Tietoa alkoholista ja sen käytön terveyshaitoista

Alkoholilla tarkoitetaan yleisimmin etanolia. Se on vesiliukoinen kemiallinen yhdiste, joka syntyy käymisprosessin tuloksena. Alkoholijuomat jaetaan mietoihin ja väkeviin/vahvoihin alkoholijuomiin. Mietoja alkoholijuomia ovat esimerkiksi oluet, siiderit ja lonkerot. Vahvoja alkoholijuomia ovat esimerkiksi vodkat, viskit ja rommit.

Alkoholin käyttö ja hallussapito on kiellettyä alle 18-vuotiailta. Merkittävin syy ikärajaan on alkoholin vaikutukset elimistössä. Lasten ja nuorten keho on vielä kehitysvaiheessa, ja alkoholi voi merkittävästi häiritä kasvua ja kehitystä. Erityisesti aivot ovat herkkiä alkoholin haittavaikutuksille.

Alkoholi vaikuttaa eri tavalla eri ihmisillä. Sen vaikutukset ovat riippuvaisia muun muassa ihmisen iästä, painosta ja sukupuolesta. Nuorilla alkoholin haitalliset vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin ovat suuremmat kuin aikuisilla. Nuoret ovat useimmiten kooltaan pienempiä kuin aikuiset ja jo tämän vuoksi alkoholin haitalliset vaikutukset elimistöön ovat suuremmat.

Alkoholin haitalliset vaikutukset riippuvat myös siitä, millaista alkoholijuomaa juo, miten paljon ja kuinka pitkän aikavälin sisään juominen tapahtuu. Ruokailu hidastaa alkoholin imeytymistä ja vaikutusten alkamista.

Etenkin nopeasti juotuna suuret alkoholimäärät voivat aiheuttaa myrkytystilan, joka voi näkyä oksenteluna, tajunnan tason heikentymisenä tai sammumisena. Vakava myrkytys voi johtaa jopa kuolemaan hengityksen lamaantumisen, sydämen pysähtymisen tai
sammumisen/omaan oksennukseen tukehtumisen kautta.

Alkoholi haittaa aivojen toimintaa

Alkoholi lamaannuttaa aivojen toimintaa jo varsin pienillä annoksilla. Mitä suurempia käytetyt alkoholimäärät ovat, sitä merkittävämpiä ovat myös vaikutukset aivoihin.

Lamaantuminen voi ilmetä esimerkiksi puheliaisuuden lisääntymisenä, puheen sammaltamisena tai tasapainon heikentymisenä. Vaikutukset voivat näkyä myös muun muassa vahvoina mielialan vaihteluina ja oman toiminnan ja sen seurauksien arvioinnin heikentymisenä. Varsin tavallinen, mutta vakava seuraus alkoholin käytöstä ovat myös muistikatkokset.

Alkoholin käyttö voi vaikuttaa negatiivisesti muistin, oppimisen ja sosiaalisten taitojen kehittymiseen. Pitkällä aikavälillä alkoholi voi aiheuttaa rakenteellisia muutoksia aivoissa jahermostossa, jotka voivat ilmetä muistiongelmina, persoonallisuuden muuttumisena, uuden oppimisen vaikeutumisena ja pahimmillaan muistamattomuutena eli dementiana.

Alkoholi vaikuttaa haitallisesti uneen

Unella on lapsen ja nuoren kehityksen kannalta todella merkityksellinen rooli. Alkoholi vaikuttaa uneen jo varsin pieninä annoksina. Se heikentää unen laatua ja rakennetta muun muassa vähentämällä REM- eli ”unennäkö”-unen määrää.

Alkoholi myös heikentää kurkun ja nielun alueen lihasten toimintaa, mikä voi aiheuttaa kuorsausta sekä lisätä riskiä hengityskatkoksiin nukkumisen aikana. Alkoholi voi olla myös osasyynä unettomuuteen: edellisen illan runsaasta alkoholinkäytöstä seuraava krapula voi aiheuttaa päänsärkyä, pahoinvointia, levottomuutta tai ahdistuneisuutta vielä seuraavanakin iltana, mikä voi hankaloittaa nukahtamista.

