Tietoa mielen hyvinvoinnista ja sen vahvistamisesta

Mielen hyvinvoinnista käytetään usein sanaa mielenterveys. Usein mielenterveydestä puhutaan silloin kun se järkkyy tai elämässä on vaikeaa. Oikeasti se on mukana elämässä joka päivä.

Hyvä mielenterveys ei tarkoita vain sitä, ettei ole mielenterveyden häiriöitä. Se tarkoittaa myös sitä, että tuntee itsensä, tunnistaa omat rajansa ja pystyy selviytymään elämään kuuluvista haasteista ja vastuista. Hyvään mielenterveyteen kuuluu myös se, että pystyy olemaan osa yhteisöä ja pitämään huolta itselle tärkeistä ihmissuhteista.

Hyvä mielenterveys ei siis tarkoita sitä, että olisi aina iloinen. Se tarkoittaa, että pystyy toimimaan arjessa ja olemaan tyytyväinen, vaikka elämässä olisi vaikeitakin hetkiä.

Mielenterveyteen vaikuttavat muun muassa omat taidot käsitellä tunteita ja stressiä, kyky sietää pettymyksiä ja sopeutua muuttuviin elämän- ja arjen tilanteisiin. Näitä taitoja sanotaan mielenterveystaidoiksi. Niitä voi harjoitella läpi elämän.

Oman mielenterveyden ja mielenterveystaitojen vahvistaminen kannattaa ottaa samanlaiseksi päivittäiseksi tavaksi kuten vaikkapa hampaiden harjaaminen.

Mieltä voi treenata, kuten fyysistä kuntoakin. Terveelliset elämäntavat ja tasapaino arjen valinnoissa vahvistavat myös mieltä. Tasapainoa arkeen tuo rytmi. Siksi unesta ja levosta, ravinnosta, liikkumisesta, ihmissuhteista, harrastamisesta ja itsensä toteuttamisesta löytyy avaimia myös mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Uni puhdistaa aivoja

Hyvä ja riittävä uni on tärkeää aivojen toiminnalle ja mielen hyvinvoinnille. Aivoissa syntyy päivittäin aineenvaihdunnan seurauksena kuona-aineita, joista on päästävä eroon, jotta aivot voivat hyvin. Aivojen puhdistusjärjestelmä toimii erityisesti unen aikana.

Jos on nukkunut liian vähän, tunteiden säätely hankaloituu, mieliala laskee ja heittelee. Siksi väsyneenä turhautuu ja tulee helposti pahantuuliseksi. Hyvin nukutun yön jälkeen on useammin hyvällä tuulella.

Liikkuminen helpottaa vaikeita tunteita

Liikkuminen tukee mielen hyvinvointia monin tavoin. Se on erityisen tehokas apu masennuksen hoidossa, mutta hyödyttää ihan kaikkia. Liikkuminen auttaa hallitsemaan stressiä, parantaa unen laatua ja helpottaa nukahtamista. Kun keho pääsee liikkeelle, myös paineet, kielteiset tunteet ja ajatukset usein helpottavat. Tärkeintä on liikkua tavalla, joka tuntuu itsestä mieluisalta ja hyvältä.

Ihmissuhteet antavat voimaa

Ihmissuhteet ja toisten ihmisten tuki ovat mielenterveyden perusta. On tärkeää, että tulee hyväksytyksi omana itsenään ja että kuuluu johonkin ryhmään tai yhteisöön. Kun kohtaa hankaluuksia, pettymyksiä ja vastoinkäymisiä, niistä kertominen toiselle ihmiselle yleensä itsessään keventää huonoa oloa. Samoin onnistumisen ja ilon hetket tuntuvat voimakkaampina, kun ne jakaa toisen kanssa. On kuitenkin hyvä muistaa, että myös yksin olo ja oma aika ovat tärkeitä, niin kauan kuin se tuntuu itsestä hyvältä.

Kiva tekeminen virkistää

Itselle mieluisten asioiden tekeminen on tärkeää omalle hyvinvoinnille. Harrastukset ja mukava arki tuovat elämään mielekkyyttä, innostusta ja sisältöä. Ilo, hauskanpito ja seikkailu ovat tärkeitä ihmiselle – kaikkea ei tarvitse tehdä hyöty mielessä. Oman jutun ja itselle mieluisan tekemisen löytäminen ei välttämättä ole itsestäänselvyys. Se voi vaatia aikaa ja eri asioiden kokeilua, ja se on täysin ok.

Mitä tunteet ovat?

Tunteet kertovat meille mitkä asiat tekevät meille hyvää ja mitkä eivät. Tunteet vaihtelevat tilanteesta toiseen. Tunteita tulee ja menee, eikä mikään tunne kestä ikuisesti.

