Moi ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi!
Ketogeeninen ruokavalio on ollut iso terveystrendi, jota on käytetty painonpudotuksen apuna eritoten aikuisten keskuudessa. Yleisellä tasolla tämä ruokavalio sisältää paljon ns. kovia eli tyydyttyneitä rasvoja, runsaasti proteiinia, melko vähän kuituja ja vähän sokereita. Ruokavalion tavoitteena on aiheuttaa keholle ketoosiksi kutsutun tilan. Tällöin maksa alkaa käyttää kehon rasvavarastoja muodostaakseen ketoaineita, joita aivot käyttävät energianlähteenä silloin, kun glukoosia ei ole käytettävissä. Tässä tilassa paino voi pudota nopeasti, mutta paino voi tulla jojo-efektinä hyvin nopeasti myös takaisin. Ketogeeninen ruokavalio pistää kehon normaalin aineenvaihdunnan sekaisin eikä välttämättä tee hyvää yleisterveydelle. Emme siis missään nimessä suosittele tätä ruokavaliota perusterveille nuorille painonhallinnan avuksi tai pidempään noudatettavaksi. Jos ketogeenistä ruokavaliota haluaa kokeilla, se tulisi tehdä aina laillistetun ravitsemusterapeutin ohjeita noudattaen. Jos ruokavaliolla pyritään jonkin kroonisen sairauden, kuten kakkostyypin diabeteksen oireiden hillintään, myös siitä tulisi keskustella terveydenhuollon alan ammattilaisten ja ravitsemusterapeutin kanssa.
On osittain totta, että eri ihmisille soveltuu erilaiset ruokavaliot geeneistä riippuen. Geenit voivat vaikuttaa erilaisten ruoka-aineallergioiden syntyyn, mutta ruoka-aineet itsessään voivat myös aiheuttaa ihmiselle reaktioita geenitasolla. Eli geenit ja ruoka-aineet voivat vaikuttaa toinen toisiinsa. Näitä asioita tutkivaa tieteenalaa kutsutaan nutrigenetiikaksi. Tulevaisuudessa tämän tieteenalan avulla ja teknologian kehityksen myötä on mahdollista räätälöidä yksilöille parhaiten soveltuva ruokavalio.
Perusterveille ihmisille parhaiten soveltuva ruokavalio selviää useimmiten kokeilemalla erilaisia vaihtoehtoja, mutta perussääntönä pätee kovin tuttu ja turvallinen kaava: ruokavalion tulisi olla monipuolinen ja sisältää riittävästi kasviksia, vihanneksia, proteiinia, hiilihydraatteja sekä tyydyttymättömiä rasvahappoja. Ruokavalion lisäksi myös ateriarytmillä ja muilla elintavoilla on tärkeä merkitys ihmisen hyvinvoinnille.
Kysyit vielä Fressiksen mielipidettä vegaanisesta ja carnivore- (eli pelkkiä eläintuotteita sisältävästä) ruokavaliosta. Ekologisuuden kannalta vegaaninen ruokavalio on ehdottomasti suositeltavampi vaihtoehto – lihatuotannon hiilijalanjälki, vesijalanjälki ja muut negatiiviset ympäristövaikutukset ovat paljon suurempia kuin kasvipohjaisen ruoantuotannon ympäristövaikutukset. Myös terveellisyyden kannalta kasvispohjainen ruokavalio on suositeltavampi, kuin pelkkiä eläintuotteita sisältävä ruokavalio. Nämä molemmat ruokavaliot ovat aikalailla ruokavalioiden ääripäitä. Näiden ruokavalioiden noudattaminen vaatii perehtymistä, aikaa ja taitoja, jotta ateriointi pysyy monipuolisena ja ihminen saa riittävästi kaikkia tarpeellisia ravintoaineita. Fressis.fi suositteleekin perusterveille nuorille monipuolista ruokavaliota ja säännöllistä ateriarytmiä. Voit lukea lisää ravitsemuksesta Fressis.fi:n tietopankista. Lisäksi asiantuntijapalstalla ruoka-aiheisiin kysymyksiin ja pohdintoihin on vastattu nimimerkeille 16vuotiaspoika, H.L ja meow.
