Moikka! Kiva kun laitoit meille viestiä.
Kerrot, että sinua mietityttää se, oletko ylipainoinen. Mikähän on saanut sinut pohtimaan asiaa? Oletko kenties ollut koulun terveystarkastuksessa, jossa painostasi olisi keskusteltu? Vai oletko verrannut itseäsi muihin?
Olet kasvuiässä, ja saatat hyvinkin kasvaa vielä pituutta. Kehosi kehitys on muutenkin vielä kesken, ja kehonkoostumuksessasi voi tapahtua vielä kovastikin muutoksia murrosiän myötä. Kasvuiässä on tärkeää huolehtia siitä, että syö riittävästi, monipuolisesti ja säännöllisesti päivän aikana, jotta keholla on käytössä tarpeeksi energiaa ja ravintoaineita, joita se tarvitsee kasvuun ja kehittymiseen. Jos syö liian vähän, keho ei voi hyvin. Huonosti syöminen myös vaikuttaa jaksamiseen, keskittymiseen ja mielialaan.
Tärkeää hyvinvoinnin kannalta on myös riittävä liikunta ja lepo. Liikutko päivisin kuinka paljon? Harrastatko kenties jotain liikuntalajia, tai voisitko aloittaa sellaisen? Liikkuminen, ulkoilu ja lepo lisäävät hyvää oloa tuottavia hormoneja ja auttavat sinua pitämään itsestäsi huolta. Voisit vaikka mahduttaa jokaiseen päivään 30 minuutin kävelylenkin ulkona ja pyrkiä syömään säännöllisesti viisi kertaa päivässä. Tiedäthän, että herkuttelu on myös sallittua. Lue täältä, miten sen voi tehdä hallitusti.
On luonnollista olla kiinnostunut, ja joskus jopa huolissaankin omasta painosta. Vaa’alla käymisen ja ylipainon mittaamisen sijaan voisi olla hyvä, että keskittyisit edellä mainittuihin terveellisiin ja säännöllisiin elintapoihin ja sellaisiin arjen rutiineihin, jotka tuottavat sinulle hyvää mieltä ja tukevat jaksamistasi. Painoa ei kannata tarkkailla ainakaan päivittäin: oma jaksaminen ja olo muutenkin ovat huomattavasti parempia mittareita omalle hyvinvoinnille, kuin numerot puntarissa. Oman painon tarkkailu ja ylipainon murehtiminen vie myös paljon energiaa ja aiheuttaa pahaa mieltä, etenkin jos sitä tekee vertaamalla itseään muihin. Ruumiinrakenteet ovat yksilöllisiä ja jokaisella meistä on omat juttumme, joihin emme ole kehossamme tyytyväisiä, eikä siksi vertailua kannata tehdä. Moni ikäisesi pohtii paljon omaa kehoaan ja kokee sen suhteen epävarmuutta. Et ole tämän asian kanssa siis yksin.
Jos haluat keskustella aiheesta lisää, voisi olla hyvä, että kävisit juttelemassa ajatuksistasi kehoosi ja painoon liittyen esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa. Hän osaa tukea sinua kehosi hyvinvoinnin, monipuolisen ruokavalion ja liikkumisen suhteen. Voit myös jutella niistä nimettömästi luotettavan aikuisen kanssa esimerkiksi MLL:n lasten ja nuorten chatissä. Avoinna olevat nuorten chatit löydät Netarista. Voisit myös koittaa listata itsellesi asioita, joihin olet kehossasi tyytyväinen ja joista muutenkin pidät itsessäsi. Ne voivat olla mitä tahansa, eikä niiden tarvitse liittyä ulkonäköön. Tämä auttaa sinua näkemään itsessäsi puolia, joista voit iloita! Niitä on varmasti monia. <3
Nappaa täältä vielä talteen Fressiksen vinkit liikkumiseen ja lue lisää myös säännöllisestä ateriarytmistä.
Kivaa joulunodotusta!
En saa unta – mikä avuksi?
Silloin tällöin vaivaava unettomuus ei ole vakavaa. Jos unettomuus toistuu noin kolmesti viikossa usean kuukauden ajan, voi olla kyse unettomuushäiriöstä.
Moikka ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!
