Huomioithan, että emme vastaa lääkityksiin liittyviin kysymyksiin (esim. E-pillerit). Olethan niistä yhteydessä lääkityksen määränneeseen paikkaan tai omaan terveysasemaasi.
Moikka,
Onpas hyvä kysymys! En ole ihan varma ymmärsinkö kysymyksesi oikein. Oletan, että tarkoitat että pidät esimerkiksi siivoamisesta tai käsitöistä ja nyt mietit, miten saisit liikunnastakin hauskaa tai miten voisit yhdistellä näitä asioita. Kannattaa tosiaan muistaa, että kaikesta liikkumisesta on hyötyä, ja voit liikkua arjessakin monella tavalla siivouksen ja käsitöiden ohella. Siivous itsessään on myös hyvää arkiliikuntaa. Siivotahan voi vaikka musiikin tahdissa tai äänikirjaa tai podcasteja kuuntelemalla. Jos tästä tykkää niin joskus samaa voi kokeilla myös ulkoilmassa kävellen. Näin saa mukavia ja rentoja kävelyhetkiä arkeen.
Käsitöidenkin lomaan saa helposti liikettä, kun vähentää istumista ja pitää virkkauksesta taukoa. Voit ottaa vaikka tavoitteen, että aina tietyn rivimäärän virkkauksen jälkeen pidät tauon, nouset ylös, oikaiset selän, venyttelet ja liikut vähän. Voit tehdä esimerkiksi muutaman kyykyn, punnerruksen sekä vatsalihas- ja selkäliikkeen. Sitten voit jatkaa taas virkkausta. Jos virkkaus on sinulle todella mieluista, voi se toimia myös palkintona. Voit päättää tehdä ensin pienen kävelyn, jumpan tai venyttelyn, ja sitten saat rauhoittua virkkaamaan. Voisitko myös virkata jotain, mikä innostaisi liikkumaan? Vaikkapa nyt syksyä varten uudelle pipolle, kaulaliinalle tai heijastimelle olisi lenkillä käyttöä!
Kaiken kaikkiaan arkeen saa huomaamattakin lisää liikettä, kun vain päättää suosia esimerkiksi kävelyä tai pyöräilyä liikkumiseen ja valitsee rappuset hissin sijaan tai nousee välillä seisomaan sohvalta.
Joskus varsinaisen liikunnan ilon löytäminen voi olla haastavaa, mutta kun se onnistuu, siitä voi tulla tärkeä osa elämää.
Jos arkiliikunnan lisäksi on vaikea löytää intoa kunnon hikiliikunnalle tai lihaskunnon kehittämiselle niin kannattaa rohkeasti lähteä kokeilemaan erilaisia lajeja. Näin voi löytää yllättävästikin jonkin mielenkiintoisen ja hauskan tavan liikkua. Voi myös auttaa, jos pyytää kaverin mukaan harrastamaan. Silloin voi samalla jutella ja liikunta hoituu vähän huomaamattakin. Usein auttaa myös se, että asettaa realistisia tavoitteita. Olisiko vaikkapa kolme liikuntahetkeä viikossa, tai kymmenen minuuttia päivässä sinulle sopiva tavoite? Voit pitää vaikka kirjaa, tai mitata liikkumista liikuntakellon tai sovelluksen avulla, jos se tuntuu sinusta itsellesi sopivalta ajatukselta.
Kun liikkuu, pysyy terveempänä ja saa hyvää mieltä. Jokainen askel on tärkeä mutta myös hengästymistä ja lihaksia tarvitaan. Näin pysyy virkkauspuikotkin paremmin kädessä, vielä vanhanakin. 💪
Ps. Viralliset liikkumisen suositukset kuuluvat näin:
-Unta tarpeeksi
-Taukoja istumiseen aina kun voi (muista tämä virkatessa)
-Kevyttä liikkumista aina kun mahdollista (esim. pyöräily tai kävely kouluun)
-Reipasta liikkumista 2h 30min viikossa (reipas siiivoaminen tai kävelylenkki)
TAI 1h 15min rasittavaa liikkumista (Sitä hikiliikuntaa esim. jonkin uuden harrastuksen myötä tai esim. vartti päivässä kotosalla)
-Lihaskuntoa tai tasapainoa 2x viikossa (tämäkin sujuu vaikkapa virkkauksen ohessa tauoilla)
Toivottavasti näissä vinkeissä oli jotain sellaista, johon voisit tarttua ja jota kokeilla!
