Liikkumisesta hyvinvointia – ilman suorittamista 

Moni ajattelee, että liikkumisen pitäisi olla erityisen tehokasta ja tavoitteellista, jotta siitä olisi hyötyä. Säännöllinen liikkuminen on osa hyvinvointia, mutta liikkuminen voi olla myös rento osa arkea, ilman jatkuvaa suorittamista.

Fressiksen sisällöntuottaja Mirella on ollut pienestä asti liikunnallinen. Liikkuminen kuitenkin katosi hänen elämästään vuosiksi sairastumisen takia. Lopulta liikunnan ilo löytyi takaisin osaksi arkea ja on nyt iso osa hänen hyvinvointiansa. Liikunnan lisäksi Mirellan arjen hyvinvointi rakentuu pienistä asioista ja tasapainosta: riittävästä unesta, ihmissuhteista ja palautumisesta.

“Ne on aika pieniä juttuja, mistä se mun hyvinvointi koostuu. ”

Liikkuminen katosi – ja löytyi takaisin

Mirellalle liikkuminen oli pitkään luonnollinen osa elämää. Mirellan perhe oli tosi urheilullinen ja hän harrasti nelivuotiaasta 15-vuotiaaksi asti jalkapalloa. Merkittävimmät muistot liikunnan parista liittyvätkin juuri jalkapalloon: turnauksiin, yhteisiin hetkiin ja kavereihin. Liikkuminen ei ollut vain fyysistä tekemistä, vaan siihen liittyi ilo, yhteisöllisyys ja merkitykselliset kokemukset.

Teini-iässä tilanne kuitenkin muuttui, kun Mirella sairastui autoimmuunisairauteen. Se vaikutti arkeen kokonaisvaltaisesti, ja monet hyvinvointia tukevat asiat kuten liikkuminen, uni, ihmissuhteet ja syöminen jäivät taka-alalle. Arki meni enemmän selviytymisen kuin jaksamisen ehdoilla.

Vasta myöhemmin, kun elämä alkoi tasapainottua, liikkuminen palasi osaksi arkea vähitellen.

Silloin sairastumisen jälkeen huomasin, että liikkumiselementti puuttuu ja hoksasin, että tarvitsen sen taas osaksi elämää. Ilman liikuntaa oli jotenkin ontto olo. Tykkäsin kuitenkin aina siitä hyvästä olosta mitä semmoinen pienikin liikkuminen saa aikaan.

“Huomasin, että kaipaan sitä fiilistä, mikä liikkumisesta tulee.”

Liikunta ei vaadi täydellisyyttä

Tällä hetkellä Mirellan tapa liikkua on yksinkertainen ja joustava. Kaiken ei tarvitse olla tarkkaan suunniteltua. Ajatus riittävästä liikkumisesta on muuttunut: tärkeintä on, että liikkuminen tuo iloa ja sopii omaan arkeen.

Mirella kertoo käyvänsä nykyisin tosi usein kävelyllä, ja lisäksi juoksemassa. ”Ne on mun top-jutut tällä hetkellä.” Vaikka saliharjoittelu ei ole Mirellan mieleen, hän pyrkii myös tekemään kerran viikossa käsipainoilla kotona kehonhuoltoa ja lihaskuntoharjoittelua. Koska tietää, että myös lihaskuntoharjoittelu on tärkeää.

Entä kun motivaatio puuttuu?

Motivaatio vaihtelee kaikilla elämäntilanteen mukaan. Mirella on huomannut esimerkiksi opintojen ja muun arjen stressin vaikuttavan siihen, jaksaako liikkua. Kun energia menee kouluun tai muihin velvollisuuksiin, hyvinvointia tukevat arjen perusasiat voi helposti jäädä taka-alalle.

Mirellalle liikunta auttaa stressiin ja ahdistukseen. Vaikka lähteminen olisi vaikeaa, usein liikkumisesta tulee hyvä mieli. Jos lähteminen on vaikeaa, niin Mirella keksii itselleen palkinnon. Esimerkiksi juoksulenkin voi päättää uimarannalle ja mennä sen jälkeen palkinnoksi uimaan. ”siitä tulee vielä tuplasti parempi fiilis”

Väsyneenä kannattaa tietysti pysähtyä miettimään, mistä väsymys tai motivaation puute johtuu. Arkeen tarvitaan myös hetkiä, jolloin ei tarvitse tehdä mitään pakollista. Muuten liikkuminen voi helposti muuttua suorittamiseksi. Hyvinvointia tukeva liikkuminen perustuu siihen, että kuuntelee itseään ja joustaa tilanteen mukaan. Joskus se tarkoittaa liikkeelle lähtemistä, joskus levon valitsemista.

Mirellalle muita tapoja rentoutua ovat luova tekeminen ja esimerkiksi lukeminen.

“Hyvinvointia tukeva liikkuminen on sitä, että kuuntelee mitä itse tarvitsee.”

Hyvinvointi ei ole kaikille samanlaista

Mirella on huomannut, että hyvinvointi näyttää jokaiselle oman näköiseltä kokonaisuudelta. Se, mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle – eikä tarvitsekaan.

Pienet askeleet riittävät. Lyhyt kävely, parempi unirytmi tai pieni muutos arjessa riittää alkuun.

Omaa tilannetta ei tarvitse verrata muihin – jokaisen lähtökohdat ovat erilaiset.