Alkoholi haastaa mielenterveyttä

Alkoholilla on merkittävä yhteys mielenterveyteen. Yksittäisestäkin alkoholin käyttökerrasta voi seurata mielipahaa huonojen kokemusten tai valintojen kautta. Jos alkoholia käyttävä henkilö on jo lähtökohtaisesti huonolla tuulella, voi alkoholi korostaa entisestään huonoa mielialaa, vaikka käytöllä haettaisiinkin positiivisempaa mieltä.

Alkoholi vaikuttaa suoraan aivojen mielihyväjärjestelmiin. Alkoholin käytön jälkeen mielihyvää tuottavien välittäjäaineiden pitoisuudet voivat olla normaalia alempana, mikä voi aiheuttaa alakuloisen olon ilman sen suurempaa syytä. Jos elämään luonnollisena osana kuuluvaa mielipahaa tai alakuloa yritetään aina ”parantaa” alkoholilla, tai alkoholin käyttöä seuraavaa alakuloisuutta yritetään poistaa käyttämällä alkoholia useammin, voi se johtaa masennuksen. Alkoholi voi muutenkin pahentaa masennusoireita/masennusta.

Alkoholi ja seksi

Alkoholi ja seksi ovat usein huono yhdistelmä. Alkoholi poistaa estoja, heikentää ajattelukykyä ja saa ottamaan riskejä tai tekemään sellaisia valintoja, joita emme selvin päinvälttämättä tekisi. Näistä valinnoista voi seurata huonoja kokemuksia ja katumusta, jotka saattavat jatkossa vaikuttaa suhtautumiseemme seksiin ja omaan seksuaalisuuteemme. Seksi ja oma seksuaalisuus ovat herkkiä asioita, joiden suhteen ei tulisi tehdä hätiköityjä valintoja.

Alkoholin käyttö voi vähentää seksuaalista nautintoa ja heikentää orgasmin tuntemuksia ja saavuttamista. Poikatyypillisissä kehoissa alkoholin käyttö saattaa aiheuttaa impotenssia eli erektion heikkoutta tai puuttumista. Tämä on usein seurausta siitä, että alkoholi vähentää miessukuhormonin eli testosteronin eritystä. Myös tyttötyypillisissä kehoissa alkoholi voi aiheuttaa seksuaalisen kiinnostuksen, kiihottumisen tai orgasmin puutetta.

Päihtyneenä ei ole koskaan täysin läsnä, jolloin kadottaa merkittävän osan seksuaalisesta nautinnosta ja kyvystä ilmaista omaa suostumusta seksiin. Humalassa harkintakyky heikkenee, mikä johtaa helpommin myös kondomilla suojaamattomaan seksiin. Tämä lisää riskiä raskauden alkamiselle tai seksitaudin saamiselle. Humalassa on myös korkeampi riski joutua seksuaalisesti hyväksikäytetyksi.

Alkoholi aiheuttaa monia sairauksia

Sairaudet ovat alkoholin aiheuttamia pitkän aikavälin haittoja. Sairauksien riski kasvaa, kun alkoholia käytetään usein ja usean vuoden ajan. Alkoholi vaikuttaa sydämen, verenkiertoelimistön ja sisäelinten toimintaan. Lisäksi se voi vaurioittaa hermostoa sekä aiheuttaa syöpää. Mitä enemmän alkoholia elämänsä aikana käyttää, sitä suurempi on riski sairastua syöpään myöhemmin elämässään.

Alkoholi haastaa painonhallintaa

Alkoholi voi vaikuttaa merkittävällä tavalla kehon koostumukseen ja painonhallintaan, koska alkoholi sisältää paljon energiaa. Energiasisältö on 7 kcal grammaa kohden, mikä on lähes yhtä paljon kuin rasvassa. Elimistö ei pysty hyötykäyttämään alkoholista saatavaa energiaa millään tavalla, vaan se varastoituu elimistöön.