Hei ja kiitos yhteydenotostasi!
Hienoa, että olet miettinyt terveyteen liittyviä asioita ja uskot elämäntapojen olevan hyvällä mallilla. Yleisesti voidaan sanoa, että lievän ylipainon aiheuttamat terveysriskit ovat hyvin vähäisiä. Etenkin, jos päivittäiset elintavat ovat pääsääntöisesti kunnossa, eivät riskit esimerkiksi korkean verenpaineen tai tyypin 2 diabeteksen syntyyn ole koholla. Päivittäisillä elintavoilla tarkoitan monipuolista ja säännöllistä ruokailua, riittävää unta ja lepoa, liikkumista ja arjen aktiivisuutta sekä päihteettömyyttä. Nämä arjessa toistuvat tottumukset luovat hyvän perustan terveyden ylläpitämiselle ja hyvälle ololle. Kannustankin jatkamaan sinulle hyvinvointia tuottavien rutiinien toteuttamista omassa arjessasi, ne kantavat pitkälle 😊
Hyvää syksyä sinulle!
Heippa! Kiitos kysymyksestäsi. Valitettavasti tämä on aihe, johon meillä ei ole kovinkaan syvällistä osaamista.
Voin vain arvailla asiaa, mutta kyse saattaa olla esimerkiksi jalkasilsasta. Voit lukea siitä lisää Terveyskirjaston artikkelista ja pohtia kuulostavatko oireet samalta kuin sinulla. Voit hyvin myös varata ajan esimerkiksi terveydenhoitajalle, joka terveydenhuollon ammattilaisena pystyy arvioimaan asiaa paremmin. Myös apteekin henkilökunta osaa neuvoa millaisia tuotteita voi kokeilla kutievien varpaanvälien hoitoon. Voit siis hyvin kysyä apua myös sieltä!
Jalkojen hikoamisesta meiltä on kysynyt myös nimimerkki ”Sukka#dunkkis”, jonka kysymykseen ja vastaukseen pääset tutustumaan täältä. Ehkä siitäkin voi olla sinulle apua. 😊
Toivottavasti saat vaivaasi avun! Mukavaa kevättä sinulle!
Moikka kuntoilija!
Ensinnäkin on ihana kuulla, että olet löytänyt sinulle sopivia ja sinua inspiroivia tapoja liikkua! Liikkuminen on tosi tärkeää terveyden, hyvinvoinnin ja myös esimerkiksi murrosiän kehityksen kannalta. Ennen kaikkea liikkumisen tulisi kuitenkin olla mukavaa. Kuulostaa siltä, että sitä se sinulle myös on.
Pohdit kuitenkin nyt ylikunnon riskiä koska urheilukellosi on varoitellut sinua siitä. Luultavasti tuo varoitus johtuu siitä, että olet lisännyt 30min aamutreenit päiviisi, ja treenimäärät aikaisempaan verrattuna ovat siis yhtäkkiä lisääntyneet. Aina kun treenimäärät kasvavat, onkin syytä olla valppaana ja tarkastella palautuuko treeneistä, ja miten lisääntynyt treenimäärä vaikuttaa muuten omaan hyvinvointiin. Tätä kellot eivät osaa arvioida. Tärkeämpää on itse tarkastella omaa oloa. Ylikunnon ja alipalautumisen oireita voivat olla mm. väsymys, uupumisen tunteet, unihäiriöt, muutokset ruokahalussa, hermostuneisuus, ahdistuneisuus, lievä kurkkukipu tai muut flunssaoireet sekä suorituskyvyn heikkeneminen. Oletkohan huomannut tällaisia oireita? Joskus ylikuntoisuus näkyy myös siinä, että on ylivirittynyt, jolloin tuntuu, että energiaa on jakaa vaikka muillekin. Tällöin liiallinen treenaaminen voi näkyä vaikkapa vain uniongelmina.
