uni

Moikka ja kiitos hyvästä kysymyksestä!

Tosi hienoa, että olet kiinnostunut omasta hyvinvoinnistasi. Lihaksia vahvistava liikkuminen on tärkeä osa arjen monipuolista liikkumista. Lasten ja nuorten liikkumissuosituksissa lihaksia ja luustoa vahvistavaa harjoittelua suositellaan tekemään 3 kertaa viikossa. Tällainen harjoittelu voi olla esimerkiksi pallopelien pelaamista tai kehonpainoharjoittelua.

Kerroit viestissäsi, että olet kiinnostunut kuntosaliharjoittelusta. Ainakin osalle kuntosaleista on asetettu ikäraja, joka on useimmissa paikoissa 15 vuotta. Voit kuitenkin tiedustella vaikkapa omalta lähisaliltasi, onko sinne jokin ikäraja. Jos ikäsi puolesta pääset kuntosalille, olisi tosi hyvä kysyä neuvoa harjoittelun aloittamiseen esimerkiksi kuntosalin henkilökunnalta. He osaavat opastaa sinua laitteiden käytössä sekä näyttää oikeat suoritustekniikat erilaisiin liikkeisiin. Harjoittelussa kannattaa lähteä liikkeelle kevyesti ja nimenomaan keskittyä tekemään perusliikkeitä (esim. kyykky) hyvällä tekniikalla.

Lihaksia vahvistavaa harjoittelua voi hyvin tehdä myös kotona. Harjoittelua voi tehdä hyvin ainakin alkuun myös pelkästään oman kehon painolla. Mahdollisuuksien mukaan kotiin voi hankkia esimerkiksi vastuskuminauhoja, kahvakuulan tai käsipainot, joita voi hyödyntää harjoittelussa. Hyviä perusliikkeitä ovat mm. erilaiset kyykyt, hypyt, punnerrukset ja keskivartaloa vahvistavat liikkeet. Vinkkejä harjoitteluun löydät esimerkiksi Smart Movesin sivuilta. Sieltä löydät myös muutaman valmiin treeniohjelman.

Pohdit viestissäsi myös uneen ja ruokaan liittyviä asioita. Uni on tärkeää kehon ja mielen palautumisen sekä oppimisen kannalta. Unen aikana päivän kuormituksen aiheuttamat ”kuonat” poistuvat, päivän aikana kertyneet tiedot ja tunteet järjestäytyvät, ja energiavarastot täyttyvät seuraavaa päivää varten. Riittävä uni tukee myös vastustuskykyä ja syvän unen aikana aivoissa erittyy kasvuhormonia, mikä on tärkeää fyysisen kasvun kannalta. Ikäisesi nuori tarvitsee yleensä unta noin 8–9 tuntia.

Liikkumisen ja unen lisäksi ruoka on yksi tärkeistä hyvinvoinnin peruspalikoista. Ruokailun osalta on hyvä kiinnittää huomiota säännölliseen ja monipuoliseen syömiseen. Päivän aikana olisi hyvä syödä 4–5 ateriaa: aamupala, lounas, päivällinen ja 1–2 välipalaa (toinen näistä esim. iltapala). Ravitsemuksessa kannattaa suosia täysjyväviljoja (esim. tumma pasta ja täysjyväleipä), kasviksia ja hedelmiä, hyviä proteiinin lähteitä (esim. kala, kana ja palkokasvit) ja hyvien rasvojen lähteitä (esim. kasviöljyt, pähkinät ja avokado). Vaikka aloittaisitkin kuntosaliharjoittelun, perusruoasta saat tarvittavat ravintoaineet. Et siis tarvitse esimerkiksi proteiinilisiä purkista. Lisätietoa aiheesta löydät tietopankistamme.

Mukavia treenihetkiä sinulle!

Hei ja kiitos tärkeästä viestistäsi.

Viestissäsi nousee esiin monta asiaa, joista jokainen voisi jo yksinäänkin aiheuttaa pahaa oloa, ja yhdessä ne muodostavat kuorman, joka on ymmärrettävästi raskas kantaa. Omien huolten kertominen tutuille voi olla joskus tosi vaikeaa. On kuitenkin tärkeä, että omista tunteista ja pahasta olosta pääsee puhumaan jollekin. Oman pään sisällä asioiden pyörittely saattaa ylläpitää pahaa oloa, kun taas toinen ihminen voi tuoda uutta näkökulmaa. Huolien kertominen myös keventää oloa, kun koko taakka ei ole enää vain omilla hartioilla.

