Moikka!
Ihan alkuun haluan sanoa, että yhteydenottosi syy ei ole ollenkaan nolo! Tunne siitä, että kotona pelottaa olla yksin ei myöskään katso ikää, vaan on todellisuutta myös osalle aikuisista. Yksinolo voi pelottaa, vaikka pelolle ei todellisuudessa olisi mitään syytä. Usein mielikuvitus nimittäin ruokkii itse itseään ja saa meidät kuvittelemaan pahimpia mahdollisia vaihtoehtoja.
Ihan alkuun voisikin olla hyvä pysähtyä miettimään mikä yksinolossa tuntuu ikävältä? Tai osaatko nimetä tarkemmin mikä sinua pelottaa? Onko jotain sattunut joko suoraan sinulle tai lähipiirissä, joka on aiheuttanut pelon? Vai onko pelko kulkenut mukanasi jo lapsesta asti? Mitä tarkemmin osaat nimetä pelon syyn, sitä paremmin voit varmistaa, että se ei toteudu. Tai saatat huomata, että pelolle ei ole mitään järjellistä syytä, vaan se on mielikuvituksesi tuotetta. Asiasta olisi tärkeä jutella myös kotona asuvien aikuisten kanssa, jotta he voivat huomioida kokemuksesi ja auttaa sinua miettimään ratkaisuja.
Yksin ollessa on tärkeää, että ei jää jumiin omien ajatusten ja tunteiden kanssa, vaan tekee sellaisia asioita, joista itselle tulee hyvä mieli ja jotka saavat ajatukset pois pelosta. Lempparisarjan katselu, piirtäminen musiikkia kuunnellen (tämä peittää samalla hiljaisuuden) tai vaikka kokkaaminen voivat olla esimerkiksi sellaisia asioita joihin keskittyminen saa unohtamaan, että on yksin. Asiasta voi kertoa myös kaverille, ja sopia että hänen kanssaan voi soitella, jos alkaa jännittää.
Tärkeintä olisi nyt kuitenkin päästä tarkemmin käsiksi pelkoosi, jotta se ei kasva suuremmaksi turhaan. Jos kotona juttelu ei tunnu hyvältä, voit jutella asiasta myös kouluterkkarin kanssa. Tai jos sekin jännittää, käy juttelemassa asiasta Sekasin-chatissa. Pääasia on, että et jää asian kanssa nyt pidempään yksin. Yhdellä viestillä asiaa on vaikea käsitellä kunnolla. Pelosta on mahdollista päästä eroon ja tilanteesta juttelu auttaa varmasti löytämään ratkaisuja. ❤
Toivon sinulle levollisempaa tulevaa kesää!