Mikäli treenaaminen ei ole aiheuttanut sinulle mitään tällaisia oireita voit huoletta nauttia treenaamisesta. Lasten ja nuorten liikkumissuosituksissa reipasta liikkumista suositellaan tehtävän tunnin päivässä. Tämähän voi tarkoittaa ihan arkiliikuntaa. Tämän lisäksi tulisi liikkua reilusti sykettä nostaen ja hengästyen kolme kertaa viikossa sekä vahvistaa lihasvoimaa ja luustoa kolme kertaa viikossa. Voit ehkä tämän perusteella arvioida omaa treenimäärääsi, miltä ne vaikuttavat suositusten valossa.
Tärkeintä on, että liikunnasta tulee hyvä olo, ja mieli sekä keho pysyvät virkeänä ja terveenä. Muistathan levätä tarpeeksi ja syödä hyvin ja monipuolisesti treenaamisen vastapainoksi. Yksi lepopäivä viikossa voisi tehdä myös hyvää, ja auttaa sinua kehittymään urheilussa <3
Tosi hienoa, että huolehdit terveydestäsi, ja pysähdyit nyt pohtimaan treenimääriäsi kellon varoitusten takia. Erittäin fiksua! Treeni-iloa ja leppoisia lepopäiviä sinulle!
Voit halutessasi lukea vielä lisää aiheesta Fressiksen tietopankista.
Moikka! Kiitos kysymyksestäsi. Runkkaus eli itsetyydytys ei ole este lihasten kasvamiselle. Voit siis hyvin tehdä molempia: kehittyä salilla ja runkata. 😊
Nofap on ilmiö/tukiyhteisö niille, jotka haluavat vältellä muun muassa itsetyydytystä. Sen perusajatuksena on se, että elämässä on tapahtunut jokin positiivinen muutos, kun itsetyydytyksen on lopettanut. Yksi väitetty hyöty on se, että kun pidättäytyy runkkaamisesta, testosteronitasot nousevat ja sen takia olo on energisempi ja lihakset kasvavat nopeammin ja niin edelleen. Tieteellistä näyttöä näillä väitteillä ei kuitenkaan ole. Vaikka testosteronitasot nousevat runkatessa, ne eivät nouse niin korkeiksi, että sillä olisi juuri mitään vaikutusta mihinkään. Lihasten kasvuun ja energisyyteen vaikuttavat puolestaan ruokavalio, harrastettu liikunta ja lepo, ei runkkaaminen.
Huomionarvoista tässä aiheessa onkin se, että joillekin itsetyydytys on ongelma, joka määrittää esimerkiksi arkirytmiä ja haittaa normaalia elämää. Tällöin itsetyydytyksen lopettaminen/vähentäminen varmasti lisääkin hyvinvointia yksilön elämässä, kun aikaa vapautuu muihin asioihin, eikä jokin asia ole elämässä hallitseva.
Kohtuudella tehtynä itsetyydytyksestä ei ole sinulle siis haittaa. Päinvastoin itsetyydytyksellä voi olla monia positiivisia vaikutuksia hyvinvointiisi. 😊 Tunnistat ”kohtuuden” siitä, että runkkaaminen ei hallitse ajatuksiasi eivätkä tekemisesi määrity sen mukaan, milloin pääset runkkaamaan. Jos haluat keskustella asiasta vielä lisää, voit ottaa yhteyttä esimerkiksi Poikien Puhelimen palveluihin. Tutustu myös tähän artikkeliin, joka aiheesta on kirjoitettu.
Moikka Poika!
Hyvä, että laitoit meille viestiä. Moni ikäisesi pohtii omaa kehoaan ja kokee oman kehon suhteen epävarmuutta. Et todellakaan ole tämän asian kanssa siis yksin.
