuvaamallasi tavalla muutaman kerran viikossa on varmasti sopiva määrä. Terveellinen ruokavalio voi sisältää ihan kaikenlaisia ruoka-aineita, myös voita, mutta määrä ratkaisee. Yleispätevä neuvo on, että jos ruokavaliosta 80 % on terveellistä ja monipuolista ruokaa, niin lopuilla 20 %:lla ei ole niin paljon väliä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi pari kertaa viikossa voi ihan hyvällä omalla tunnolla herkutella ruisleivällä, jonka päällä on voita, kunhan pääasiallinen rasva on mieluiten margariini tai öljy, joista saa myös elimistölle välttämättömiä rasvahappoja.

Ruokakolmio antaa raamit sille, miten usein ja kuinka paljon mitäkin eri ruoka-aineita monipuoliseen ja terveelliseen ruokavalioon sopii. Pohjalla ovat kasvikset ja hedelmät, sen jälkeen täysjyvävilja, kuten jälkiuuniruisleipä ja seuraavaksi hyviä proteiinin ja rasvan lähteitä. Ruokakolmiossa ylimpänä palkkina ovat sattumat, jonne myös voi voidaan sijoittaa. Eli ihan hyvällä omalla tunnolla voit herkutella voilla voidellulla leivällä silloin tällöin, kunhan saat muuten riittävästi myös pehmeää rasvaa ruokavaliosi on monipuolinen.

Kannattaa lukea myös artikkelimme herkuttelusta Fressiksen sivuilta.

Mukavaa alkanutta vuotta!

Moi!

Kiitos kysymyksestä. Rauhassa syömisen ohjeen taustalla on juuri luettelemiasi asioista, eli ruokailusta nauttiminen, maisteleminen ja kunnolla pureskeleminen. Lisäksi usein ruokailulla on merkitys sosiaalisena tapahtumana, taukona kesken koulu- tai työpäivän, jolloin mahdollisesti voi jättää opiskeluun liittyvät asiat sivuun ja jutella niitä näitä.

Ohjeeseen liittyy kuitenkin myös tärkeä fysiologinen merkitys. Kun syömme, ruoansulatuselimistömme viestittää aivoille, että nyt saadaan energiaa, ja aivot tulkitsevat tämän nälkätunteen väistymisenä ja kylläisyyden tunteen lisääntymisenä. Kun ruokaa laitetaan suuhun ja aletaan pureskella, erittyy syljen mukana hormoneja, jotka kulkeutuvat verenkierron mukana aivoihin viestien energiansaannista. Myös mahalaukusta erittyy vastaavia hormoneja: hormonituotanto mahassa käynnistyy, kun ruoka saapuu mahalaukkuun ja sen seinämät venyvät eli vatsa täyttyy. Hormonien välityksellä aivot saavat tietoa siitä, että nälkä on tyydytetty ja olemme kylläisiä.

Hormonien tuotanto ja viestin kulkeutuminen aivoihin asti vie kuitenkin oman aikansa, ja mikäli syö kovin nopeasti, aivot eivät ehdi viestittää takaisin, että nyt on kylläinen olo, ruokailu voidaan lopettaa. Tällöin riskinä voi olla se, että syökin paljon enemmän kuin tarvitsisi sen hetkisen nälkätilan perusteella ja saattaa tulla paha olo tai ähky. Sen sijaan, kun syö rauhallisella tahdilla, niin aivot pysyvät mukana kehon tuntemusten tulkitsemisessa ja ruoka-annos on helpompi suhteuttaa oikean kokoiseksi.

Mitään tarkkaa aikaa sille, miten pitkään ruokailun tulee kestää, on kyllä mahdoton sanoa, koska annoskoko ja ruoan koostumus vaikuttavat siihen paljon. Mutta tärkeintä on, että pureskelee rauhassa ja laittaa kerralla sopivan kokoisia haarukallisia/lusikallisia suuhun

Toivottavasti tästä vastauksesta oli sinulle apua! Mukavaa joulua!

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!

Oletkin jo hienosti itse pohtinut tilannettasi. On hyvä, että olet alkanut kiinnittää huomiota syömiseesi, vaikka ateriarytmisi kuulostaakin oikein hyvältä. Sen lisäksi, että syöminen säännöllisesti on hyvä asia, olisi hyvä kiinnittää huomioita myös siihen mitä ja miten syö. Syöminen voi parhaimmillaan olla ihana kiireetön hetki rentoutua ravitsevan ruuan ääressä.

