Moikka ja kiitos viestistäsi.
Ihmisen mielessä syntyy monenlaisia ajatuksia, joista suurella osalla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Ajatukset ovat usein juuri tuollaisia itseä haukkuvia kuin kirjoitit, ja ne ovat yleisiä nuorena, kun alkaa muodostaa käsitystä siitä kuka on. Murrosiässä oma keho voi herättää pohdintoja ja tuntua erilaiselta kuin muiden, ja on tavallista, että omaa ulkonäköä vertaillaan muihin. Lähes jokainen myös kokee epävarmuutta omasta itsestään. Myös ne, joita itse ehkä kadehdit, miettivät hyvin varmasti samantyyppisiä asioita kuin sinä. Tämä kuuluu murrosikään, kun opetellaan hyväksymään itsensä sellaisena kuin on.
Joka iltainen pohdinta vie valtavasti voimia, joita tarvitset kasvaaksesi. Voisitko kuvitella, että olet itsesi paras ystävä? Mitä kannustavaa tai lohduttavaa sanoisit parhaana ystävänä itsellesi kun ikäviä ajatuksia tulee päähän? Voisit myös ottaa tavaksi jonkin mukavan iltarutiinin, joka varmistaa, että ajatuksesi ovat illalla kivoja. Voisitko esimerkiksi miettiä mikä oli paras asia päivässä, tai kesässä, ja keskittyä sen muistelemiseen? Tällöin mieleen ei jää tilaa ikäville ajatuksille. Aina jos ne meinaavat tulla, ravista ne pois päätä heilauttamalla ja palaa takaisin mielikuvituksessasi kivaan hetkeen. Voisit myös kokeilla ulkonäön sijaan pohtia, mitä kaikkea hyvää sinussa on. Mitä osaat hyvin ja mistä olet kiinnostunut? Mitkä asiat tuovat iloa sinulle? Oma itsetunto ei nimittäin rakennu vain ulkonäön ympärille, vaan sitä voi vahvistaa esimerkiksi oppimalla uutta. Onko sinulla harrastuksia, joissa voisit oppia uutta tai saat onnistua? Se voisi olla yksi tapa opetella näkemään itsessäsi olevia hyviä juttuja. Niitä sinussa on varmasti ❤
Jos haluat pohtia näitä asioita vielä lisää, voit kirjoittaa meille uudelleen, tai kokeilla juttelua nuorten chatissa. Chattiin pääset täältä. Tärkeämpää kuin se, mitä muut ajattelevat, on se, miten itse ajattelee itsestään. Mitä enemmän harjoittelet omien hyvien puoliesi tunnistamista, sitä helpommaksi se muuttuu ja samalla arvosteleva ääni hiljenee. Muista, että olet arvokas, ainutlaatuinen ja ihana juuri tuollaisena kuin olet!
Mukavia asioita syksyysi!
Moikka! Kiitos viestistäsi. Hyvä, että otit yhteyttä itseäsi mietityttävästä asiasta. Näin yhden viestin ja sähköpostin välityksellä on valitettavasti kuitenkin vaikea arvioida asiaa.
Jos laihtumista on tapahtunut paljon, on luonnollista, että vatsan kohdalla oleva nahka jää joksikin aikaa hieman löysäksi. Kerroit laihtuneesi 4 kiloa, mikä ei minun korviini kuulosta siltä, että se selittäisi tätä ”löysyyttä”, mutta en kuitenkaan ole aiheen asiantuntija. Kuten itsekin asiaa pohdit, aina painonlaskussa ei ole välttämättä kyse vain rasvakudoksen vähenemisestä, vaan myös pienempi lihasmassa voi näkyä vaa’an lukemassa.
Onko vaa’alla käyminen ja painosi seuraaminen sellaista, mitä teet paljonkin? Millaiseksi koet suhteesi omaan kehoosi muuten? Vaa’an lukemia ja peilissä näkyvää kuvaa tärkeämpää on se, millainen olo sinulla on omassa kehossasi. Pohdit viestissäsi, näetkö itsesi epärealistisesti. Se on myös mahdollista, ja toki myös jossain määrin luonnollista. On tavallista, että ihmiset näkevät itsensä eri tavalla kuin toiset näkevät heidät, ja tämä on todellista erityisesti tässä ajassa, kun ulkonäköpaineita on paljon ja itseä vertaillaan helposti muihin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Jos kuitenkin seuraat ulkonäköäsi ja painoasi paljonkin, ja pohdit tätä asiaa usein, näkisin erittäin tärkeänä sen, että voisit käydä asiasta vielä keskustelua esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Myös Syömishäiriöliitolla on palveluita, joista saa tukea juuri tällaisiin pohdintoihin omasta kehosta, siis myös ilman, että olisi välttämättä kyse syömishäiriöstä. Joka tapauksessa toivon, että saat tukea ajatuksiisi, ja tiedät, että olet arvokas juuri sellaisena kuin olet <3
Moikka!
