1. Mitä kuukautiset ovat?

Kuukautiset ovat sitä, kun tarpeettomaksi jäänyt kohdun limakalvo sekä pieni määrä verta poistuu emättimen kautta kuukautisvuotona.

Kuukautiskierron pituuden laskeminen alkaa ensimmäisestä vuotopäivästä ja päättyy seuraavien kuukautisten alkamiseen.

Kuukautiskierron vaiheet

 2. Oliko minulla jo ekat menkat?

Ensimmäiset kuukautiset ovat usein ruskeaa, valkovuotoa muistuttavaa vuotoa. Mukana voi olla myös punaista tai vaaleanpunaista vuotoa. Vuotoa voi tulla vähän, ja se voi kestää muutaman päivän ajan. Toisaalta vuoto voi olla myös runsaampaa, selkeästi veristä vuotoa ja kestää useammankin päivän. Vuotopäiviä on normaalisti 3–7. Jos olet huomannut tällaista punertavaa/rusehtavaa vuotoa, voi olla, että kuukautisesi ovat jo alkaneet.

Parin kolmen ensimmäisen vuoden ajan menkat voivat tulla epäsäännöllisesti muutaman kuukauden välein. Pienet hyytymät kuukautisvuodossa ovat tavallisia etenkin, jos vuoto on runsasta.

Kuukautiset alkavat keskimäärin 10–16-vuotiaana. Jos kuukautisia ei kuulu, kun olet täyttänyt 16 vuotta, käy juttelemassa asiasta lääkärin kanssa.

3. Voiko itsetyydytys johtaa ensimmäisin kuukautisiin?

Itsetyydytys itsessään ei voi aloittaa kuukautisia. Ensimmäiset kuukautiset voivat kuitenkin alkaa missä ja milloin vain, joten on toki mahdollista, että kuukautiset alkaisivat itsetyydytyksen aikana. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että itsetyydytys aiheuttaisi kuukautisten alkamisen.

4. Paljonko verta tulee kerralla?

Verta poistuu kohdun limakalvon mukana 10–80 millilitraa – siis yhden kuukautisvuodon aikana ruokalusikallinen tai jopa vajaa desilitra. Vuodon määrä voi vaihdella eri päivinä ja eri kuukautiskierroissa. Jos vuoto on niin runsasta, että se haittaa normaalia elämää, käy terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla.

5. Mikä kuukautissuoja pitäisi valita?

Terveysside, pikkuhousunsuoja, tamponi ja kuukautiskuppi ovat kaikki yhtä turvallisia ja hygieenisiä kuukautissuojia. Sinä päätät, mikä toimii parhaiten sinulle kuukautiskierron eri vaiheissa. Tärkeintä on pitää hyvää huolta hygieniasta peseytymällä ja vaihtamalla kuukautissuojaa säännöllisesti: kuukautisvuoto on hyvä kasvualusta bakteereille, jotka aiheuttavat hajuhaittoja sekä pahimmillaan tulehduksia.

Kuukautissuojat

Hyvä hygienia kuukautisten aikaan

6. Miten tunnistan kuukautiskivut?

Oireista tärkein on supistuksenomainen alavatsakipu, joka alkaa vuodon alkaessa, joskus päivä pari aiemmin. Kipu voi säteillä selkään ja reisiin. Yleisoireina voi esiintyä pahoinvointia, oksentelua, ripulia, ilmavaivoja, huimausta ja päänsärkyä. Kipu kestää yleensä 1–2 vuorokautta vuodon alkamisesta.

Kuukautiskivuista on turha kärsiä, ne kannattaa hoitaa. Joku saa helpotusta liikunnasta tai lämpötyynystä alavatsalla. Jämerämpiä keinoja ovat tulehduskipulääkkeet – esimerkiksi ibuprofeeni on hyvä vaihtoehto.

Jos tulehduskipulääke ei tehoa kuukautiskipuihin ja kivut haittaavat normaalia elämää, käynti lääkärissä on paikallaan.

7. Kuukautiset 6 kertaa vuodessa, onko normaalia?

Aluksi kuukautiskierto voi olla epäsäännöllinen ja siinä voi olla pidempiä taukojakin muutaman vuoden ajan. Joillakin kierto on epäsäännöllisempi sen jälkeenkin.