Monet alkoholijuomat sisältävät myös huomattavia määriä sokeria, jolloin juoman energiamäärä voi olla jopa korkeampi kuin esimerkiksi limsoissa. Alkoholi vaikuttaa myös veren sokeritasapainoon. Verensokerin ollessa matalalla sortuu helposti syömään epäterveellisesti ja enemmän kuin olisi tarpeen.

Käyttäytyminen muuttuu

Alkoholin käytön ja vaikutuksen myötä ihminen saattaa käyttäytyä hyvin eri tavalla kuin normaalisti. Monet hakevatkin alkoholin käytöstä estojen poistumista ja kokevat käytön myötä olevansa sosiaalisempia ja puheliaampia. Alkoholin käytöllä pyritään usein siihen, että käyttäytyminen muuttuisi ulospäinsuuntautuneemmaksi, ja etteivät uudet sosiaaliset tilanteet tuntuisi liian jännittäviltä. Käytöllä voidaan hakea myös yhteenkuuluvuuden tunnetta. Alkoholin vaikutukset eivät kuitenkaan läheskään aina ole toivotunlaisia.

Päihtymisestä voi aiheutua huomattavaa haittaa niin käyttäjälle itselleen, käyttäjän seurassa oleville kuin myös täysin sivullisille ihmisille. Toisen ihmisen alkoholin käytöstä aiheutuvat haitat näyttäytyvät muille usein normaalista poikkeavaksi muuttuneena epäsopivana käytöksenä.

Käytös voi muuttua humalassa myös ennalta-arvaamattomaksi. Alkoholi heikentää kontrollia ja arvostelukykyä sekä lisää impulsiivisuutta, mikä voi johtaa harkitsemattomiin tekoihin ja riitoihin. Negatiivinen käytös voi kohdistua sekä läheisiin että tuntemattomiin ihmisiin, mikä voi aiheuttaa ennakoimattomia seurauksia. Alkoholi voi laskea verensokeria, erityisesti jos syöminen unohtuu tai alkoholia käytetään paljon. Myös tämä voi aiheuttaa ärtyneisyyttä ja epätavallista käytöstä.

Tapaturmariski kasvaa

Päihtymisen myötä riski tapaturmille ja muille alkoholin ei-toivotuille vaikutuksille kasvaa. Näistä voi aiheutua merkittävää haittaa niin käyttäjälle itselleen kuin myös ulkopuolisille.

Alkoholi heikentää merkittävästi ihmisen huomiokykyä, reaktiokykyä, arviointi- ja päätöksentekokykyä sekä kykyä hallita hetken mielijohteita. Kaikki nämä kognitiiviset taidot ovat erittäin tärkeässä roolissa, jotta pystymme toimimaan turvallisesti ja vastuullisesti.Merkittävä osa tapaturmista voitaisiin välttää, jos alkoholia ei käytettäisi. Alkoholin aiheuttamista tapaturmista kaatumiset ja tippumiset ovat tyypillisimpiä. Näiden seuraukset saattavat olla mitä tahansa nyrjähdyksistä haavoihin ja murtumiin. Pahimmillaan seuraukset saattavat jättää jäljen loppuelämäksi pysyvän vaurion tai vammautumisen muodossa. Vakavimmillaan tapaturmissa voi olla kyse henkeä uhkaavista tilanteista.

Jo hyvin pienet alkoholimäärät voivat aiheuttaa riskiä liikenteessä. Alkoholi vaikuttaa muun muassa kykyyn arvioida nopeuksia ja etäisyyksiä, joka on liikenteessä ensiarvoisen tärkeä taito. Päihtynyt tielläliikkuja – oli kyseessä sitten jalankulkija, pyöräilijä, mopoilija tai autoilija – voi aiheuttaa onnettomuuden varomattomalla toiminnallaan.

Kuten muutkin päihteet, myös alkoholi on riippuvuutta aiheuttava aine. Riski riippuvuuksien kehittymiselle on nuorilla huomattavasti aikuisia suurempi. Nuorille riippuvuudet kehittyvät aikuisia helpommin ja nopeammin. Riippuvuudet kytkeytyvät aivoissamme mielihyvän tuntemuksia aiheuttaviin tapahtumaketjuihin.