Tunteet tuntuvat mielessä ja kehossa, ja ne vaikuttavat siihen, miten toimimme. Nuoruudessa tunteet voivat tuntua erityisen voimakkailta, mikä on täysin normaalia ja osa kasvua.

Ihmiset kokevat tunteet eri tavoin. Toisilla tunteet nousevat pintaan ja tuntuvat voimakkaasti, kun taas toisella ne voivat tuntua paljon laimeampina.

Mitä ovat tunnetaidot?

Tunnetaidoilla tarkoitetaan taitoa tunnistaa, ilmaista ja säädellä omia tunteita ja tunnereaktiota sekä kykyä ymmärtää mistä omat ja toisen tunteet kumpuavat. Omien tunteiden tutkiskelu on tärkeä mielenterveystaito.

Oman kehon kuuntelu, tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen rauhoittaa ja vähentää stressiä sekä auttaa huolehtimaan omasta terveydestä.

Tunteiden nimeämisen lisäksi on tärkeää ymmärtää omia tunnereaktioita. Eli sitä, millaisia ajatuksia erilaisiin tunteisiin liittyy ja miten tunteet ohjaavat sitä, miten toimit. Usein tunnereaktiot ovat melko automaattisia. Kun olet iloinen, innostut tekemään asioita ja haluat olla ihmisten kanssa. Kun pelottaa, sydän voi hakata lujaa ja tekee mieli paeta tilanteesta.

Joskus tunteet eivät ole oikeassa. Saatat tehdä esimerkiksi vääränlaisen tulkinnan toisen ihmisen vilkaisusta, vaikka tosiasiassa se olisi ollut vain satunnainen katse. Tilanteen myötä noussut tunne voi vaikuttaa päivääsi, vaikka sen taustalla olisi ollut täysin väärä tulkinta tilanteesta.

Siksi on tärkeää opetella myös kyseenalaistamaan omia tunnereaktioita. Itselle kannattaa esittää aika ajoin kysymys: ”Onko tämä totta?” Omia tunteitaan on joskus myös hyvä rauhoitella: ”Tässä ei ole mitään hätää”.

Tunteet ovat tärkeitä ja kaikki tunteet ovat sallittuja, myös vaikeat ja epämiellyttävät. Ne kuuluvat normaaliin elämään. Vaikka tunteet vaikuttavat meihin vahvasti, niiden ei tarvitse ohjata kaikkea mitä teemme.

Ahdistus ja stressi

Ahdistus ja stressi ovat normaaleja tunteita, joita kaikki tuntevat aika-ajoin. Varsinkin ahdistus on yleinen tunne nuorilla. Hyvä uutinen on se, että kasvaessa ja kehittyessä aivot oppivat käsittelemään paremmin vaikeita tunteita ja silloin niiden vaikutus omaan olotilaan vähenee. Huono uutinen on se, että niin kauan kuin ihminen elää, se tuntee jossain määrin ahdistusta ja stressiä. Tämä johtuu siitä, että ihminen osaa murehtia tulevaisuutta ja vastaavasti jäädä märehtimään menneitä.

Ihminen voikin pelkillä ajatuksillaan lietsoa itsensä korkeaan ahdistukseen tai stressiin. Siksi aivan kaikkea ei kannata uskoa, mitä aivot meille kertovat. Ajatuksille voi sanoa vastaan ja itselle voi opetella puhumaan rohkaisevasti ja kannustavasti.

Ihminen voi myös olla yhtä aikaa ahdistunut, stressaantunut ja jännittynyt mutta myös parhaimmillaan. Monet huippu-urheilijat ja näyttelijät ovat oppineet käyttämään näitä negatiiviseksi miellettyjä tunteita polttomoottorinaan.

Joskus negatiivisiksi mielletyt tunteet ottavat liikaa valtaa, eikä niistä pääse yksin irti. Silloin on erityisen tärkeää keskustella ja kertoa tunteistaan muille. Näin saa uusia näkökulmia asioihin ja ahdistavien tunteiden voima pienenee. Jos tunteet tuntuvat ylivoimaisilta ja oma olo pitkään tukalalta, kannattaa puhua läheisille ja hakea apua esimerkiksi terveydenhoitajalta. Vaikka monenlaiset tunteet kuuluvat elämään, ei oman vaikean olon kanssa kannata jäädä yksin.

Hyvät ihmissuhteet tukevat mielen hyvinvointia. Jokaiselle on tärkeä tulla kuulluksi ja huomioiduksi omana itsenään. Läheiset ihmissuhteet tarjoavat näihin tarpeisiin vastinetta. Lisäksi läheiset tuovat tukea, turvaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Myös yksin oleminen on tärkeä taito – toisin kuin yksinäisyys, joka voi satuttaa.