Ruutuajaksi määritellään aika, jota vietetään älypuhelimen, tabletin, tietokoneen, television tai pelikonsoleiden parissa. Nuorille suositeltu ruutuaika on korkeintaan kaksi tuntia päivässä.
Vaikka älylaitteisiin liittyy paljon positiivisia juttuja, kuten yhteydenpito kavereihin, pelien pelaaminen ja uusien taitojen opettelu, on päivittäistä ruutuaikaa kuitenkin hyvä rajata. Runsas ruutuaika voi aiheuttaa erilaisia fyysisiä oireita, kuten niska-hartiakipuja, alaselkäkipuja, päänsärkyä sekä silmäoireita. Lisäksi runsas ruutuaika voi häiritä unta ja lisätä liikkumattomuutta. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta olisikin tärkeää varmistaa, että arkeen sisältyisi myös mm. säännöllistä liikuntaa sekä riittävästi unta ja lepoa. Lisätietoa aiheesta voit lukea Fressiksen tietopankista.
Mukavaa alkanutta kevättä!
Moikka!
On ihan normaalia, että joskus vaikka olisi kuinka väsynyt, tuntuu ettei kuitenkaan saa unta. Joskus tälle on vaikea löytää mitään sen kummempaa syytä. Nukahtamista voivat kuitenkin häiritä esimerkiksi mieltä painavat asiat. Itseä mietityttävistä asioista olisikin hyvä keskustella esimerkiksi vanhempien kanssa ennen nukkumaanmenoa, jotta ne eivät ainakaan häiritsisi unta. Joillakin saattaa auttaa myös asioiden kirjoittaminen ylös paperille. Myös esimerkiksi television katsominen tai puhelimen selaaminen voivat häiritä nukahtamista, joten laitteet kannattaa laittaa kiinni hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Muita vinkkejä hyvään uneen löydät Fressiksen tietopankista.
Mikäli vaikeudet nukkumisessa jatkuvat pidempään, on sen taustalla olevat syyt hyvä selvittää. Tilanteesta kannattaa kertoa ensiksi vaikka vanhemmille ja voitte sitten yhdessä olla yhteydessä esimerkiksi kouluterveydenhoitajaan.
Kivaa alkanutta vuotta!
Moikka ja kiitos viestistäsi!
Normaalisti ihmiset nukahtavat noin puolessa tunnissa. Kertomasi 1-2 tunnin nukahtamisaika voi viitata siihen, että kärsit unettomuudesta. Pitkän nukahtamisajan vuoksi yöunet voivat jäädä riittämättömiksi, kun aamulla on herättävä tiettyyn aikaan esimerkiksi kouluun. Unen tarve on yksilöllistä, mutta nuoren olisi hyvä saada unta noin 8-9 tuntia yössä. Riittävä uni on tärkeää kasvun ja kehityksen kannalta, ja jatkuva unenpuute heikentää usein jaksamista koulussa ja esimerkiksi harrastuksissa.
Yksittäisinä öinä ilmenevä tilapäinen unettomuus on ihan normaalia, mutta pidemmän unettomuuden taustalla voi olla esimerkiksi jatkuvasti stressaava elämäntilanne. Joskus voi olla kyse myös ns. primaarisesta unettomuudesta, jolloin jo lapsuudesta lähtien on vaikea saada unta. Tälle ei ole olemassa mitään selkeää syytä, vaan se on rakenteellinen ominaisuus. Murrosiässä joskus myös kasvuun ja kehitykseen liittyvät tekijät voivat vaikuttaa uneen. Osaatko sanoa, miksi nukahtaminen on sinulle hankalaa? Onko sinulla esimerkiksi stressiä joistain asioista ja pyörittelet niitä mielessäsi ennen nukkumaanmenoa?
Kertomasi perusteella nukahtamisen vaikeus on jatkunut jo pidemmän aikaa. Oletkohan kertonut siitä jo vanhemmillesi? Jos et, niin suosittelen, että pohtisit asiaa yhdessä vanhempiesi kanssa. Voisitte yhdessä miettiä, löytyykö sille jotain syitä, miksi sinun on vaikea nukahtaa ja voisiko nukahtamista helpottaa joillain keinoilla. Tarvittaessa voisitte olla myös yhteydessä esimerkiksi kouluterveydenhoitajaan ja keskustella tilanteesta hänen kanssaan. Vinkkejä hyvään uneen löydät myös Fressiksestä.