Muistin reistailu tai unohtelu tuntuu meistä usein jännittävältä, jopa pelottavalta. Joskus kyse voi toki olla muistisairaudesta, mutta usein taustalla muistisairauden sijaan on stressiä, univaikeuksia tai keskittymiskyvyn ongelmia. Kun näitä osa-alueita pohditaan ja lähdetään parantamaan myös muistaminen voi helpottua. Kerrot, että ongelmia on ollut nimenomaan tämän yksittäisen asian muistamisessa. Voitkin pohtia, oletko huolissasi muististasi muutenkin? Jos et erityisesti ole, kehottaisin sinua näin alkuun kiinnittämään enemmän huomioita ruokailuhetkiisi.

Joskus käy tosiaan niin, että teemme arjessa totuttuja asioita täysin rutiininomaisesti, emmekä edes enää kiinnitä huomiota tekemiseemme. Toki voi myös olla, että esimerkiksi keskittymiskyvyssä onkin ongelmia. Kehottaisin sinua keskittymään viikon ajan syömiseesi erityisellä tarkkuudella ja miettimään mitä haluaisin syödä, mikä tekisi minulle hyvää ja miten saisin ruokailuhetkestä tiedostavan ja rauhallisen. Kun keskityt hetkeen, voi olla, että huomaat illalla muistavasi sen paremmin. Jos näin ei käy, voisit ehkä myös koittaa kirjoittaa ylös mitä syöt ja katsoa, muistatko syömisesi, kun luet ne paperilta? Lisäksi tietysti on hyvä rauhoittaa ruokailu muulta tekemiseltä – edes puhelimen näpyttelyltä tai television katselulta.

Jos kuitenkin koet, että olet kokonaisvaltaisemmin huolissasi muististasi tai olet herännyt huomaamaan, että sinulla saattaisikin olla paljon stressiä ja mieltä kuormittavia asioita meneillään, kehottaisin sinua keskustelemaan asiasta terveydenhuollon ammattilaisten tai muun luotettavan aikuisen kanssa. Asiat yleensä alkavat helpottaa, kun niitä uskaltaa ottaa puheeksi <3

Rauhaa ruokailuhetkiisi ja mielellesi <3

Heippa!

Kiitos kysymyksestäsi! Kysymyksesi taustatiedoista käy ilmi, että olet yli 18-vuotias, joten vastaamme sinulle sen mukaisesti, että kehossasi ei enää tapahdu juurikaan murrosiän tuomia muutoksia, kuten pituuskasvua.

Heti alkuun haluamme korostaa sitä, että paino itsessään on lukema, ja sen tarkkailua tärkeämpää on kuulostella omaa vointiaan ja sitä, millainen olo omassa kehossa on. Koska emme tunne sinua tai tilannettasi, emme voi myöskään suoraan suositella sinulle laihduttamista ja siksi suosittelemme, että hakeudut terveydenhoitajan vastaanotolle keskustelemaan asiasta.

Yleisesti painonpudotuksessa ja -hallinnassa kaikista keskeisimmässä roolissa ovat monipuolinen ruoka, sopivat annoskoot ja säännöllinen ruokailurytmi. Näihin liittyen on siis hyvä miettiä esimerkiksi tällaisia asioita: Syötkö tasaisesti pitkin päivää niin, että ateriahetket ovat selkeitä kokonaisuuksia vai saatatko olla vaikka tuntikausia syömättä, minkä seurauksena nälkä yllättää myöhemmin tosi kovana, ja päädyt joko napostelemaan pitkin iltaa tai syömään suuria annoksia? Tärkeää olisi ajoittaa ruokailuhetket päivän mittaan tasaisesti ja huolehtia, että jokaisella aterialla on monipuolisesti kasviksia, proteiinia ja hiilihydraatteja; kuituja sekä täysjyvää. Päivä on hyvä aloittaa monipuolisella aamiaisella, jotta jaksaa hyvin lounaaseen ja jatkaa samaa linjaa läpi päivän. Monella painonhallinnan haasteena on liian kevyt syöminen aamupäivisin, minkä seurauksena niin kutsuttua nälkävelkaa kasaantuu iltaan, mikä taas puolestaan ajaa naposteluun. Säännöllisestä ateriarytmistä kannattaa lukea lisää täältä Fressiksen sivuilta.