Ihan alkuun, onnea alkaneista menkoista, vaikka voi hyvin olla, että niiden alkaminen ei ilahduttanutkaan. Tosiasiassa menkkojen alkaminen on kuitenkin yksi merkki siitä, että kehosi toimii juuri niin kuin pitääkin, eli se on oikeasti tosi hieno juttu, eikä sitä tarvitse millään tavalla hävetä.
Murrosiässä jokaisen keho muuttuu hyvin yksilölliseen tahtiin ja silloin on tavallista, että painoa saattaa kertyä ennen kunnon pituuskasvua, tai että oma keho näyttää erilaiselta kuin luokkakavereiden. Tällöin vertailee herkästi omaa kehoaan muihin ja etsii itsestä vikoja sen sijaan, että näkisi kaikki oman kropan ja itsensä hyvät puolet.
Koulu-uinti on tilanne, jossa lähes jokainen jännittää, vaikka se ei päällepäin näkyisikään. Murrosiässä vertaillaan omaa kroppaa muihin ja todella harva on oikeasti tyytyväinen omaan vartaloonsa. Päinvastoin useimmat haluaisivat muuttaa siinä jotain. Kokeile seuraavan kerran nostaa pää pystyyn, kun tuntuu siltä, että muut tuijottavat ja kävele reippaasti uima-altaaseen tai suihkuun. Mitä enemmän häpeilet ja koitat piiloutua, sitä enemmän muut kiinnittävät siihen huomiota. Voisitko kokeilla käydä uimahallissa koulun ulkopuolisella ajalla harjoittelemassa tätä? Näkisit samalla, miten erilaisia vartaloita ihmisillä on.
Kiusaaminen ei ole missään olosuhteissa ok, eikä kiusaamistarkoituksessa sanotuilla asioilla ole mitään tekemistä totuuden kanssa. Usein se saa meidät kuitenkin tuntemaan itsemme huonoiksi ja näkemään itsessämme vikoja. Kiusaamisesta on tärkeä kertoa aina aikuiselle. Sinä ansaitset voida käydä koulua ilman pelkoa kiusaamisesta.
Menkoista kertomisen jännittäminen on luonnollista. Tosiasiassa opettajalle kuukautiset ovat samanlainen asia, kuin jos sanoisit jättäväsi uinnin väliin flunssan vuoksi. Eli sitä on ihan turha nolostella. Jos kuitenkin tosi paljon jännittää, voisitko kertoa menkoista terveydenhoitajalle tai kivalle naisopettajalle? Näin voisitte yhdessä miettiä ratkaisua. Naisopettaja ymmärtää kyllä, miksi asia sinua jännittää.
Mukavaa syksyn jatkoa!
Hei ja kiitos viestistäsi.
Kerroit olevasi epävarma painosi vuoksi. Ihan alkuun kysyisin, että oletko jutellut painostasi kouluterveydenhoitajan kanssa? Onko hän ollut huolissaan painostasi, vai onko kyse ennemmin siitä, että tunnet olosi ylipainoiseksi?
Murrosiässä oma keho voi tuntua olevan hyvin erilainen kuin luokkakavereiden kehot, koska jokainen kehittyy omassa tahdissa. Vaihe menee usein ohitse erojen tasaantuessa luokkalaisten välillä. Vaikka tuntuu siltä, että kaikki tuijottavat, niin tosiasiassa lähes jokainen kokee omassa murrosiässä epävarmuutta omasta kehosta. Myös ne, jotka näyttävät mielestäsi täydellisiltä, miettivät asioita, joita haluaisivat itsessään muuttaa. Tämä kuuluu osin murrosikään, kun omaa kehitystä vertaillaan muihin ja opetellaan hyväksymään oma itsensä. Tosiasiassa tuijottaminen on siis todennäköisesti vertailua, jolla koitetaan vahvistaa omaa itsevarmuutta kaiken epävarmuuden keskellä.