Pohdit miten tuleva murrosikään liittyvä kasvupyrähdys vaikuttaa kehoosi, eli laihdutko pituuskasvun myötä. Niin kuin olet ehkä kuullutkin, murrosikä ja kasvupyrähdys tosiaan muuttavat kehoa. Pojilla kasvupyrähdys on yleensä voimakkaimmillaan keskimäärin 13-14 vuoden iässä. Kasvupyrähdyksen aikana pituutta voi tulla jopa 10 senttiä vuodessa. Silloin usein painoa ei ehdi kertymään samaa tahtia kuin pituutta ja lapsuuden pyöreys häviää. Kun kasvu alkaa olla lopuillaan, alkaa ruumiinrakennekin usein vahvistumaan ja lihasmassaakin kertymään. Jokainen keho ja ruumiinrakenne on tietenkin yksilöllinen.
Lievästä ylipainosta ja lapsuuden pyöreydestä ennen murrosikää ei siis kannata todellakaan olla huolissaan. Terveelliset elintavat ovat tietysti tärkeitä ja ne myös tukevat kasvua ja kehitystä. Kerrotkin, että harrastat jääkiekkoa ja pidät myös pesäpallosta. Todella hienoa! Kannustan jatkamaan näitä sinulle mieluisia liikunnallisia harrastuksia ja myös kiinnittämään huomiota muihin terveisiin elintapoihin kuten monipuoliseen ja säännölliseen syömiseen sekä lepoon. Lisätietoa säännöllisestä syömisestä voit katsoa esim. Tixtuu youtube videolta “24h lautasmallin mukaan”.
Mikäli asia vielä huolettaa niin voit käydä esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa juttelemassa ajatuksistasi kehoosi ja painoon liittyen. Voit myös lukea mitä muut ovat kysyneet murrosikään, kehoon ja kasvupyrähdykseen liittyen esimerkiksi täältä ja täältä. Jos haluat vielä jutella aiheesta lisää nimettömästi netin välityksellä, voit olla yhteydessä esimerkiksi MLL:n lasten ja nuorten chatiin.
Kivaa kesää ja hyviä harrastushetkiä sinulle!
Heippa! Kiitos viestistäsi! Ensinnäkin hienoa, että olet löytänyt itsellesi mieluisan harrastuksen jalkapallosta. 😊 Ja ihana että tykkäät pikkusiskostasi ❤
Pohdit mistä jalkapohjiesi kipeät kovettumat voisivat johtua. Kuten itsekin arvelit, voi olla, että juuri liikkuminen ja urheilutossut ovat kovettumien taustalla. On luonnollista, että jalat hikoavat, kun kenkiä pitää pidempään jalassa. Emme ole tämän aiheen asiantuntijoita, mutta esimerkiksi sukkavalinnoilla voi olla mahdollista vaikuttaa asiaan ja mainitsemaasi jalkojen ”muhimiseen”. Kaikista tärkeintä on se, että kengät ovat jaloillesi sopivat ja oikean kokoiset. Joskus myös pohjalliset voivat auttaa, ja toki kovettumien taustalla voi olla myös jalkaterän tai varpaiden asentovirheitä, jotka on hyvä selvittää. Lue lisää aiheesta terveyskirjaston artikkelista.
Kuinka hoidat näitä kipeitä kovettumia? Jalkojen pesun ja huolellisen kuivaamisen jälkeinen päivittäinen rasvaaminen jalkavoiteella voi auttaa pehmentämään kovettumia, ja pitämään kovettumat joustavina. Tällöin niihin ei myöskään satu yhtä paljon.
Suosittelen sinua menemään vielä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle juttelemaan asiasta lisää. Voitte pohtia hänen kanssaan, voisitko hyötyä esimerkiksi jalkaterapeutilla käymisestä. Lisää vinkkejä kovettumien hoitoon saat apteekin henkilökunnalta.
Moikka ja kiitos hyvästä kysymyksestä!