Hyvää alkanutta kevättä!
Hei ja kiitos kysymyksestäsi!
Hienoa, että olet aloittamassa terveellistä ja ilmastoystävällistä elämäntapaa. Se voi tuntua isolta muutokselta, mutta on varmasti mahdollinen. Jos uuden ruokavalion aloittaminen tuntuu aluksi vaikealta, voit aloittaa elämäntapamuutoksen hiljalleen, ja siirtyä vegaaniseen ruokavalioon asteittain. Voit esimerkiksi syödä vegaanista ruokaa 1-2 päivänä viikossa, ja hiljalleen kasvattaa näiden päivien määrää. Tämä antaa sinulle aikaa opetella uusia ruokia ja ruokalajeja, mutta samalla myös kehosi sopeutuu uudenlaiseen ruokavalioon.
Vegaaniruokavalio perustuu pelkkien kasvikunnan tuotteiden käyttöön, jolloin siis eläinperäiset tuotteet kuten liha, broileri ja lehmänmaito jäävät pois. Pituuskasvusi tuskin kärsii vegaanisesta ruokavaliosta, mutta kasvuiässä sinun on tärkeää opetella koostamaan ateriasi niin, että se sisältää kaikkia tarvitsemiasi ravinteita ja huomioida, että ateriarytmisi on tasapainoinen.
Vegaani tarvitsee 5–6 täysipainoista ateriaa päivässä energian, proteiinin ja muun ravinnonsaannin takaamiseksi. Riittävän proteiininsaannin turvaamiseksi kannattaa suosia kasvikunnan proteiinin lähteitä usealla aterialla. Hyviä proteiinin lähteitä ovat täysjyvävilja, palkokasvit eli pavut, herneet, linssit sekä soija eri muodoissaan eli mm. tofu ja soijasuikaleet. Vegaanin ruokavaliota on suositeltavaa täydentää B12-vitamiinilisällä ja D3- tai D2-vitamiinilisällä, joiden ostamiseen voi kysyä apua apteekissa olevilta työntekijöiltä.
Hyvin suunniteltu vegaaniruokavalio on monipuolinen ja sisältää:
- Viljatuotteita: esimerkiksi ruisleipää ja täysjyväpastaa
- Vihanneksia ja juureksia: esimerkiksi perunaa, bataattia, porkkanaa ja punajuurta
- Palkokasveja: esimerkiksi linssejä, papuja, soijaa ja soijasta jalostettuja tuotteita, kuten tofua
- Sieniä: esimerkiksi kantarelleja, herkkutattia tai herkkusieniä
- Erilaisia pähkinöitä ja siemeniä
- Erilaisia hedelmiä ja marjoja
- Kasvirasvoja: esimeriksi rypsiöljyä tai oliiviöljyä
- Maitoa korvaavan ravitsevan ruokajuoman, kuten D-vitamiinilla täydennetyn soija- tai kaurajuoman. Maitojuoman lisäksi kaupoissa on nykyään runsaasti eläinperäisiä maitotuotteita korvaavia elintarvikkeita, kuten kaura- ja soijapohjaisia jogurtteja ja juustoja, joita kannattaa syödä aamu- ja välipaloina.
Herkullisia ja ravitsevia vegaanisia ruokareseptejä löytyy internetistä paljon, joten niitä kannattaa etsiä, lueskella ja kokeilla. Lisää voit lukea Vegaaniliiton sivuilta. On varmasti tärkeää myös keskustella asiasta huoltajasi kanssa: hän voi auttaa sinut alkuun ja ostaa kotiin sellaista ruokaa, joka sopii vegaaniseen ruokavalioon. Lisäksi koulussa kannattaa tuoda asia esille, jotta voit varmistaa täysipainoisen vegaanisen aterian itsellesi myös koulupäivän aikana.