Jos tutulle puhuminen tuntuu vaikealta, tai sinulla ei ole luotettavaa henkilöä, kelle jutella, voit käydä puhumassa nuorille tarkoitetuissa chateissa. Chatissa voit jutella nimettömänä aikuisen kanssa, eikä sinun tarvitse osata kertoa yhtään enempää kuin viestissäsi kerroit. Chatin kautta voit saada jo suoraan helpotusta omaan oloon, tai halutessasi myös rohkaisua ja tukea siihen, että uskaltaisit tarvittaessa kertoa asioista myös kasvokkain sinulle tärkeille ihmisille. Erilaisia chatteja löydät Netarista.

Chatissa käymisen lisäksi tärkeä asia, johon olisi hyvä kiinnittää huomiota on uni. Väsyneenä oma ajattelu kapeutuu, olo voi tuntua toivottomalta ja on vaikea keskittyä. Kaikki tämä vaikuttaa mielialaan ja myös esimerkiksi mainitsemaasi stressiin. Väsyneenä pienetkin harmittavat asiat tuntuvat suuremmilta kuin ovatkaan ja pahan olon kuorma vain kasvaa. Kerrotkin että et saa nukuttua. Viestistäsi ei käy ilmi, onko sinulla vaikeuksia nukahtaa vai onko unesi esimerkiksi katkonaista tai ovatko uneen liittyvät haasteet vielä jotain muuta.

On luonnollista, että silloin ei saa nukuttua, kun on paljon huolia tai stressiä. Joillain auttaa, että pitää huolihetken ennen nukkumaan menoa. Se on hetki, jonka tietoisesti varaat mielessä pyöriville asioille ja jonka aikana kirjaat nämä asiat ylös. Silloin saat ne edes hetkeksi pois mielen päältä ja voit tarvittaessa palata niihin aamulla. Muita uneen ja nukkumiseen liittyviä vinkkejä voit lukea täältä ja lähteä kokeilemaan saisitko niiden avulla paremmin unesta kiinni.

Se, että kirjoitit meille, on tärkeä merkki siitä, että haluat voida paremmin. Muista, että harva asia auttaa hetkessä, joten chatissakin kannattaa käydä kokeilemassa uudelleen, jos ei heti tunnu, että sait tarvitsemaasi apua. Toivottavasti tilanteesi lähtee helpottamaan kuitenkin mahdollisimman pian <3

Rohkeutta ja mukavaa kevään alkua sinulle!

Moikka ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!

Tosi hienoa, että pohdit uneen liittyviä asioita. Riittävä ja laadukas uni on erittäin merkittävä tekijä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta.

Meillä kaikilla on hieman erilaiset päivärytmit elämäntilanteen mukaan. Kerroit, että sinulla rytmi on iltapainotteinen eikä sinulla ole tarvetta olla aikaisin aamulla missään. Tästä näkökulmasta on siis ihan ok, että menet nukkumaan myöhemmin ja heräät myöhemmin. Arjen rytmityksen kannalta on hyvä, jos nukkumaanmeno- ja heräämisaika ovat suhteellisen säännöllisiä. Tämän lisäksi olisi tärkeää, että saa riittävästi laadukasta unta. Ilmeisesti nukutkin kertomasi perusteella noin 9 tuntia, mikä on oikein hyvä määrä. Unen tarvekin vaihtelee yksilöllisesti ja osa pärjää lyhyemmälläkin yöunella.

Koetko, että unesi on laadullisesti hyvää? Unen laatua voi pyrkiä arvioimaan esimerkiksi pohtimalla, kokeeko olonsa virkeäksi ja levänneeksi aamulla, kun herää. Jatkuvasti väsynyt olo aamulla ja mm. useat yölliset heräämiset voivat kertoa siitä, että unen laatu (ja osittain myös määrä) kärsii.

Joissain tutkimuksissa on todettu, että yöunien paras ja virkistävä vaihe olisi unen ensimmäisen kolmanneksen aikana. Nukkumaan kannattaisi käydä klo 22-24 välillä, sillä myöhemmin nukkumaan käyvät eivät välttämättä pääse syvään uneen, eikä uni virkistä. Kaikille tällainen unirytmi ei kuitenkaan sovi tai ole esimerkiksi työn puolesta mahdollinen.