Jos oma painosi kuitenkin huolettaa, on siitä hyvä käydä juttelemassa terveydenhoitajan kanssa. Näin saat varmuuden siitä, onko painosi oikeasti sellainen asia, johon olisi hyvä kiinnittää huomiota, vai onko kyse omasta epävarmuudestasi. Laihduttaminen ei murrosiässä ole hyvä idea, vaan ennemmin on hyvä malttaa tarkkailla rauhassa kehon muutoksia. Sinä olet ainutlaatuinen ja kehosi kasvaa omaa, yksilöllistä tahtiaan. Jokaisessa meissä on asioita, joihin toivoisimme muutosta. Sen sijaan, että murehtisit niitä, pyri kiinnittämään huomioita niihin asioihin, jotka ovat sinussa kauniita – sekä sinussa ulkonäöllisesti, että luonteessasi. Niitä on nimittäin varmasti useita.
Tsemppiä syksyysi!
Hei ja kiitos viestistäsi!
Pahoittelut, jos et ole saanut aiempaan viestiisi vastausta. Toivottavasti tämä viesti tavoittaa sinut. Kerroit, että koet paineita ulkonäöstäsi. Murrosikä alkaa jokaisella hieman eri aikaan, usein 9–13 vuoden paikkeilla. Sen tuloa ei voi nopeuttaa, mutta on hyvä pitää kiinni monipuolisesta ruokailusta ja riittävistä unista, jotta keho saa riittävästi energiaa muutoksiin. Lisää murrosiän etenemisestä voit lukea täältä.
Oman murrosiän etenemistahti voi aiheuttaa ahdistusta ja vertailua muihin. Usein arvostelemme itseämme kaikista eniten. Myös kiusaaminen jättää herkästi jälkensä ja saa monesti näkemään vikoja itsessä, joita ei tosiasiassa edes ole. Kuten kerroit, kaverit, joita ihailet eivät itse näe itsessään sitä samaa hyvää, jota sinä näet. Tämä toimii myös toisinpäin, eli kaikki se hyvä, jota sinussa on, jää herkästi itseltäsi huomaamatta. Tosiasia kuitenkin on, että sinussakin on sellaista, jota joku muu kadehtii juuri parhaillaan.
Olet ollut todella rohkea, kun olet kertonut ihastumisesta! Todella ikävää, että tilanne päätyi kertomallasi tavalla, se on varmasti tuntunut pahalta. Hienoa, että olet pikkuhiljaa päässyt asian ylitse. Muistathan, että se, että et ole saanut ihastuksellesi vastakaikua ei johdu sinusta. Emme voi valita kehen ihastumme ja kehen emme, eli vaikka olisit ihan toisenlainen, voi olla, että siltikään vastakaikua ei tulisi. Älä anna siis tämänkään vaikuttaa itsetuntoosi.
Nuoruus vie valtavasti voimia, sillä silloin myös aivojen kehityksessä tapahtuu paljon ja mieli voi olla aika myllerryksessä. Silloin on tärkeä miettiä, mitkä ovat ne asiat, jotka tuovat iloa arkeen. Usein se on joku järjestetty harrastus, mutta voi olla myös jotain itsenäisesti tehtävää, kuten piirtäminen, lenkkeily tai vaikka leipominen. Voisitteko isäsi kanssa jutella esim. koulun opettajan kanssa ja pohtia olisiko omalla paikkakunnalla harrastuksia, joita voisit kokeilla? Harrastuksissa uuden oppiminen lisää myös hyvää itsetuntoa, joten se voisi olla yksi tapa opetella näkemään itsessäsi olevia hyviä juttuja.
Kuten kirjoitit viestissäsi, usein omasta olosta kertominen helpottaa. Jos siis tuntuu siltä, että kaipaisit vielä lisää tukea omiin pohdintoihin, niin voit kirjoittaa uudelleen. Voisit myös kokeilla jutella näistä asioista nuorten chatissa – nimeä ei tarvitse kertoa ja voit aloittaa laittamalla saman viestin, jonka kirjoitit tänne. Chattiin pääset täältä. Joskus pieni apu ulkopuolelta auttaa näkemään itsessä olevat hyvät puolet. Älä anna asioiden paisua liian isoiksi päässäsi, vaan tartu niihin rohkeasti nyt. Näin voit käyttää energiasi kivoihin asioihin murehtimisen sijaan.
Rohkeutta ja mukavia asioita syksyysi!