Hyvää alkanutta vuotta!
Kuulostaa siltä, että olet pohtinut tätä jo paljon. Ehdotat vaihtoehdoksi kasvissyöntiin siirtymistä, joka kuulostaa todella hyvältä ratkaisulta! Osa lihaa syövistä vaihtaa aluksi osan aterioista kasvisruuiksi ja samalla opettelee eläinperäisten tuotteiden korvaamista ruuassa, osa tiputtaa heti kaiken muun eläinperäisen paitsi kalan ja äyriäiset. Joku taas on pitkään muuten täysin kasvissyöjä, mutta juustot ovat niin suurta herkkua, että ne pysyvät herkutteluruokana mukana vuosiakin. Joku taas kokee asian niin vahvasti omakseen ja taitoa ja tietoa asiasta on jo niin paljon, että siirtyy yhdessä yössä täysin vegaaniksi.
Tässä asiassa ei ole yhtä oikeaa vastausta, vaan jokaisen täytyy itse löytää oma tapansa. Kannattaa aloittaa pohdinta siitä, että millä sinun on mahdollista ja kätevintä korvata eläinperäiset proteiininlähteet. Hahmottele itsellesi vaikka paperille, että millaiselta päivän syömisesi näyttävät kasvis/vegaaniversiona. Tämän ”vegaanisen ruokapäiväkirjasi” voi auttaa sinua hahmottamaan, miten käytännössä toteutat kasvis/vegaaniruokavaliota, mitkä asiat onnistuvat helposti ja onko joitakin aterioita, joissa tarvitaan erityistä etukäteisvalmistelua, jotta kasvisvaihtoehto on mahdollinen toteuttaa.
Ystäville ja lähiaikuisille kannattaa aina kertoa tällaisista ratkaisuista ja pyytää rohkeasti tukea uusien tapojen opetteluun. Yleensä ihmiset ovat innokkaita auttamaan ja sinunkin on helpompi arjessa tehdä haluamasi valintoja, kun saat tukea lähipiiristä. Entä tiedätkö ketään, jolla olisi omakohtaistakin kokemusta ja hyviä vinkkejä herkulliseen ja monipuolisen vegaaniruokavalion toteuttamiseen? Myös esimerkiksi Vegaaniliiton sivuilta löydät paljon vinkkejä vegaanin arkeen. Valitse sieltä sinulle sopivimmat ensimmäiset askeleet!
Fressis-tiimi toivottaa sinulle maistuvaista matkaa vegaaniksi!
Vegaaniruokavalio perustuu pelkkien kasvikunnan tuotteiden käyttöön. Monipuolisesti syövät vegaanit saavat yleensä melko helpostikin riittävästi rautaa ruokavaliostaan, sillä sitä on runsaasti mm. palkokasveissa (esim. soijapavut) ja täysjyväviljassa (etenkin ruisleipä on erinomainen raudan lähde). Lisäksi vegaaniruokavalion runsas C-vitamiinipitoisuus auttaa raudan imeytymisessä.
Kalsiumin saannin vegaani varmistaa syömällä pähkinöitä ja siemeniä sekä palkokasveja (kuten kikherneitä) sekä käyttämällä päivittäin kasvimaitoja (esim. soijamaito, kauramaito), joihin on lisätty kalsiumia. Muista tarkistaa pakkauksen ainesosaluettelosta, onko tuotteeseen lisätty kalsiumia.
Ruuasta vegaani saa D-vitamiinia niistä kasvimaidoista ja kasvirasvalevitteistä, jotka ovat täydennetty D-vitamiinilla. 2–18-vuotiaille vegaaneille suositellaan lisäksi 7,5µg vahvuista D-vitamiinilisää ruokavaliota täydentämään.