Normaalina kuukautiskierron pituutena pidetään 24–35 päivää. Jos kuukautiset tulevat harvemmin kuin viiden viikon tai jopa useiden kuukausien välein, puhutaan harvasta kierrosta.

Kuukautiskiertoon voivat vaikuttaa epäterveelliset elämäntavat, runsas urheilu, ylipaino ja alipaino tai stressi. Epäsäännöllisten kuukautisten tai harvan kierron taustalla voi olla myös jokin yleissairaus, kuten esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta tai keliakia. On myös mahdollista, ettei harvan ja epäsäännöllisen kierron taustalla ole mitään hoidettavaa syytä. Jos asia mietityttää, käy juttelemassa terveydenhoitajan tai lääkärin luona.

 8. Kuukautiset alkoivat  – voinko silti olla raskaana?

Jos on ollut suojaamattomassa yhdynnässä, kuukautisten poisjääminen on usein ensimmäinen merkki raskaudesta. Raskauden aikana ei siis tule kuukautisia. Alkuraskauteen saattaa toki kuulua niukkaa tiputteluvuotoa muutaman päivän ajan alkion kiinnittymisen yhteydessä, mutta jos kuukautiset tulevat normaalisti, mitä todennäköisemmin et ole raskaana. Jos raskauden mahdollisuus silti mietityttää, tee raskaustesti.

9. Aloitin ehkäisypillerit – ja nyt kuukautiset jäivät pois! Pitäisikö huolestua?

Jos käytät e-pillereitä, kuukautiset voivat jäädä kokonaankin pois. Usein vuoto ainakin niukkenee ja mahdolliset kuukautiskivutkin helpottuvat. Siitä ei siis ole haittaa. Jos kuukautisvuotojen poisjäänti häiritsee sinua, voit olla hyvin olla yhteydessä terveydenhoitajaan tai lääkäriin kysyäksesi asiasta lisää.

10. Voiko tamponi kadota emättimeen?

Tamponi voi unohtua emättimeen, mutta ei se sinne katoa. Eli jos sen on sinne unohtanut, siellä se edelleen on. Unohtuneen tamponin voi huomata siitä, että se saattaa aiheuttaa yleensä viikon–kahden kuluessa erilaisia emätintulehdusoireita kuten hajua tai poikkeuksellista vuotoa. Jos tunnet näitä oireita ja että tamponi on emättimessä, etkä saa sitä itse pois, käy lääkärin vastaanotolla.

11. Pitääkö olla ollut menkat ennen kuin voi kokeilla seksiä?

Yhdynnässä voi olla, vaikka kuukautiset eivät ole alkaneet. On kuitenkin tärkeää, että kokee oikeasti olevansa valmis seksiin toisen kanssa. Olisikin hyvä, että pystyisi juttelemaan seksiin liittyvistä asioista ja ajatuksista yhdessä kumppanin kanssa ennen seksin aloittamista. Lisäksi on tärkeää muistaa ehkäisyn käyttö, sillä raskaaksi voi tulla ennen ensimmäisten kuukautisten alkamistakin. Kondomi suojaa raskauksilta ja mahdollisilta seksitaudeilta.

12. Voiko menkkojen aikana harrastaa seksiä?

Kyllä voi. Hygieniasta kannattaa pitää silloin erityisen hyvää huolta, koska veri on bakteereille hyvä kasvualusta. Ehkäisystä pitää huolehtia yhtä tarkasti kuin muulloinkin, sillä kuukautiset eivät suojaa raskaudelta tai seksitaudeilta. Menkkaseksin aikana voi käyttää kondomeja, suuseksisuojia tai kumisia käsineitä. On myös mahdollista ostaa niin kutsuttuja seksitamponeja, jotka ovat naruttomia tamponeja, joita voi käyttää kaikenlaisen seksin aikana. Myös tamponeja voi käyttää, jos seksissä ei laiteta emättimeen mitään kuten seksileluja, sormia tai vaikka penistä. Lue lisää aiheesta täältä.

Jäikö joku kysymys vastaamatta? Kysy siitä Fressiksen asiantuntijalta, ole yhteydessä koulu- tai opiskeluterveydenhuoltoon tai mene omalle terveysasemalle terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolle.

Teksti Katarina Cygnel-Nuortie, kuvitus Pia Iiramo

Lähteet: fressis.fi, vaestoliitto.fi, terveyskirjasto.fi