Tsemppiä alkaneeseen vuoteen!
Hei ja kiitos viestistäsi!
Pohdit ilmeisesti syitä kuvailemillesi oireille. Jatkuva levottomuus ja unen puute voivat olla merkkejä stressistä. Stressi voi vaikuttaa ruokahaluun ja yksi stressin aiheuttamista fyysisistä oireista on hikoilu. Minkälainen sinun tilanteesi on, koetko että sinulla on stressiä tai huolia?
Hikoilu on kuitenkin myös ihan täysin normaali ilmiö, ja jotkut hikoilevat luonnostaan enemmän kuin toiset. Jatkuva nälkä voi myös johtua yksinkertaisesti siitä, että säännöllinenkin ruoka on yksipuolista tai ravintoköyhää. Syöthän monipuolisesti, terveellisesti ja riittävästi?
On hankala arvioida tilannettasi tietämättä arjestasi, elintavoistasi tai terveydentilastasi enempää. Jatkuva levottomuus ja huono nukkuminen ovat kuitenkin asioita, jotka on syytä selvittää. Jos olet koululainen tai opiskelija, kouluterveydenhuollosta saat helpoiten tukea.
Voisit tutustua myös Sekasin-chattiin. Siellä voit keskustella mieltäsi askarruttavasta kysymyksistä tai aiheista nimettömänä ja luottamuksellisesti. Chatissa päivystävät järjestöjen ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset, jotka välittävät sinusta ja siitä mitä sinulle kuuluu.
Tsemppiä loppusyksyyn!
Moi ja kiitos kysymyksestäsi!
Ihan mahtavaa, että olet lopettanut nuuskaamisen. Se on mahtava päätös hyvinvointisi ja terveytesi kannalta. Kannustan sinua ehdottomasti pysymään nuuskattomana jatkossakin!
Unettomuus ja uniongelmat ovat erittäin yleinen ongelma, jotka vaivaavat välillä meitä jokaista. Usein taustalla voi olla esimerkiksi jokin elämänmuutos tai stressi, mutta unettomuus ja uniongelmat ovat myös nikotiiniriippuvuuden vieroitusoireita. Nuuska sisältää runsaasti riippuvuutta aiheuttavaa nikotiinia, ja kerroit käyttäneesi nuuskaa 7 vuotta. Siksi uskonkin, että uniongelmasi liittyvät nuuskan lopettamiseen, kuten hieman itsekin arvelit. Vieroitusoireet eivät onneksi ole pysyviä, vaan aina ne jossain vaiheessa helpottavat ja loppuvat. Kesto on yksilöllistä, mutta puhutaan muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen.
Uskon siis, että uniongelmasi tulevat kyllä helpottamaan. Edesauttaaksesi unen paranemista pyri terveellisiin elintapoihin, eli liikkumaan, syömään terveellisesti, välttämään päihteitä ja pyrkimään uniongelmista huolimatta säännölliseen unirytmiin. Jos uniongelmat eivät kuitenkaan ala helpottamaan ja alkavat haitata jaksamistasi, kannattaa sinun kääntyä esimerkiksi kouluterveydenhoitajan puoleen.
Tsemppiä ja kivaa kesää!
Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!
9-vuotiaan unentarve on vuorokaudessa noin kymmenen tuntia, mutta yksilölliset vaihtelut voivat olla suuria. Lapsi tarvitsee kuitenkin riittävästi unta kehittyäkseen ja kasvaakseen. Myös aivot tarvitsevat unta levätäkseen ja palautuakseen viriketulvasta.
Liikkua tulisi vähintään 1,5-2 tuntia päivässä. Liikunta voi olla muutakin kuin urheiluharrastus, esim. leikkimistä, koulumatkojen kävelyä tai pyöräilyä sekä pihahöntsäilyä. Puolet tuosta 1,5-2 tunnista tulisi kuitenkin olla reipasta liikkumista, eli sellaista missä hengästyy edes jonkin verran.
Kivaa kesän odotusta!