Tosi hienoa, että olet kiinnostunut omasta hyvinvoinnistasi. Lihaksia vahvistava liikkuminen on tärkeä osa arjen monipuolista liikkumista. Lasten ja nuorten liikkumissuosituksissa lihaksia ja luustoa vahvistavaa harjoittelua suositellaan tekemään 3 kertaa viikossa. Tällainen harjoittelu voi olla esimerkiksi pallopelien pelaamista tai kehonpainoharjoittelua.
Kerroit viestissäsi, että olet kiinnostunut kuntosaliharjoittelusta. Ainakin osalle kuntosaleista on asetettu ikäraja, joka on useimmissa paikoissa 15 vuotta. Voit kuitenkin tiedustella vaikkapa omalta lähisaliltasi, onko sinne jokin ikäraja. Jos ikäsi puolesta pääset kuntosalille, olisi tosi hyvä kysyä neuvoa harjoittelun aloittamiseen esimerkiksi kuntosalin henkilökunnalta. He osaavat opastaa sinua laitteiden käytössä sekä näyttää oikeat suoritustekniikat erilaisiin liikkeisiin. Harjoittelussa kannattaa lähteä liikkeelle kevyesti ja nimenomaan keskittyä tekemään perusliikkeitä (esim. kyykky) hyvällä tekniikalla.
Lihaksia vahvistavaa harjoittelua voi hyvin tehdä myös kotona. Harjoittelua voi tehdä hyvin ainakin alkuun myös pelkästään oman kehon painolla. Mahdollisuuksien mukaan kotiin voi hankkia esimerkiksi vastuskuminauhoja, kahvakuulan tai käsipainot, joita voi hyödyntää harjoittelussa. Hyviä perusliikkeitä ovat mm. erilaiset kyykyt, hypyt, punnerrukset ja keskivartaloa vahvistavat liikkeet. Vinkkejä harjoitteluun löydät esimerkiksi Smart Movesin sivuilta. Sieltä löydät myös muutaman valmiin treeniohjelman.
Pohdit viestissäsi myös uneen ja ruokaan liittyviä asioita. Uni on tärkeää kehon ja mielen palautumisen sekä oppimisen kannalta. Unen aikana päivän kuormituksen aiheuttamat ”kuonat” poistuvat, päivän aikana kertyneet tiedot ja tunteet järjestäytyvät, ja energiavarastot täyttyvät seuraavaa päivää varten. Riittävä uni tukee myös vastustuskykyä ja syvän unen aikana aivoissa erittyy kasvuhormonia, mikä on tärkeää fyysisen kasvun kannalta. Ikäisesi nuori tarvitsee yleensä unta noin 8–9 tuntia.
Liikkumisen ja unen lisäksi ruoka on yksi tärkeistä hyvinvoinnin peruspalikoista. Ruokailun osalta on hyvä kiinnittää huomiota säännölliseen ja monipuoliseen syömiseen. Päivän aikana olisi hyvä syödä 4–5 ateriaa: aamupala, lounas, päivällinen ja 1–2 välipalaa (toinen näistä esim. iltapala). Ravitsemuksessa kannattaa suosia täysjyväviljoja (esim. tumma pasta ja täysjyväleipä), kasviksia ja hedelmiä, hyviä proteiinin lähteitä (esim. kala, kana ja palkokasvit) ja hyvien rasvojen lähteitä (esim. kasviöljyt, pähkinät ja avokado). Vaikka aloittaisitkin kuntosaliharjoittelun, perusruoasta saat tarvittavat ravintoaineet. Et siis tarvitse esimerkiksi proteiinilisiä purkista. Lisätietoa aiheesta löydät tietopankistamme.
Mukavia treenihetkiä sinulle!
Moikka!
Ei huolta, tällainen tilanne ei varmastikaan aiheuta murrosikäsi pysähtymistä. Jos sinulla on kuitenkin jäänyt kaatumisesta kipuja tai asia muuten huolettaa sinua, suosittelen sinua olemaan yhteydessä kouluterveydenhoitajaan. Hänen kanssaan voit keskustella tapahtuneesta ja muutenkin murrosikäsi etenemisestä tarkemmin. Lisätietoa murrosiän kehitykseen liittyvistä asioista voit lukea myös Hyvä kysymys -sivuston artikkeleista.