Keskeisintä unen kannalta on tosiaan se, että saisi riittävästi laadukasta unta. Jos omaa rytmiään haluaa muuttaa, kannattaa se pyrkiä tekemään vähitellen, ja kokeilla esimerkiksi aikaistaa nukkumaanmenoa 15 minuutilla viikossa. Olennaista unirytmin kääntämisessä on myös herätä joka aamu samaan aikaan. Joskus unirytmin muuttamisessa voidaan käyttää apuna esimerkiksi kirkasvalolamppua ja melatoniinia.

Hyvää lisätietoa unesta löydät esimerkiksi Terveyskirjaston sivuilta.

Hei ja kiitos viestistäsi.

Kertomasi kuulostaa tosiaan siltä, että jokin poikkeama tulevassa päivässä – vaikka pienikin – aiheuttaa huolta tai hermoilua, ehkä epävarmuuttakin, ja tämä puolestaan voi johtaa levottomaan oloon nukkumaan mennessä ja uni ei tule. Tunnistatko levottomuutta tai hermoilua? Se voi olla myös hyvin huomaamatonta ja alitajuntaista.

Levottomuutta voi rauhoittaa erilaisilla konsteilla. Ensin olisi hyvä pyrkiä tunnistamaan, mikä tulevassa päivässä aiheuttaa stressiä. Esimerkiksi puhelinsoitossa voi huolettaa se, että muistaa ylipäänsä soittaa, tai osaako sanoa oikeat asiat. Tällaisessa tilanteessa voit varautua kirjaamalla jo etukäteen ylös asioita, joita haluat puhelussa kertoa, tai asettamalla muistutuksen aamulle, että et unohda soittoa. Tällainen ennakointi voi poistaa levottomuutta monissa muissakin tilanteissa.

Toisena konstina on ns. huolihetki. Eli hetki, jonka tietoisesti varaat mielessä pyöriville asioille ja jonka aikana kirjaat nämä asiat ylös. Silloin ne ovat pois mielen päältä ja niihin voi tarvittaessa palata aamulla. Hyvä uni rakastaa myös säännöllisyyttä. Esimerkiksi reissut pois kotoa sotkevat herkästi rutiineja ja samalla myös unta. Siksi reissuissakin olisi hyvä pyrkiä pitämään kiinni unta tukevista rutiineista, kuten säännöllisestä nukkumaanmenoajasta, tai iltarituaaleista, kuten puhelimen selailun lopettamisesta vähintään tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Yllä mainittujen vinkkien lisäksi on olemassa monia muita vinkkejä, jotka tukevat ihan joka päiväistä unen tuloa, mutta joihin on hyvä kiinnittää erityistä huomiota silloin jos tiedät, että tulevina päivinä on asioita joiden pelkäät vaikuttavan uneen. Näitä konsteja löydät täältä. Kokeile rakentaa omat iltarituaalit näiden vinkkien pohjalta ja mikäli et huomaa muutosta muutamien viikkojen aikana, voi olla hyvä käydä juttelemassa asiasta vielä oman kunnan/oppilaitoksen/työterveyden terveydenhoitajan kanssa.

Levollista vuoden alkua!

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!

Lähtökohtaisesti unensaantisi kuulostaa hyvältä. Kerrot myös, että jaksat päivällä touhuilla, joten en olisi huolissani unestasi 😊 En usko, että kissan painolla on väliä yön aikana, mutta täysin varma asiasta en ole. Kissan pääsemistä makuuhuoneeseen yön aikana ei tarvitse estää etenkään, jos sen läsnäololla on positiivisia vaikutuksia sinun uneesi. Tärkeintä on, että koet itse nukkuvasi hyvin.

Lisäksi se, että kerrot kissan tuovan sinulle läheisyyttä, josta koet hyvää oloa, on hienoa. Läheisyytenne kertoo molemmin puolisesta luottamuksesta ja rakkaudesta. Se on ehdottomasti ihana ja voimauttava asia elämässä. Siitä kannattaa pitää kiinni <3

Jos asia kuitenkin jää vaivaamaan sinua, voit joskus kysäistä sitä lääkäriltä samalla, kun hoidat jotain muuta terveyteesi liittyvää. 😊

Ihania yhteisiä hetkiä sinulle ja rakkaalle lemmikillesi!

Moikka ja kiitos viestistäsi!