Voi olla haastava tietää, mikä on itselle sopiva annoskoko, ja sen oppiminen vaatiikin oman kehon tuntemusten tarkkailua. Energian tarpeeseen vaikuttaa myös se, miten aktiivinen olet ollut päivän aikana. Yksinkertainen vinkki annoskoon arvioimiseen on ainakin se, että ruokalautasen kasaa lautasmallin mukaisesti. Kun lautasen täyttää ensin kasviksilla ja salaatilla vähintään puolilleen, niin runsasenergisempien ruokien osuus jää pakostakin pienemmäksi. Aterian aikana kannattaa myös pysähtyä kuulostelemaan tuntemuksia kehossa. Kun olo tuntuu kylläiseltä, on hyvä hetki lopettaa syöminen – kylläisyysviesti tulee aivoille hieman viiveellä, eli todennäköisesti energiantarpeesi on tällöin jo täyttynyt. Tärkeää on saada vatsa täyteen, muttei liian täyteen. Lisää vinkkejä ravitsemukseen painonhallinnassa löytyy täältä.

Herkuista ei kannata pyrkiä kieltäytymään täysin, sillä se vain yleensä lisää herkkuhimoa. Herkkuja mahtuu myös painonhallitsijan ruokavalioon, kunhan määrät ovat sopivia. Kun ruokavalion pohja kootaan kasviksista, täysjyväviljatuotteista ja hyvistä proteiininlähteistä, niin runsasenergisiä herkkuja voi huoletta nauttia silloin tällöin. Olet varmaan kuullut ruokakolmiosta aiemmin. Ruokakolmion ylimmässä lokerossa ovat sellaiset ruuat, joita kutsutaan sattumiksi. Ne voivat hyvin olla osa monipuolista ja terveyttä edistävää ruokavaliota, kunhan niitä syödään suhteessa pienempiä määriä verrattuna ruokakolmion muilla tasoilla oleviin ruokiin. Kannattaa myös tutustua Fressiksen artikkeliin herkuttelusta.

Oman hyvinvoinnin kannalta keskeistä on myös liikkua monipuolisesti, riittävästi ja itselle mieluisilla tavoilla. Lue lisää liikkumisesta Fressiksestä.

Tsemppiä sinulle syksyyn!

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!

Yksi yksinkertainen apu kaupassakäynnin haasteisiisi voisi olla Sydänmerkki-tuotteiden suosiminen. Voi olla, että Sydänmerkki onkin entuudestaan sinulle jo tuttu, mutta lyhyesti sanottuna merkki tarkoittaa, että kyseinen tuote on terveellisempi vaihtoehto omassa tuotekategoriassaan. Jos siis haluat suosia terveellisiä ruokia, mutta et oikein osaa päättää minkä tuotteen valitset, niin katso löytyisikö joukosta Sydänmerkittyä vaihtoehtoa. Sydänmerkki kertoo siitä, että esimerkiksi leivässä on enemmän kuitua ja vähemmän suolaa, tai levitteissä on enemmän pehmeää rasvaa. Sydänmerkittyjen tuotteiden kirjo on laaja ja siihen voi luottaa, että sydänmerkitty tuote on kahdesta samanlaisesta tuotteesta terveellisempi, koska merkin kriteerit ovat moniammatillisen asiantuntijaryhmän luomia. Tuoteryhmäkohtaisiin kriteereihin voi tutustua täällä.

Onko sinulla muuten ruokahaluttomuutta tai laihtumista? Entä oletko tyytyväinen kehonkuvaasi? Maistuuko sinulle lämmin ruoka lainkaan vai syötkö pääsääntöisesti välipaloja? Jos pohdit näitä asioita, suosittelen että otat yhteyttä esimerkiksi terveydenhoitajaan, jotta pääset keskustelemaan niistä ammattilaisen kanssa.

Kuvailemissasi välipaloissa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta jotta saisit riittävästi energiaa sekä monipuolisesti eri ravintoaineita, joita kehosi tarvitsee toimiakseen optimaalisella tavalla, olisi hyvä syödä vähintään kerran päivässä lämmin ruoka. Se sisältää kasviksia, hiilihydraatin lähteen (peruna/riisi/pasta mieluiten täysjyvänä) sekä proteiinin lähteen (kasviproteiini, kala, kana, satunnaisesti myös liha).

Lautasmalli on hyvä ohjenuora tasapainoisen aterian kokoamiseen. Lisäksi on hyvä muistaa, että ruokavalio on kokonaisuus, johon mahtuu mukaan myös sattumia ja niitä niin sanotusti epäterveelliseksikin ajateltuja ruokia. Kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ei haittaa yhtään, vaikka silloin tällöin söisikin jonkin runsassokerisen tai -rasvaisen herkun, kunhan ruokavalion pohja on kunnossa ja koostuu hyvistä valinnoista.

Jos koet tarvitsevasi vielä henkilökohtaisempaa ohjausta ja tukea ruokien valintaan liittyvissä asioissa, niin kannattaa siinäkin tapauksessa pyrkiä terveydenhoitajan vastaanotolle keskustelemaan aiheista.

Tsemppiä ruokaostoksiin!