Suosittelen myös vahvasti, että käytät kypärää aina kun hyppäät pyörän selkään. Se on turvallisuutesi kannalta fiksu teko. 😊
Moikka ja kiitos kysymyksestäsi.
Hienoa kuulla, että harrastat jo ratsastusta, siinä saat myös mukavasti liikuntaa. 😊 Kysyit, millainen on hyvä harrastus ja vastaisin hyvin yksinkertaisesti, että sellainen, joka saa sinut hyvälle tuulelle ja voimaan paremmin. Tärkeää on siis, että harrastat sellaista asiaa, josta itse pidät.
Ratsastuksen ohelle käy hyvin monenlainen liikunnallinen harjoittelu aina ryhmätanssista salille ja juoksupolulta karateen. Ihan mikä vain, mikä sinua kiinnostaa 🙂 Oletko miettinyt, haluaisitko mieluummin yksilö- vai joukkuelajin? Entä paljonko haluat käyttää aikaa siihen ratsastuksen ohella? Kun olet pohtinut toiveitasi voit jatkaa tutustumalla asuinpaikkasi tarjoamiin harrastusmahdollisuuksiin – pohdi niistä erityisesti sitä, mikä sinusta voisi olla kivaa. Usein erilaisia harrastuksia pääsee myös kokeilemaan kerran, jos vain ottaa rohkeasti yhteyttä kyseiseen harrasteseuraan. Fressiksen tietopankkiin on koottu tietoa erilaisista liikuntaharrastuksista.
Puhuit myös siitä, että haluaisit tavoitteellisen harrastuksen. Mitä vain harrastusta voi harrastaa tavoitteellisesti – tavoitteet vain ovat erilaisia. Voitkin siis pohtia, mitä oikeastaan ajattelet tavoitteellisella harrastamisella? Millä tavalla toivoisit olevasi tavoitteellinen? Nämä ohjaavat uuden harrastuksen etsimistä. Harrastamiseen liittyvää ideointia ja tavoitteellisuutta kannattaa pohtia myös esimerkiksi huoltajan tai liikunnanopettajan kanssa. 😊
Tsemppiä uuden harrastuksen etsimiseen!
Moikka!
Tosi kiva kuulla, että olet löytänyt itsellesi mieleisiä harrastuksia. Liikkumisessa yksi tärkeimmistä asioista onkin liikkua sellaisilla tavoilla, joista itse tykkää.
Lapsille ja nuorille suunnatuissa liikkumissuosituksissa suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä. Liikkuminen voi koostua monista pienistä palasista pitkin päivää ja onkin hyvä pyrkiä olemaan aktiivinen päivän mittaan. Suurimman osan liikkumisesta olisi hyvä olla kestävyystyyppistä. Tämän lisäksi lihasvoimaa ja luustoa vahvistavaa liikkumista olisi hyvä tehdä vähintään kolmena päivänä viikossa. Tämä suositus täyttyy kohdallasi varmasti aika hyvin päivittäisten kävelyjen ja monipuolista liikkumista sisältävien harrastusten myötä. Liikkumisen määrä vaikuttaa siis tämän perusteella ihan sopivalta. Voit mielestäni ihan hyvin itse pohtia, tuntuuko sinusta siltä, että jaksat vielä yhdet lisätreenit viikkoon.
Liikkumisen lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota palautumiseen. Riittävä yöuni antaa keholle aikaa palautua päivän rasituksista. Nuori tarvitsee keskimäärin unta 8-9h joka yö. Myös säännöllinen ja monipuolinen syöminen tukee hyvinvointia ja palautumista, ja antaa keholle tärkeää polttoainetta liikkumiseen. Lisäksi on hyvä muistaa kuunnella omaa kehoa ja mieltä. Joskus ne saattavatkin rasittavan treenin sijaan kaivata lepoa.
Lisätietoa aiheesta löydät Fressiksen tietopankista.
Tsemppiä kevääseen!
Hei ”Huolestunut” – ja kiitos viestistä.