Muistathan, että olet vielä kasvuiässä. Painon lisääntyminen murrosiässä on tyypillistä, kun kehon rasvakoostumus muuttuu. Lisäksi saatat hyvinkin kasvaa vielä pituutta. Kehosi kehitys on siis vielä kesken ja kehonkoostumuksessasi voi tapahtua vielä kovastikin muutoksia murrosiän myötä. 🙂

Ylimääräiset kilot johtuvat useimmiten siitä, että ravinnosta saa enemmän energiaa kuin sitä kuluttaa. Esimerkiksi herkuttelu ja epäsäännöllinen syöminen johtaa helposti siihen, että saa enemmän energiaa mitä ehtii päivän aikana kuluttaa. Kerrot itsekin, että koet syöväsi herkkuja liikaa. Herkuttelu voi johtua joskus siitä, ettei muuten päivän aikana syö säännöllisesti. Minkälaiset sinun arkesi ruokailutottumukset ovat? Syötkö säännöllisesti? Kasvavan nuoren olisi hyvä syödä säännöllisesti ja monipuolisesti 5 kertaa päivässä (aamupala, lounas, iltapala ja muutama välipala). Kun ruokailurytmi on säännöllinen, ei tule tarvetta täyttää mahaa herkuilla. Herkkuhetkillekin on toki paikkansa, eikä ruokailun suhteen pidä olla liian ehdoton!

Tärkeää hyvinvoinnin kannalta on myös riittävä liikkuminen ja lepo. Kerrot, että harrastat liikuntaa neljästi viikossa ja käyt myös lenkeillä, hienoa! Säännöllinen ruokailu on myös tärkeää liikuntaharrastusten kannalta, että jaksaa ja voi kehittyä 🙂 Myös levolla ja nukkumisella on iso vaikutus kehoon ja hyvinvointiin, nukuthan öisin tarpeeksi? Liikkuminen, ulkoilu ja lepo lisäävät hyvää oloa tuottavia hormoneja ja auttavat sinua pitämään itsestäsi huolta.

On luonnollista olla kiinnostunut, ja joskus jopa huolissaankin omasta painosta. Kasvavalle nuorelle ei kuitenkaan pääsääntöisesti ole hyväksi laihdutus, vaan panostus nimenomaan terveellisiin elintapoihin. Toit hienosti itsekin esille, että haluat laihtua terveyden vuoksi ehkä noin muutamassa vuodessa. Vaa’alla käymisen ja painon mittaamisen sijaan kannattaa keskittyä terveellisiin ja säännöllisiin elintapoihin ja sellaisiin arjen rutiineihin, jotka tuottavat sinulle hyvää mieltä ja tukevat jaksamistasi. Muista myös viettää aikaa ystävien kanssa ja tehdä asioita, joista nautit! Vaikka tavoitteenasi olisikin, että terveellisillä elämäntavoilla saisit pudotettua painoa, ei painoa kannata tarkkailla ainakaan päivittäin. Oma jaksaminen ja fiilis ovat huomattavasti parempia mittareita omalle hyvinvoinnille, kuin vaa’an lukemat.

Jos koet että haluaisit lisätukea tai vinkkejä, kannattaa keskustella asiasta vanhempien ja kouluterveydenhoitajan kanssa. Vanhemmat voivat vaikuttaa arjen ruokailuihin ja kouluterveydenhoitajalta saa tukea terveellisiin elintapoihin.

Tsemppiä, iloa ja valoa kevääseen!

Moikka!

Pohdit monia uneen liittyviä asioita. Unen tarve on yksilöllistä ja saattaa vaihdella hieman elämäntilanteestakin riippuen. Myös se, miten vähäunisiin öihin reagoi, voi vaihdella. Kertomasi kuvaus huonosta olosta, sekavuudesta ja kehon lämpötilan vaihteluista kuulostaa ihan luonnolliselta. Unettomuudesta johtuva paha olo voi olla nimittäin sekä fyysistä, että psyykkistä. Joissain testeissä on todettu, että uneton yö voi vastata 0,6 promillen humalaa, eli olo unettoman yön jälkeen ei tosiaankaan ole ihan skarpein.

Myös päivällä suoritetulla liikunnalla voi olla vaikutusta uniin. Kevyt liikunta muutamia tunteja ennen unta saattaa rauhoittaa unta, mutta kuuden kilometrin lenkki voi olla liikaa ja nostaa vireystasoa niin että nukahtaminen illalla on vaikeaa. Etenkin jos keho on jo valmiiksi väsynyt liian vähäisistä unista tai rasitus on liikaa suhteessa omaan kuntotasoon. Tee siis mieluummin lyhyempiä lenkkejä ja kokeile pidentää pikkuhiljaa, niin löydät sopivan rytmin, joka ei vaikuta uneen.