Riippuvuus ilmenee aluksi hyvin pieninä merkkeinä, mutta kehittyy ja voimistuu ajan kuluessa. Alkoholiriippuvuuteen liittyy usein vaikeus hallita alkoholinkäytön aloitusta, käytettyjä alkoholimääriä tai käytön lopettamista.

Riippuvuus voidaan jakaa kolmeen ryhmään: fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen riippuvuuteen. Fyysisellä riippuvuudella tarkoitetaan tilaa, jossa elimistö on tottunut jonkin aineen käyttöön. Fyysiseen riippuvuuteen liittyy myös varsin usein vieroitusoireet, kun käyttö pyritään lopettamaan. Psyykkisellä eli henkisellä riippuvuudella tarkoitetaan tottumusta johonkin asiaan tai toimintaan, josta voi olla hankala päästä eroon. Sosiaalinen riippuvuus vastaavasti liittyy saman toiminnan tai tekemisen ympärille kokoontuvien ihmisten aikaansaamaan positiiviseen kokemukseen. Se voi liittyä myös ryhmän synnyttämään paineeseen käyttää riippuvuutta aiheuttavaa ainetta.

Voimme itse vaikuttaa omiin valintoihimme, mutta aina emme muiden ihmisten valintoihin. Jos jonkun läheisen ihmisen alkoholinkäyttö tai siitä aiheutuva käytös on epäsopivaa tai huolettaa, pitää asiasta aina puhua.

Omaa ja läheisten suhtautumista alkoholiin kannattaa seurata, koska riippuvuudet eivät synny yhdessä yössä. Kannattaa tarkkailla, aiheuttaako alkoholin käyttö itsessä tai läheisissä ihmisissä seuraavia asioita:

• tavallinen arki (nukkuminen, koulu, harrastukset, työ jne.) kärsivät
• ajatukset ja puheet keskittyvät vahvasti alkoholiin, sen käyttöön, hankintaan tai aiempiin käyttökertoihin
• reaktio on ärsyyntynyt tai suuttunut, jos alkoholia ei ole mahdollista käyttää
• sinulle herää muulla tavoin tunne, että kaikki ei ole kunnossa.

Jos läheisesi käyttää alkoholia mielestäsi liian usein, kannattaa asia ottaa puheeksi ennen kuin alkoholin käyttö tavallisesti alkaa. Jos se ei ole mahdollista, mahdollisimman pian aloittamisen jälkeen. On hyvä kuitenkin muistaa, että alkoholi vaikuttaa ihmisen ajatteluun, muistiin ja reaktioihin. Vahvasti päihtyneen kanssa alkoholin käytöstä keskusteleminen voi olla vaikeaa ja joskus jopa mahdotonta. Siksi asiasta kannattaakin keskustella myöhemmin, kun ihminen ei ole alkoholin vaikutuksen alaisena.

Aina toisen alkoholinkäyttöön ei ole helppoa tai edes mahdollista puuttua. Näissäkään tilanteissa ei asian kanssa pidä jäädä yksin, vaan pyrkiä löytämään ihminen, jonka kanssa voisi keskustella ja purkaa omia tuntemuksiaan. Tällainen ihminen voi olla hyvä ystävä, vanhempi sisarus, läheinen sukulainen tai muu luotettava aikuinen (esimerkiksi luokanvalvoja, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori tai nuorisotyöntekijä). On myös olemassa palveluita, joihin voi ottaa yhteyttä tällaisissa tilanteissa:

• Lasten ja nuorten puhelin 116 111
• Poikien puhelin 0800 94 884 ja chat-palvelu
• Nuortennetti
• Lasinen lapsuus
• Nuorten kriisipiste
• Valtakunnallinen päihdeneuvontapuhelin 0800 900 45
• Valtakunnallinen kriisipuhelin 09 2525 0111
• Nuorten turvatalot
• Punaisen Ristin Nettiturvis
• Nuorten rikosuhripäivystys