Pistävä tunne rinnassa on harvoin oire mistään vakavasta sairaudesta. Rinnassa tuntuu monenlaisia oireita. Toiset myös aistivat pienetkin muljahtelut tai rytmin muutokset keskimääräistä paremmin, varsinkin maatessaan vasemmalla kyljellään.
Kun rintakipu on pistävää tai terävää ja sen voi selvästi paikallistaa (pystyt osoittamaan sormella, mihin pistää), ei oire mitä luultavimmin liity sepelvaltimotautiin. Ylävartalolla tuntuva pistävä kipu voi liittyä johonkin lihasvaivaan. Nuorilla ihmisillä rintakipu ylipäätään liittyy ennemmin lihaksiin ja luustoon (esimerkiksi lihasten rasituksen jälkeen) kuin itse sydämeen – ja erityisesti pistävä kipu on yleensä harmiton.
Toistuvat rintakivut voivat olla myös oireita ruoansulatuskanavan vaivoista tai liittyä paniikkihäiriöön. Vaikka pistävä kipu siis luultavimmin ei liity sydänsairauteen, voi olla hyvä puhua huolesta aikuiselle – esimerkiksi omalle huoltajalle tai kouluterveydenhoitajalle.
Aurinkoista kevättä!
Moikka! Kiitos hyvästä kysymyksestä. Kuukautisten aikana voi hyvin uida, jos käyttää tamponia tai kuukuppia. Molempien käyttö vaatii hieman harjoittelua, mutta opit käytön varmasti nopeasti. 😊
Tamponeja on montaa eri kokoa ja käytön harjoitteleminen kannattaa aloittaa pienimmästä koosta. Pienin koko voi muutenkin soveltua sinulle hyvin, jos vuotosi on niukkaa. Koko on ilmaistu tamponipaketissa pisaran kuvilla: mitä useampi pisara paketissa on tummennettuna, sitä imukykyisemmästä ja runsaampaan vuotoon tarkoitetusta tuotteesta on kyse – samaan tapaan kuin terveyssiteissä. Osassa tamponeissa on asetin, jonka jotkut saattavat kokea helpottavan tamponin asettamista paikoilleen. Kokeilemalla selviää, kumpi sopii omaan käyttöösi parhaiten.
Tamponin laittoa helpottaa, jos pystyy rentoutumaan. On täysin luonnollista, että tällaisen uuden asian edessä jännittää, eikä asia välttämättä ota heti sujuakseen. Ei kannata siis säikähtää sitä, jos ei heti onnistu ja rohkeasti yrittää uudestaan. Silloin kun kovasti jännittää, jännittää samalla lantionpohjan lihaksia ja tamponin laitto voi sattua. Rentoutumiseen voi auttaa esimerkiksi syvään hengittäminen ja suun kautta ulospuhaltaminen. Tamponin laittaminen voi myös tökkiä, jos sitä työntää väärään suuntaan. Tamponia ei työnnetä suoraan ylös, vaan viistosti ylös ja taakse. Lisäksi voi kokeilla itselleen sopivaa asentoa asettaa tamponi. Tamponia laittaessa jotkut esimerkiksi nostavat toisen jalan korokkeen (vaikka wc-pöntön kansi tai kylpyammeen reuna) päälle ja toiset laittavat tamponin istuessaan wc-pöntöllä. Oikean suunnan ja asennon löytää vain kokeilemalla ja harjoittelemalla. Jos tamponin laittaminen tuntuu vaikealta tai tekee kipeää, ei hätää, se tulee varmasti vielä onnistumaan, kun rauhassa opettelee. Täältä voit katsoa vielä kuvituskuvan tamponin asettamisesta.
Jos mahdollista, voisit vielä jutella tamponin käytöstä esimerkiksi äitisi, tai jonkun toisen luotettavan aikuisen kanssa, joka voi myös auttaa sinua tamponien hankkimisessa. Tamponeja saa kaikista tavallisista ruokakaupoista, mutta valikoima on useimmiten isoissa kaupoissa laajempi.
Tsemppiä vielä tamponin käytön harjoittelemiseen ja kivaa koulu-uintia!