Uneton yö silloin tällöin ei ole vaarallista, etenkin kun kerroit nukkuvasi hyvin, kun saat unen päästä kiinni. Omaa unta ja sen riittävyyttä voi tarkastella suhteessa omaan toimintakykyyn. Jos olo on pitkiä aikoja kerrallaan vetämätön, tai aiheuttaa huolta, voi olla hyvä käydä juttelemassa asiasta terveydenhuollossa. Jo asiasta huolehtiminen voi nimittäin edesauttaa unettomuutta. Voit käydä lukemassa lisää unesta YTHS:n sivuilta ja tutustua halutessasi myös Mielenterveystalon maksuttomaan Unettomuuden omahoito-ohjelmaan.

Toivottavasti tämä viesti sai pahimman kärjen pois huolelta. Kuuntele itseäsi ja ota matalalla kynnyksellä yhteyttä terveydenhuoltoon, jos asia tuntuu sinua vielä huolettavan. Hyviä lepohetkiä sinulle!

Hei ja kiitos viestistäsi!

Kerroit, että unen kanssa on ollut monenlaista pulmaa. Hienoa, että kirjoitit tänne, etkä jäänyt pohtimaan asiaa pidempään yksin. Mitä pidempään uniongelmat jatkuvat, sitä enemmän saattaa nukkumaanmeno alkaa jännittää. Tämä voi vaikeuttaa unen tuloa tai heikentää unenlaatua entisestään.

Kerroit, että olet kokeillut jo monenlaisia asioita tuloksetta. Et kuitenkaan maininnut viestissäsi päivärytmistäsi tai arjestasi. Usein unta voi häiritä stressi, ahdistavat ajatukset tai huolet. Joskus ne on helppo tunnistaa, mutta voi myös olla, että alitajunnassa on huolia, joita ei välttämättä itse tiedosta. Yksi keino tarkastella omia ajatuksia on huolihetki. Siinä pysähdytään tietoisesti kuulostelemaan omaa mieltä. Käytännössä se toimii niin, että kirjaat viimeistään alkuillasta kaikki mieleen tulevat ongelmat ja huolet paperille – isot ja pienet. Sen jälkeen käyt jokaisen huolen läpi miettien mistä huoli syntyy, onko se realistinen tai voiko asialle tehdä jotain. Kirjaa vastaukset ylös, mutta älä jää pyörittelemään niitä kovin pitkään. Tarkoitus on, että kirjattuasi asiat, ne ovat pois mielen päältä ja saatat kirjata sellaisiakin asioita, joita et edes tiennyt mielessäsi olevan. Myös some kannattaa pitää kiinni tuntia ennen nukkumaanmenoa, jotta sieltä ei nouse lisää mieleen vaikuttavia asioita.

Kerroit myös ottavasi päiväunia. Yli 15–30 minuutin päiväunet saattavat haitata nukahtamista, eli siitä tavasta olisi hyvä pyrkiä eroon, tai ainakin lyhentää päiväunien kestoa pienin askelin. Nukahtamisvaikeuksia voi helpottaa myös oman uni-ikkunan tunnistaminen. Uni-ikkuna on aika, jolloin nukahtaminen ja unessa pysyminen on luonnostaan helpointa, eli se hetki, kun väsymyksen tunne tulee. Hetki voi olla hyvinkin lyhyt, jopa 15 minuuttia. Jos tällöin ei mene nukkumaan, olo voi virkistyä uudestaan ja voi mennä pitkään ennen kuin väsymyksen tunne palaa. Mitä jos kokeilisit vielä kiinnittää näihin asioihin huomiota? Löydät myös Uniliiton sivuilta lisää tietoa ja vinkkejä, joista voisit saada mielenrauhaa. Löydät sivut täältä: https://www.uniliitto.fi/auta-unta/

Mikäli nämäkään vinkit eivät auta, on tärkeää ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan, jotta uniongelmat saadaan kuntoon. Tarvittaessa apua voidaan tällöin lähteä etsimään esim. nukahtamislääkkeistä, jotta saadaan unettomuuden aiheuttama jännitys ja kierre katkaistua. Älä siis jää asian kanssa yksin, vaan hae rohkeasti apua!

Lempeää alkuvuotta!