Nuoruus ja ihmissuhteet

Nuoruudessa kaverisuhteet korostuvat. Ne auttavat itsenäistymään ja löytämään oman identiteetin perheen ulkopuolella. Nuoruudessa vanhempiin voi tulla etäisyyttä. On tavallista, että ihmissuhteet muuttuvat ja täyttävät erilaisia tarpeita eri elämänvaiheissa.

Seurustelu ja ihastuminen

Kaverisuhteiden lisäksi nuoruudessa yleistyy seurustelu ja ihastumisen tunteet. Ihmiset kuitenkin kehittyvät eri tahtiin ja toiset ovat kiinnostuneempia seurustelusta kuin toiset. Seurustelu on monella tapaa ihanaa ja kutkuttavaa, mutta voi aiheuttaa voimakastakin epävarmuutta.

Ei ole yhtä oikeaa tapaa seurustella. Seurustelun on hyvä olla juuri oman ja seurustelukumppanin näköistä. Jokainen määrittelee itse omat rajansa ja esimerkiksi sen, mistä haluaa puhua, kuinka lähellä toista haluaa olla sekä miten haluaa hellyyttä ja rakkautta osoitettavan. On tärkeää sanoa ei, jos jokin seurustelussa tuntuu epämukavalta tai ei ole varma mitä haluaa. Seurustellessa täytyy kunnioittaa toisen rajoja ja kuunnella mitä hän haluaa. Mitä enemmän seurustellessa jakaa tunteita, odotuksia ja kokemuksia toisen kanssa, sitä paremmin toiseen tutustuu.

Uusi porukassa

Uuteen koululuokkaan, harrastukseen tai muuhun ryhmään meneminen aiheuttaa lähes kaikissa epävarmuuden tunteita. Etukäteen valmistautuminen ja tilanteen tarkkailu voivat helpottaa mukaan pääsemistä. Voit miettiä valmiiksi, mitä sanot, kun menet uuteen tilanteeseen tai miten tervehdit muita. Voit myös katseella ja sanattomasti osoittaa, että olet kiinnostunut toisista ja haluat olla heidän kanssaan. Mokia sosiaalisissa tilanteissa sattuu kaikille. Niistäkin selviää ja oppii.

Yksinäisyys

Yksin olo on tärkeä taito ja kaikin puolin ok, niin kauan kun se tuntuu itsestä hyvältä. Yksinäisyys taas satuttaa ja saa aikaan pahaa oloa ja siihen voi tuntua vaikealta itse vaikuttaa. Sosiaalinen yksinäisyys on sitä, ettei ole ihmisiä kenelle voisi jutella tai kenen kanssa tehdä asioita. Emotionaalinen yksinäisyys taas on tunnetta siitä, että on yksin, vaikka ympärillä olisikin ihmisiä. Siihen voi liittyä voimakas erilaisuuden tunne tai erillisyyden kokemus muista ihmisistä. Yksinäisyyden kokemuksesta kannattaa puhua jollekin luotettavalle ihmiselle.

Ihmissuhdetaidot

Hyvien ihmissuhteiden ylläpitämiseksi tarvitaan tunne- sekä vuorovaikutustaitoja. Nämä taidot ovat keskeisiä myös mielenterveyden kannalta. Vuorovaikutustyylejä ja -taitoja opetellaan elämän varrella muiden ihmisten kanssa ja esimerkkien kautta.

Vuorovaikutustaitoihin kuuluvat esimerkiksi kuuntelemisen taito, jämäkkyys eli taito tunnistaa omia tarpeita ja tavoitteita sekä empatia eli toisten ihmisten tunteiden ja tarpeiden tunnistaminen.

Persoonallisuus ja temperamentti sekä vuorovaikutustaidot ovat eri asioita. Ulospäinsuuntautuneen tyypin voi välillä olla hankala pysähtyä kuuntelemaan muita. Toisaalta ujompi kaveri voi olla hyvin taitava tunnistamaan toisten tarpeita ja tunteita.

Omia vuorovaikutustaitoja kannattaa pysähtyä miettimään ja harjoittelemaan. Voit pohtia tervehditkö toisia, otatko kontaktia muihin ihmisiin, ja osaatko kuunnella kaveria?

On tärkeää tietää, mistä hakea apua, jos joutuu kohtaamaan esimerkiksi äkillisen kriisin. Läheiset ja ystävät ovat tärkeitä tuen antajia mutta joskus voi olla hyvä hakeutua juttelemaan ammattiauttajan, esimerkiksi koulukuraattorin tai koulupsykologin vastaanotolle. Kriisiapua saa myös verkossa, puhelimitse sekä chatin kautta.

Toisinaan elämässä tulee vastaan tilanteita, joissa omat voimat tai läheisten ihmisten apu eivät riitä parantamaan oloa. Tilanteiden taustalla voivat olla erilaiset elämänmuutokset, äkilliset kriisitilanteet, sairaudet, väkivalta tai kaltoinkohtelu. Toisaalta joskus vaikean olon syy ei ole edes tiedossa. Voi olla, että esimerkiksi masentuneen tai ahdistuneen mielialan taustalla on monia päällekkäisiä tekijöitä ja elämäntapahtumia, joiden merkitys selviää vasta myöhemmin.

Ulkopuolisen avun tarpeen tunnistaa esimerkiksi siitä, että paha olo jatkuvaa eikä tunnu helpottavan. Voi olla, ettei nauti aiemmin tärkeiltä ja kivoilta tuntuneista asioista samalla tavalla kuin ennen, tai pienetkin vastoinkäymiset tuntuvat musertavan suurilta. Avun hakeminen vaikeassa elämäntilanteessa ei ole välttämättä helppoa, mutta se on ensisijaisen tärkeää. Ei kannata jäädä miettimään, onko minun ongelmani tarpeeksi suuri, jotta ansaitsen siihen apua. Ammattilaiset ja palvelut ovat sinua varten. Vaikeistakin tilanteista selviää, ja toivoa on aina. Paha olo menee ohi ennemmin tai myöhemmin.

Älä jää yksin! Tässä listaus tahoista, jotka tarjoavat tietoa ja tukea mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin liittyvissä haasteissa:

• Zekki- palvelun avulla pystyt tekemään elämää laajasti kartoittavan itsearvion muutamassa minuutissa. Vastaamalla 10 kysymykseen saat yhteenvedon, joka auttaa pohtimaan omaa elämää ja tulevaisuutta. Lisäksi tarjolla on lisätietoa sekä vinkkejä omaan elämäntilanteeseen sopivista palveluista
• Lasten ja nuorten puhelimessa voit kysyä tai keskustella luottamuksellisesti ja ilmaiseksi mistä tahansa itseä mietityttävästä asiasta numerossa 116 111. Puhelin on avoinna vuoden jokaisena päivänä: ma-pe 14:00-20:00, la-su 17:00-20:00.
• Nuorten Exit tarjoaa tietoa nuorille omista rajoista ja seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta sekä tukea seksuaaliväkivallan ja häirinnän tilanteissa.
• Helsinkimission ylläpitämä nuorten kriisipiste tarjoaa nuorille mm. kasvokkaista tukea sekä chat- ja puhelintukea.
• Mielenterveystalon Nuoret-osiosta löydät luotettavaa tietoa mielenterveydestä ja mielenterveyden häiriöistä. Sivustolta löydät myös omahoito-ohjelmia muun muassa ahdistukseen, kaverisuhdehaasteisiin, univaikeuksiin ja kriisistä selviytymisen tueksi.
• Nuorten turvatalot auttavat nuoria ja heidän perheitään, kun elämässä tulee eteen yllättäviä kriisejä ja vaativia tilanteita.
• Punaisen Ristin Nettiturvis tarjoaa ilmaista keskusteluapua nuorille ja heidän perheilleen.
• Opiskeluhuollon palveluista koulussa saa monenlaista apua ja tukea. Palveluihin kuuluvat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuolto (terveydenhoitaja). Opiskeluhuollon henkilökunnan tiedot saat selville koulustasi.
• Poikien Puhelin on auttava puhelin- ja chatpalvelu alle 20-vuotiaille pojille ja nuorille miehille. Puhelimeen ja chatiin vastaa aikuinen, ammatillisesti poikien maailmaan perehtynyt mies. Puhelu on soittajalle maksuton ja soiton voi tehdä täysin anonyymisti numeroon 0800-94884. Puhelin on avoinna ma-to klo 13.00-18.00 ja pe klo 13-16. Chat on avoinna ma-to klo 13-16.
• Sekasin-chat tarjoaa tukea nuorille mielenterveyden pulmiin matalalla kynnyksellä, juttelemaan voi mennä anonyymisti arkisin klo 9–24 ja viikonloppuisin klo 15–24.
• MIELI Suomen mielenterveys ry:n kriisikeskukset tarjoavat apua kriisistä selviytymisen tueksi.
• MIELI Suomen mielenterveys ry:n kriisipuhelin tarjoaa kriisissä olevalle kertaluonteista ja luottamuksellista keskusteluapua 24 tuntia vuorokaudessa numerossa 09 2525 0111.
• Syömishäiriöliiton tukipalvelut tarjoavat tukea syömishäiriötä sairastaville ja oireileville; kaikille keho-, ruoka- ja liikuntasuhdettaan pohtiville. Tukipuhelin päivystää numerossa 02 251 9207 maanantaisin klo 12-15, keskiviikkoisin klo 15-17, torstaisin klo 11-13 ja perjantaisin klo 9-12.